http://ec.europa.eu/finland/
4 10/2010

Viikkotiedote 11.3.2010
Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat


Naisten ja miesten tasa-arvoon vielä matkaa

EU-komissio esitteli kansainvälisen naistenpäivän alla naisten peruskirjan. Tässä poliittisessa julistuksessa komissio sitoutuu sisällyttämään sukupuolinäkökulman kaikkeen politiikkaansa seuraavien viiden vuoden aikana ja edistämään tasa-arvoa erityistoimenpitein.

Peruskirjassa esitetään joukko sitoumuksia, jotka perustuvat yhteisesti sovittuihin tasa-arvon periaatteisiin. Sen tavoitteena on edistää tasa-arvoa päätöksenteossa ja työmarkkinoilla sekä naisten ja miesten taloudellista riippumattomuutta erityisesti Eurooppa 2020 ‑strategian avulla. Komissio haluaa kaikille samaa palkkaa samasta työstä, kaikille samanarvoista työtä ja sukupuolten palkkaeron pienentämistä. Se aikoo lisäksi edistää ihmisarvoa, koskemattomuutta ja sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamista ja viedä sukupuolten tasa-arvoa eteenpäin myös EU:n ulkopuolella.

Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 62 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että naisten ja miesten eriarvoista kohtelua esiintyy edelleen monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tutkimus paljastaa myös, että eurooppalaisten mielestä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja sukupuolten palkkaeron kurominen umpeen ovat asioita, joihin pitäisi puuttua kiireesti.

Komissio aikoo seuraavaksi hyväksyä sukupuolten tasa-arvoa koskevan uuden strategian vuoden 2010 puoleenväliin mennessä. Strategiassa esitetään kaikki EU:n politiikat käsittävä koordinoitu toimintakehys.

Lehdistöpaketti naisten peruskirjasta ja sukupuolten palkkaerosta

Alkuun

Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat

Komissio haluaa kuroa umpeen sukupuolten välistä palkkakuilua

Koko EU:ssa naisten palkkapussi on keskimäärin 18 prosenttia pienempi kuin miesten. Eri maiden ja eri alojen palkkaeroissa on kuitenkin huomattavia eroja. Pienimmät palkkaerot ovat Italiassa (4,9 prosenttia) ja suurimmat Virossa (30,3 prosenttia). Myös Suomessa naisten ja miesten palkkakuilu ylittää EU-keskiarvon: suomalaisnaiset saavat 20 prosenttia pienempää palkkaa kuin miehet. Tiedot ovat peräisin Eurostatin kokoamista vuoden 2008 tilastoista.

Komissio paneutuu sukupuolten palkkaerojen kaventamiseen tänä vuonna. Koska erojen syyt ovat moninaisia, tarvitaan myös toimia useilla eri aloilla. Komissio aikoo muun muassa lisätä työnantajille kohdistuvaa tiedotusta, kannustaa tasa-arvoa edistäviä aloitteita ja tukea sukupuolten välisen palkkakuilun mittaamisvälineiden kehittämistä. Lisäksi komissio aprikoi, olisiko työpaikkailmoittelun sukupuolineutraalius varmistettava ja pitäisikö samapalkkaisuutta koskevan lainsäädännön rikkomisesta seurata ankarampia rangaistuksia.

Komissio käynnisti kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi EU:n laajuisen tiedotuskampanjan palkkaeroista. Kampanjan yhteydessä on netissä julkaistu mm. palkkaerolaskuri havainnollistamaan tilannetta.

Sukupuolten välinen palkkakuilu vaikuttaa myös eläkekertymiin, ja siksi naisilla on miehiä alhaisemmat eläkkeet. Tämän vuoksi 22 prosentilla 65-vuotiaista ja sitä vanhemmista naisista on riski elää köyhyydessä, kun taas miesten kohdalla vastaava luku on 17 prosenttia.

Tuore Eurobarometri-tutkimus kertoo, että eurooppalaisten mielestä sukupuolten välisen palkkakuilun kurominen umpeen on tärkeää. Eurooppalaisista 82 prosenttia on sitä mieltä, että palkkaeroja on pienennettävä nopeasti.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasiat

Kriisiaikoina tarvitaan tehokkaita sosiaalisia toimenpiteitä

Komissio on julkaissut sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan yhteisen raportin 2010. Raportissa todetaan, että sosiaaliturvajärjestelmät ja lyhyen aikavälin erityistoimenpiteet ovat lievittäneet merkittävällä tavalla finanssikriisin taloudellisia vaikutuksia. Kriisi on osoittanut Euroopan sosiaalisen mallin ja EU:n yhteisen toiminnan vahvuudet kriisin sosiaalisten vaikutusten lieventämisessä.

EU:n sisällä on kuitenkin suuria eroja. Useat jäsenmaista eivät pysty rahoittamaan tarvittavia tukitoimenpiteitä. Kriisi on lisännyt köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. lasten joukossa. Näihin tilanteisiin tarvitaan EU:n tukea.

Raportissa kootaan yhteen kokemuksia siitä, miten EU:ssa on reagoitu kriisiin. Siinä esitetään myös suuntaviivoja niille lyhyen ja keskipitkän aikavälin poliittisille toimille, joilla elpyminen voidaan varmistaa ja rakenteellisiin ongelmiin löytää pitkän aikavälin ratkaisut.

Raportissa todetaan, että EU:n talous- ja työllisyysstrategian vaikutusta sosiaalisen tilanteen kehittymiseen on arvioitava säännöllisesti. Tähän tarpeeseen vastaa Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi, yksi Eurooppa 2020 –strategian lippulaivahankkeista. Sen päämääränä on hyödyntää parhaillaan käynnissä olevaa Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta ja lisätä tietoisuutta köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevista kysymyksistä.

Yhteisen raportin yhteydessä julkaistiin myös komission valmisteluasiakirja, jossa annetaan yksityiskohtaisempi selostus haasteista ja niihin soveltuvista ratkaisuista. Raportista keskusteltiin EU-maiden työ- ja sosiaaliministerien kokouksessa 8.—9. maaliskuuta, ja seuraavaksi raportti on tarkasteltavana kevään Eurooppa-neuvostossa 25.—26. maaliskuuta.

Lisätietoa englanniksi komission lehdistötiedotteesta

Alkuun

Ympäristö

Komission strategiasta uutta pontta ilmastotoimille

Vaikka Kööpenhaminan sitoumus jäi kauas EU:n tavoitteista, sen kasvava kannatus eri puolilla maailmaa antaa EU:lle hyvän tilaisuuden jatkaa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Komissio esittelikin tällä viikolla strategian, jolla pyritään antamaan ilmastotoimille vauhtia ja saamaan kaikki maat mukaan ilmastotalkoisiin.

Komissio kohdistaa nyt katseensa huhtikuussa uudelleen käynnistyvään YK:n neuvotteluprosessiin. Kööpenhaminan sitoumus on askel kohti EU:n tavoitetta saada aikaan oikeudellisesti sitova ilmastosopimus. Sitoumuksessa vahvistetaan EU:n tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tähän mennessä sitoumukseen ovat jo kirjanneet päästötavoitteensa tai ilmastotoimensa teollisuusmaat ja kehitysmaat, jotka aiheuttavat yli 80 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kööpenhaminan sitoumus olisi saatava nyt sisällytettyä YK:n neuvotteluteksteihin, jotka muodostavat perustan tulevalle ilmastosopimukselle. EU:n aktiivinen vaikuttaminen on tässä avainasemassa.

Neuvotteluissa on varmistettava, että tulevan sopimuksen avulla lämpeneminen todella pidetään alle kahdessa celsiusasteessa. Kioton pöytäkirja kattaa vain osan maista ja siinä on vakavia puutteita, jotka liittyvät mm. metsätalouden päästöjen laskentasääntöihin sekä kansallisen tason päästöoikeuksien ylijäämään kaudelta 2008—2012. Mikäli näitä puutteita ei korjata uudessa sopimuksessa, riskinä voi olla teollisuusmaiden tämänhetkisten päästövähennyssitoumusten vähentyminen miltei nollaan.

EU:n tulisi myös nopeasti myöntää kehitysmaille 2,4 miljardin vuotuinen pikastarttirahoitus, johon se sitoutui Kööpenhaminassa. Tämä on tärkeää sekä EU:n uskottavuudelle että vastaanottavien maiden valmiuksille vastata ilmastonmuutokseen. Komissio on valmis huolehtimaan siitä, että EU:n apu koordinoidaan hyvin.

Tiedonannossa todetaan lisäksi, että EU:n on osoitettava johtajuutta toteuttamalla osana Eurooppa 2020 -strategiaa konkreettisia toimia, joiden avulla siitä tulee ilmastoystävällisin alue maailmassa. EU on sitoutunut vähentämään päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoihin nähden. Lisäksi se on sitoutunut nostamaan vähennystavoitteen 30 prosenttiin, jos muut suuret taloudet suostuvat antamaan oman panoksensa. Komissio aikoo ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa laatia analyysin siitä, mitä käytännön toimia vaadittaisiin 30 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Komissio aikoo myös myöhemmin esittää suunnitelman, jonka avulla EU:sta voi tulla vähähiilinen talous vuoteen 2050 mennessä.

Alkuun

Energia

Merkittävä rahoituspaketti kaasuputki- ja sähköhankkeille

Komissio myönsi viime viikolla 2,3 miljardia euroa energiahankkeille, jotka tulevat myötävaikuttamaan EU:n talouden toipumiseen ja parantamaan EU:n energiavarmuutta maiden rajojen yli ulottuvan infrastruktuurin ansiosta. Summa on suurin, joka EU:ssa on koskaan käytetty energiainfrastruktuuriin.

Päätöksellä myönnetään 12:lle sähköverkkojen yhteenliittämishankkeelle 910 miljoonaa euroa ja 31 kaasuputkihankkeelle 1 390 miljoonaa euroa. Myönnetyt summat annetaan hankkeiden toteuttajille seuraavien 18 kuukauden aikana. Rahoituksen saajien joukossa on myös suomalaisvirolainen Estlink 2 -hanke, joka on saamassa 100 miljoonaa euroa.

Rahoitettavat hankkeet ovat tärkeitä investointihankkeita, jotka olivat vaarassa viivästyä talouslaman johdosta. Antamalla jopa 50 prosenttia yhteisrahoitusta osalle näistä hankkeista EU auttaa hankkimaan peräti 22 miljardia euroa investointeja yksityissektorilta. Investoinnit lisäävät työpaikkoja ja auttavat monia pieniä rakennus- ja palvelualojen yrityksiä selviämään. Ne tekevät myös energiatoimitukset joustavammiksi miljoonille ihmisille toimitusvaikeuksien sattuessa.

Kyseessä oli toinen rahoituspäätös lähes 4 miljardin euron paketissa, jonka EU varasi vuoden 2009 maaliskuussa Euroopan talouden elvyttämiseen. Komissio myönsi jo viime vuoden joulukuussa tukea hiilen talteenotto- ja merituulivoimalahankkeille, joten Euroopan energia-alan elvytysohjelman energiahankkeiden talousarviosta on nyt kiinnitetty 97 prosenttia.

Lisätietoa hankkeista ja niiden saamasta rahoituksesta.

Alkuun

Oikeus- ja sisäasiat

EU vahvistaa oikeudenkäyntiä koskevia oikeuksia

Odottamattomat esteet voivat johtaa virheellisiin tuomioihin oikeudenkäynneissä muissa EU-maissa. Tämän tietävät mm. italialainen turisti, joka ei Ruotsissa sattuneen liikenneonnettomuuden jälkeen saanut puhua italiaa osaavan asianajan kanssa oikeudenkäynnin aikana, ja puolalainen epäilty, joka ei saanut käännöstä ranskalaisessa tuomioistuimessa häntä vastaan käytetystä todistusaineistosta. Jotta tällaisilta tilanteilta vältyttäisiin tulevaisuudessa, komissio antoi kuluvalla viikolla direktiiviehdotuksen, jonka mukaan EU-maiden pitäisi järjestää rikoksista epäillyille EU-kansalaisille tulkkaus- ja käännöspalvelut.

Komission ehdotuksen mukaan epäillylle olisi järjestettävä tulkkaus asianajajan kanssa kommunikointia varten, tutkimusten (esim. poliisikuulustelujen) aikana ja oikeudenkäynnissä. Kaikki olennaiset asiakirjat, kuten pidätysmääräys, haaste tai syytekirjelmä tai tärkeä todistusaineisto, olisi käännettävä. Tulkkaus- ja käännöskustannuksista vastaisi kyseinen EU-maa riippumatta lopullisesta tuomiosta.

Yhä useammat eurooppalaiset matkustavat, opiskelevat ja työskentelevät kotimaansa ulkopuolella. Sen vuoksi on todennäköisempää, että he joutuvat mukaan oikeudellisiin menettelyihin toisessa EU-maassa. Rikossyytteen saaneet ihmiset eivät voi käyttää oikeuttaan puolustukseen, jolleivät he ymmärrä oikeudenkäynnin kieltä, jollei heillä ole käännöksiä kaikesta todistusaineistosta ja jolleivät he voi kommunikoida asianajajansa kanssa.

Jäsenmaiden oikeusviranomaiset eivät myöskään mielellään lähetä ketään oikeudenkäyntiä varten toiseen maahan, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaavat yhteiset vähimmäisvaatimukset puuttuvat. Tämän vuoksi EU:n toimenpiteet rikosten torjumiseksi — esim. eurooppalainen pidätysmääräys — eivät välttämättä toteudu käytännössä.

Komissio antoi tulkkaus- ja käännösoikeuksia koskevan puitepäätöksen jo heinäkuussa 2009. Kaikki puitepäätöksiä koskevat ehdotukset mitätöityivät kuitenkin Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan, ja komissio muuttaa sen vuoksi ehdotetun puitepäätöksen direktiiviksi.

Nyt tehty ehdotus on ensimmäinen säädöksistä, joilla vahvistetaan rikoskäsittelyjä koskevat yhteiset EU-normit. Uusi Lissabonin sopimus antaa EU:lle mahdollisuuden vahvistaa kansalaisten oikeuksia EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti. Muihin lähivuosina käsiteltäviin asioihin kuuluvat oikeuksia ja syytettä koskevat tiedot (kesällä 2010), oikeudellinen neuvonta ennen oikeudenkäyntiä ja sen aikana sekä oikeusapu, pidätetyn henkilön oikeus olla yhteydessä perheenjäseniinsä, työnantajaansa tai konsulaattiviranomaisiin ja haavoittuvassa asemassa olevien epäiltyjen suojelu.

Kysymyksiä ja vastauksia

Alkuun

Kulttuuri

Euroopan kulttuuriperintötunnus laajenee

Komissio haluaa tehdä Euroopan kulttuuriperintötunnuksesta koko EU:n laajuisen aloitteen. Euroopan kulttuuriperintötunnus eroaa Unescon maailmanperintöluettelosta ja muista kulttuuriperintöaloitteista, sillä siinä nostetaan esiin kohteita, joilla on ollut keskeinen rooli unionin historiassa. Komissio toivoo Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kasvattavan yleistä tietoisuutta Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja lisäävän kulttuurimatkailua ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Nykyjärjestelmässä tunnuksen on saanut 64 kohdetta yksittäisten EU-maiden valintojen perusteella. Kohteiden joukossa on EU:n perustajahahmoihin kuuluvan ranskalaisen valtiomiehen Robert Schumanin talo Ranskan Lorrainessa. Mukana on myös Gdanskin telakka Puolassa — siellä syntyi Solidarność, joka oli ensimmäinen riippumaton ammattiliitto Varsovan liittoon kuuluvassa maassa ja joka osaltaan pani liikkeelle ne tapahtumat, jotka lopulta johtivat Euroopan mantereen yhdistymiseen kylmän sodan jälkeen.

Ehdotetussa järjestelmässä jokainen EU-maa voisi ehdottaa uuden kulttuuriperintötunnuksen saajiksi enintään kahta kohdetta vuosittain. Puolueeton raati arvioisi ehdokkaat ja valitsisi tunnuksen saajaksi enintään yhden kohteen kustakin maasta vuosittain. Aloitteeseen osallistuminen on vapaaehtoista.

Komission ehdotus pohjautuu muutaman vuoden takaiseen hankkeeseen, jossa oli mukana 17 EU-maata. Tunnuksen käyttöönottoa koskeva päätösehdotus annetaan seuraavaksi EU:n ministerineuvostolle ja Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi, ja päätös voi tulla voimaan vuonna 2011 tai 2012.

Alkuun

Yritystoiminta

Yrittäjä, liity yrityspaneeliin!

Eurooppalaisen yrityspaneelin kautta komissio kerää yrityksiltä suoraa palautetta esittämistään lainsäädäntöehdotuksista tai aloitteista. Näin myös yrityspaneelin jäsenet saavat jo varhaisessa vaiheessa tietoa keskeisistä kysymyksistä, joista keskustellaan EU:n tasolla ja jotka voivat vaikuttaa yritysten toimintaan. Samalla yrityksillä on tilaisuus tuoda esiin näkemyksensä EU:n uusien ehdotusten mahdollisista myönteisistä ja kielteisistä puolista.

Eurooppalaisen yrityspaneelin jäseniksi valittujen yritysten tehtävänä on vastata online-kyselyihin, joita komissio lähettää niille säännöllisin väliajoin. Vuodessa kyselyjä tulee enintään kahdeksan, ja yhteen kyselyyn vastaaminen kestää 15—20 minuuttia. Kyselyyn voi vastata suomen lisäksi millä tahansa muulla EU-kielellä. Kyselyihin vastaaminen on vapaaehtoista ja paneelista voi irtisanoutua koska tahansa.

Aiempien kyselyjen teemoina ovat olleet muun muassa yritysten hallinnollinen taakka, pankkiluottojen saatavuus ja ryhmävaateet. Kyselyn tuloksia hyödynnetään poliittisessa päätöksentekoprosessissa ja lainsäädännön valmistelussa.

Yrityspaneeliin rekisteröidytään Eurooppalaisen yrityspaneelin verkkosivuilla. Yrityspaneelin Suomen kansallisena koordinaattorina toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Alkuun

Ura EU:ssa

Uudenmalliset EU-virkamiesten valintamenettelyt käynnistyvät tiistaina

EU-virkamiesten valintamenettelyitä on tehostettu. Ensimmäinen uudenmallinen kilpailu hallintovirkamiehille käynnistetään tiistaina 16. maaliskuuta. Kilpailuissa haetaan ekonomisteja, juristeja sekä eurooppalaisen julkishallinnon, tilintarkastuksen ja tieto- ja viestintäteknologian alojen hallintovirkamiehiä.

Uuden valintamenettelyn keskeisenä periaatteena on siirtyä hakijoiden tietojen mittaamisesta kompetenssien mittaamiseen. Kompetensseja mittaava arviointimenetelmä on osoittautunut yhdeksi tehokkaimmista keinoista ennakoida työnhakijan suoriutumista työssä.

Uusi menettely käsittää vain kaksi vaihetta: tietokoneella tehtävät esivalintakokeet, jotka järjestetään eri EU-maissa, ja arviointivaihe, joka järjestetään Brysselissä. Uudessa järjestelmässä yksi kilpailu kestää 5—9 kuukautta, kun se aiemmin saattoi kestää jopa kaksi vuotta. Nyt käynnistyvän kilpailun tulosten odotetaan olevan saatavilla marraskuussa.

Esivalintakokeissa mitataan edelleen kognitiivisia taitoja ja tilanteenarviointikykyä sekä ammatti- ja kielitaitoa haettavasta tehtävästä riippuen. Aiemmin käytetty EU-tietoutta mittaava osuus ei enää sisälly esivalintakokeisiin. Sen sijaan EU-tietoutta mitataan toisessa vaiheessa, joka käsittää myös työtehtäviin liittyviä osioita.

Arviointivaihe kestää kilpailusta riippuen puoli päivää tai koko päivän. Arviointivaihe toteutetaan hakijan toisella kielellä (englanti, ranska tai saksa) lukuun ottamatta niitä työtehtäviä, joissa hakijoilta vaaditaan erityistä kielitaitoa. Erityisten ammattitaitojen ja -tietojen lisäksi kokeissa arvioidaan analysointi- ja ongelmanratkaisukykyä, viestintätaitoja, kykyä tulokselliseen toimintaan, oppimis- ja kehittymisvalmiuksia, priorisointitaitoa, järjestelmällisyyttä, joustavuutta ja yhteistyökykyä.

Jatkossa yleisimpiin tehtäviin — hallintovirkamiehille, assistenteille ja lingvisteille — järjestetään kilpailuja vuosittain. Lisäksi järjestetään yksittäisiä kilpailuja asiantuntijoille. Varallaololuettelot ovat voimassa vain vuoden eli siihen asti, kunnes seuraavan vuoden kilpailu päättyy. Useimmat varallaololuettelossa olevat hakijat kutsutaan haastatteluun, sillä listalle otettavien määrä perustuu toimielinten rekrytointitarpeeseen. Lisäksi hakijat saavat palautetta suoriutumisestaan kilpailussa.

Ura EU:n toimielimissä tarjoaa mahdollisuuden toimia monenlaisissa tehtävissä työuran aikana sekä kiinnostavan ja haastavan työn. Lisäksi se tarjoaa hyvät työsuhde-edut sekä työympäristön, jossa työntekijöitä kannustetaan oppimaan uusia taitoja ja kieliä. EU-työntekijät saavat myös mahdollisuuden työskennellä ja matkustaa ulkomailla ja tehdä yhteistyötä eri puolilta Eurooppaa tulevien ihmisten kanssa.

Alkuun

Avoimia toimia

Avoimia toimia

·         Helsingin eurooppalainen koulu hakee palvelukseensa apulaisrehtoria, lastenhoitajaa sekä opettajia suomenkieliseen osastoon. Tarkemmat kuvaukset työtehtävistä löytyvät koulun sivustolta. Hakuaika päättyy 17. maaliskuuta.

·         Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto ECHA hakee palvelukseensa tiedottamisen, teknisten ohjekirjojen valmistelun ja rekisteröintiprosessien koordinoijia, toksikologian asiantuntijoita ja juristeja. Hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät ECHA:n kotisivuilta. Hakuaika päättyy 22. maaliskuuta.

·         Luxemburgissa toimiva EU-elinten käännöskeskus hakee päällikköä strategisen suunnittelun osastolleen. Tarkemmat tiedot löytyvät käännöskeskuksen sivustolta. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta.

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit
  • Parhaillaan käynnissä olevan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden sivut ovat nyt saatavilla myös ruotsiksi. Teemavuoden sivuilla on julkaistu myös Lupaavat käytännöt –kilpailu, jossa etsitään osallisuutta edistäviä käytäntöjä. Palkintona on 5 000 euroa. Palkintosumman voi jakaa useamman kilpailuun osallistujan kesken. Kilpailuun voi osallistua 18.2.24.6.2010.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

14.3. Naisia työn syrjässä — tai syrjässä muuten vain (Yle Radio Suomi)

Onko Sinut irtisanottu, osaava ja tunnollinen nainen? Vai oletko työttömänä? Haetko töitä? Kuinka voit? Millainen on tarinasi? Kokijat puhuvat naisten illassa sunnuntaina 14. maaliskuuta klo 18—20. Päivi Istalan studiovieraina ovat työtön ravintolatyöntekijä Virpi Taskinen, irtisanottu postityöntekijä Tuija Oikarinen, sosiaaliohjaaja Minttu Ahonen ja tutkija Anna-Maria Isola. Suoraan lähetykseen voi soittaa jo klo 17.30 lähtien puh. 0203 17600 tai lähettää sähköpostia osoitteella radio.suomi@yle.fi.

15.3. Infotilaisuus EU-rekrytointikilpailuista (Joensuu)

Eurooppatiedotuksen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluetiedottajat Martti Ruokolainen ja Jenny Haukka kertovat hakumenettelyistä EU-virkoihin ja harjoittelumahdollisuuksista unionin toimielimissä maanantaina 15. maaliskuuta klo 14—15 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella Carelia-salin auditoriossa C2 (Yliopistokatu 4). Lisätiedot: jenny.haukka@formin.fi  p. 010 345 6470, 040 510 7516, sekä kirsi.vallius-leinonen@uef.fi , p. 050 404 6497.

18.3. Yleisöluento: Ulkoasiainvaliokunnan rooli Suomen ja EU:n ulkopolitiikassa (Helsinki)

Kansalaisinfon kevään 2010 yleisöluentosarja "Kuka päättää EU:ssa? Miten Suomi vaikuttaa?" alkaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolaisen luennolla torstaina 18. maaliskuuta klo 14—15 Pikkuparlamentissa (Arkadiankatu 3). Yleisöllä on mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja osallistua keskusteluun. Järjestäjät: Eduskuntatiedotus ja Eurooppatiedotus.

20.—21.3. Eurooppatiedotus mukana Kirja- ja musiikkimessuilla (Lahti)

Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus on mukana Lahden Kirja- ja musiikkimessuilla Jokimaan ravikeskuksessa (Jokimaankatu 6). Messut ovat avoinna lauantaina 20. maaliskuuta klo 10—18 ja sunnuntaina 21. maaliskuuta klo 10—17. Eurooppatiedotus löytyy osastolta A39 (A-halli, 2.kerros). Tervetuloa noutamaan maksuttomia julkaisuja ajankohtaisista EU-aiheista!

23.3. Mihin EU on menossa? Euroopan unioni pähkinänkuoressa (Kajaani)

Aiheesta luennoi Centrun Balticumin johtaja Esko Antola tiistaina 23. maaliskuuta klo 17.30—19.30 Kajaanin kaupunginkirjaston Kalevala-salissa (Kauppakatu 35, Kajaani) Kainuun Eurooppatiedotuksen ja osaamiskeskus Kainuun Aallon järjestämässä tilaisuudessa. Luento on osa maksutonta "Missä olet, minne menet EU?" -luentosarjaa. Lisätietoa: anna.romo@formin.fi, p. 010 345 6310.

24.3. Eurooppalaisen Suomen raportin julkaisemistilaisuus (Helsinki)

Eurooppalainen Suomi julkaisee raporttisarjansa uusimman raportin, joka pyrkii valottamaan monitulkintaisen ja kiistellynkin federalismi-termin ja -ajattelun ulottuvuuksia ja etenkin suomalaista keskustelua aivan uusista näkökulmista. Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 24. maaliskuuta klo 14.30—16 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Lisätiedot: arto.aniluoto@eurooppalainensuomi.fi, p. (09) 6811 5711.

25.3. Mistä rahaa järjestöjen kansainväliseen toimintaan? (Turku)

Varsinais-Suomen Eurooppatiedotus järjestää yleisölle avoimen seminaarin kansalaisjärjestöille suunnatuista kansainväliseen toimintaan liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista torstaina 25. maaliskuuta klo 13.00—16.15 Turun kaupunginkirjaston tapahtumatila Studiossa (Linnankatu 2). Tilaisuus on maksuton ja avoin yleisölle, ilmoittautumiset mielellään tiistaihin 23.3. mennessä: juhana.tuomola@formin.fi, p. 010 3456 630.

25.3. Monipuolisia kieli- ja kulttuuritaitoja kaiken ikää (Helsinki)

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kutsuu kieltenopettajia ja kieli- ja kulttuuriasiantuntijoita torstaina 25.3.2010 klo 10—15.30 tiloihinsa (Hakaniemenranta 6, 1. krs) maksuttomaan seminaariin, jossa tuodaan esiin monipuolisen kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen merkitystä elinikäisen oppimisen polulla. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä tietoa CIMOn ohjelmista. Ilmoittautuminen päättyy 17.3. Päivän tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät CIMOn sivuilta.

26.3. EU arjessa (Joensuu)

EU arjessa –tapahtumakiertue alkaa perjantaina 26. maaliskuusta Joensuusta, jossa aiheena on raja. Tapahtumassa pohditaan sitä, miten EU:n ja Venäjän rajan läheisyydessä eläminen näkyy pohjoiskarjalaisten arjessa. Päivän ohjelmassa on kouluvierailuja, yleisötapahtumia ja keskustelutilaisuus. YLE:n Pohjois-Karjalan Radio kerää jo ennakkoon pohjoiskarjalaisilta kysymyksiä ja mielipiteitä EU:sta. Voit kysyä tai jättää kommenttisi EU:sta soittamalla radion EU arjessa -puhelimeen numeroon 013 510 7489 (ppm).

26.3. Kääntäjänä komissiossa (Joensuu)

Komission käännöstoimen pääosasto ja Joensuun yliopisto järjestävät kääntäjän työstä kertovan luennon perjantaina 26. maaliskuuta klo 10 Joensuun yliopistossa salissa AG101. Komission kääntäjät Kati Niemi ja Tina Young kertovat, millaista EU-kääntäjän työ on ja miten EU-kääntäjäksi pääsee.

12.4. Kirjallisuusilta Eurooppasalissa (Helsinki)

Kirjailija Susanna Alakoski on tähtivieraana kirjallisuusillassa, joka järjestetään maanantaina 12. huhtikuuta klo 17.30—20 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Alakoski kertoo illan aikana teoksistaan ja niissä käsiteltävistä teemoista. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä kirjailijalle. Tilaisuus on kaksikielinen. Tilaisuuden järjestävät Euroopan komissio, Hanasaari − Hanaholmen ja Schildts.  Ilmoittautumiset: DGT-Helsinki@ec.europa.eu.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu