http://ec.europa.eu/finland/
4 6/2010

Viikkotiedote 11.2.2010

Komissio


Vihreätä valoa uudelle komissiolle

Euroopan parlamentti äänesti uuden komission kokoonpanon hyväksymisestä tiistaina 9. helmikuuta Strasbourgissa. Parlamentin jäsenistä 488 äänesti uuden komission puolesta ja 137 sitä vastaan. Tyhjää äänesti 72 eurokansanedustajaa.

Ennen äänestystä parlamentin valiokunnat pitivät kaikille komissaariehdokkaille kuulumistilaisuuden tammi—helmikuussa. Jokainen valiokunta lähetti tämän jälkeen arviointikirjeen parlamentin puheenjohtajistolle, joka koostuu puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Kaikki arvioinnit olivat myönteisiä.

Myös neuvosto antoi virallisen hyväksynnän komissiolle tiistaina. Komission toimikausi alkoi 10. helmikuuta puolilta öin ja kestää 31. lokakuuta 2014 asti. Komissio kokoontui epävirallisesti heti hyväksynnän jälkeen, mutta ensimmäinen virallinen kokous on vuorossa vasta ensi viikolla. Uudessa komissiossa on 27 jäsentä eli yksi komissaari jokaisesta EU-maasta.

Alkuun

Ympäristö


Itämeren tulevaisuutta pohdittiin Helsingissä

Keskiviikon Itämeri-kokous kokosi Helsinkiin suuren joukon vaikuttajia. Presidentti Tarja Halosen, pääministeri Matti Vanhasen ja Baltic Sea Action Group ‑järjestön aloitteesta järjestetyn kokouksen tarkoituksena oli saada keskeiset sidosryhmät — hallitukset, elinkeinoelämän johtohahmot ja kansalaisjärjestöt — sitoutumaan konkreettisiin tekoihin Itämeren pelastamiseksi.

EU-maat sopivat lokakuussa 2009 laajasta Itämeren alueen strategiasta, jolla halutaan parantaa toiminnan koordinointia. Strategian kulmakivinä ovat Itämeren alueen ympäristön parantaminen, alueen hyvinvoinnin lisääminen talouskehitystä tasapainottamalla, alueen kulkuyhteyksien parantaminen ja vetovoiman lisääminen sekä alueen turvallisuuden parantaminen mm. torjumalla valtionrajat ylittävää rikollisuutta ja parantamalla merivalvontaa.

Strategiaan liittyy toimintasuunnitelma, johon kuuluu 80 "lippulaivahanketta”. Hankkeilla pyritään mm. lopettamaan jätevesien laskeminen laivoista mereen, luomaan meriympäristön suojelualueita, perustamaan innovaatio- ja tutkimusrahasto ja parantamaan Varsovan ja Tallinnan välistä Rail Baltica ‑rautatieyhteyttä.

Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta kahdeksan on Euroopan unionin jäseniä (Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua ja Puola). Kokoukseen osallistuivat mm. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė, Latvian presidentti Valda Zatlera, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Viron pääministeri Andrus Ansip, Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Norjan pääministeri Jens Stoltenberg. Mukana oli myös EU:n uusi aluepolitiikasta vastaava komissaari Johannes Hahn.

Alkuun

Tietoyhteiskunta


Komissio haluaa parantaa lasten turvallisuutta netissä

EU:ssa suoritetun tutkimuksen mukaan puolet teini-ikäisistä antaa internetiin henkilökohtaisia tietoja, jotka voivat jäädä verkkoon ikuisiksi ajoiksi kenen tahansa nähtäväksi. Komissio korostikin turvallisemman internetin teemapäivänä 9. helmikuuta, että lasten suojeleminen verkkoympäristössä vaatii lisätoimia. Se julkaisi teemapäivänä myös raportin siitä, miten turvallisemman sosiaalisen verkostoitumisen periaatteisiin sitoutuneet verkkosivustojen ylläpitäjät ovat periaatteita noudattaneet. Raportti perustuu arviointiin, jossa oli mukana 25 verkkosivustoa.

Raportissa todetaan, että sivustoista 19 antaa turvavinkkejä ja tietoja erityisesti lapsille tai teini-ikäisille. Tiedot löytyvät helposti ja ne on esitetty helppotajuisesti 14 sivustolla (esim. YouTube, Habbo Hotel, IRC Galleria ja MySpace). Lisäksi useimmat sivustot tarjoavat alaikäisille välineet torjua verkkoriskejä ja turvata yksityisyytensä. Ne mm. antavat käyttäjille mahdollisuuden torjua muita käyttäjiä ja poistaa kommentteja profiileistaan sekä päättää, näkyvätkö heidän julkaisunsa vain heidän ystävilleen vai koko maailmalle tai näkevätkö muut, onko käyttäjä parhaillaan verkossa vai ei.

Muiden yksityisyydensuojaan liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen on ollut kuitenkin vähemmän järjestelmällistä. Vain 40 % tarkastelun kohteena olleista sivustoista asettaa oletusarvona alaikäisten henkilötiedot vain näiden ystävien saataville, ja 11 sivustoa asettaa alaikäisten yksityiset profiilit hakukoneiden ulottumattomiin. Sivustoista 19:llä on palautelinkki näkyvissä koko ajan, mutta vain 9 sivustoa (mm. YouTube, Habbo Hotel, IRC Galleria, MySpace ja Windows Live) vastasi valituksiin, joita lähetettiin arvioinnin aikana.

Komissio tukee turvallisemman internetin teemapäivää Safer Internet ‑ohjelmassa. Teemapäivän on järjestänyt INSAFE joka vuosi vuodesta 2004. Tapahtumia järjestettiin tänä vuonna yli 60 maassa. Tänä vuonna käynnistettiin mm. kilpailu otsikolla "Ajattele ennen kuin postaat".

Alkuun

Talous


Kreikan korjattava julkisen talouden alijäämänsä

Kreikan julkisen talouden alijäämä oli vuoden 2009 lopussa 12,7 prosenttia BKT:sta, kun EU:n viitearvo on 3 prosenttia. Komissio hyväksyi helmikuun alussa tilanteen parantamiseen tähtäävät suositukset. Kreikan hallituksen on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi. Kreikan on myös toteutettava talouspolitiikkaa, joka ei vaaranna muiden euromaiden ja koko EU:n taloutta. Tavoitteena on terävöittää Kreikan hallituksen tammikuussa esittämää tervehdyttämissuunnitelmaa vuosiksi 2010—2013.

Ensimmäiseksi Kreikan on tehtävä tuntuvia leikkauksia julkisella sektorilla esimerkiksi vähentämällä henkilöstöä, alentamalla virkamiesten palkkoja ja pienentämällä kaikkien sektorien budjetteja. Muun muassa polttoaineveroa sekä tupakka- ja alkoholiveroa korotetaan ja veronkierron torjuntaa tehostetaan.

Lisäksi vaaditaan rakenteellisia uudistuksia Kreikan talouden tehostamiseksi. Ongelmia riittää: työmarkkinat, eläkejärjestelmä ja terveydenhuoltojärjestelmä toimivat huonosti, korruptio j nepotismi ovat yleisiä, tuotemarkkinat kaipaavat nykyaikaistamista ja rahoitusmarkkinat tasapainottamista.

Taantuman seurauksena 20 EU-maata ylittää tällä hetkellä alijäämälle asetetun 3 prosentin viitearvon. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan nykyisten ja tulevien euromaiden on huolehdittava siitä, että niiden julkinen rahoitus on terveellä pohjalla. Jos jokin maa ylittää 3 prosentin viitearvon, EU-maiden valtiovarainministerit antavat suosituksia vajeen supistamiseksi. Vitkastelevia maita voidaan rangaista sakoilla, ja niiden on vaikeampi saada lainaa Euroopan investointipankilta.

Komissio käynnisti viime viikolla myös nk. rikkomismenettelyn Kreikkaa vastaan. Menettely aloitettiin, koska maa on aiemmin toimittanut komissiolle virheellisiä ja epäluotettavia budjettitilastoja. Kreikan viranomaisten on nyt nopeasti korjattava tilanne. Maan on jätettävä ensimmäinen raporttinsa komissiolle maaliskuun puolivälissä ja hyväksyttävä asiaa koskeva uusi lainsäädäntö 15. toukokuuta mennessä.

Alkuun

Työmarkkinat


Työvoima- ja koulutusasiantuntijat peräänkuuluttavat pikaisia toimia

Nykyään lähes kolmanneksella työikäisistä eurooppalaisista ei ole lainkaan tai on vain vähän koulutusta ja vain yksi neljästä on korkeasti koulutettu. Koulutetuillakaan ei ole aina juuri sitä osaamista, jota työnantajat tarvitsevat. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Komission viime viikolla julkaiseman riippumattoman asiantuntijalausunnon mukaan tämä ammattitaitovaje pitäisi ratkaista pikaisesti.

Ammattitaitovajeella on huomattava vaikutus EU:n talouteen ja työmarkkinoihin. Vähän koulutetuilla on 40 % pienemmät mahdollisuudet saada työtä kuin niillä, joilla on keskiasteen koulutus. Korkeasti koulutettujen työllisyysaste koko Euroopassa on 84 %, keskitason koulutuksen saaneiden 70 % ja heikosti koulutettujen 49 %. On myös todennäköistä, että heikosti koulutetut harvemmin täydentävät osaamistaan tai osallistuvat elinikäiseen oppimiseen. Kuitenkin yrityksillä, jotka kouluttavat henkilökuntaansa, on 2,5-kertaa paremmat mahdollisuudet toiminnan jatkamiseen kuin niillä, jotka eivät kouluta. Koulutusjärjestelmillä, joissa tarjotaan riittävää osaamista kaikille, voitaisiin nostaa BKT:tä pitkällä aikavälillä jopa 10 prosenttia.

Mitä Euroopassa sitten pitäisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi? Työnantajia ja työntekijöitä pitäisi kannustaa parantamaan osaamistaan. Oppilaitosten innovatiivisuutta pitäisi lisätä. Olisi myös kehitettävä koulutuskokonaisuuksia, jotka vastaisivat paremmin sekä opiskelijoiden että työmarkkinoiden tarpeita. Tulevat osaamistarpeet pitäisi lisäksi pystyä ennakoimaan.

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen CEDEFOPin uusimpien ennusteiden mukaan ensi vuosikymmeneltä voidaan odottaa noin 80:tä miljoonaa työllistymismahdollisuutta. Näistä melkein 7 miljoonaa on uusia työpaikkoja, joista useimpiin tarvitaan korkeasti koulutettua työvoimaa.

Nyt annettu lausunto on toteutettu Uudet taidot uusia työpaikkoja varten –aloitteen puitteissa. Aloite käynnistettiin EU:n tasolla joulukuussa 2008. Tarkoituksena on vahvistaa yhteyksiä koulutuksen ja työelämän välillä.

Lue lisää

Alkuun

Työmarkkinat


EU antaa mikrolainoja työpaikkojen lisäämiseksi

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta vastaavat EU-maiden ministerit ehdottavat, että EU antaisi 100 miljoonaa euroa niin kutsuttuihin mikrolainoihin, joilla parannettaisiin työllisyyttä Euroopassa. Ehdotus esitettiin ministerien epävirallisessa kokouksessa Barcelonassa tammikuun lopussa. Kokouksessa todettiin, että työmarkkinoiden elpyminen edellyttää erityistoimenpiteitä lyhyellä aikavälillä. Tulevina vuosikymmeninä tarvitaan lisäksi pitemmälle tähtääviä poliittisia suuntaviivoja.

Yksi lyhyen aikavälin toimenpiteitä olisi pienten lainojen myöntäminen nuorille yrittäjille. Lainoilla autettaisiin esimerkiksi heikossa taloustilanteessa olevia nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Mikrolainoja ei sen vuoksi myönnettäisi pelkästään taloudellisten kriteerien perusteella.

Ministerit totesivat myös, että EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmillä on talouskriisin aikana tasapainottava vaikutus. Siksi pitäisikin huolehtia siitä, että järjestelmät ovat kestävällä pohjalla myös tulevaisuudessa. Ministerit peräävät myös investointeja koulutukseen, joka vastaa EU-maiden työmarkkinoiden tarpeita. Esimerkiksi yrittäjyyskoulutus voi vähentää nuorisotyöttömyyttä.

Puheenjohtajamaa Espanja esittää lopullisen ehdotuksen mikrolainoista lähiviikkojen aikana.

Lue lisää

Alkuun

Kansanterveys


Tutkimus ja tiedotus tärkeitä syöväntorjuntatyössä

Joka vuosi EU:ssa noin 3,2 miljoonalla ihmisellä todetaan syöpä. Syöpä on yleisin kuolinsyy sydänsairauksien jälkeen. Yleisimmät syöpälajit ovat keuhkosyöpä, rintasyöpä ja paksusuolensyöpä. EU:n tavoitteena on pienentää syöpään sairastuvien määrää 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoksi EU edistää terveitä elintapoja ja rahoittaa syöpätutkimusta.

Komissio on julkaissut ohjeiston, jossa on 11 käytännöllistä, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa neuvoa siitä, kuinka pysyä terveenä ja vähentää syöpäriskiä. Ohjeissa suositellaan esimerkiksi harrastamaan reipasta liikuntaa päivittäin ja rajoittamaan alkoholinkäyttö naisten osalta yhteen ja miesten osalta kahteen annokseen päivässä.

Tutkijoiden, lääkärien ja potilasjärjestöjen yhteistyötä varten on käynnistetty kumppanuushanke. EU:n rahoittaman hankkeen tarkoituksena on parantaa tiedonvaihtoa ja tehostaa asiantuntemuksen ja välineistön yhteistä hyödyntämistä.

Vaikka syövän hoidossa on tutkimustyön ansiosta edistytty suurin harppauksin, syöpäkuolemien suuri määrä osoittaa selkeästi, että lisätutkimusta tarvitaan. Vuosina 2002—2006 EU osoitti 480 miljoonaa euroa syöpätutkimukseen ja rahoitti 108 hanketta. Vuosina 2007—2013 EU:n panos on vielä suurempi.

EU:n rahoittama tutkimusryhmä on mm. kehittänyt biosensorin tunnistamaan soluja, jotka voivat aktiivisesti tukahduttaa syöpäkasvaimen kehittymistä. Siten syöpää voitaisiin torjua potilaan oman immuunijärjestelmän avulla. Tutkimushankkeissa selvitetään myös syövän syitä ja tutkitaan esimerkiksi ilmansaasteiden vaikutusta pitkäaikaisterveyteen.

Maailman syöpäpäivää vietettiin 4. helmikuuta.

Lisätietoa syövästä EU:ssa

Alkuun

Monikielisyys


Nuorten käännöskilpailun voittajat selvillä

Marraskuussa kaikissa EU-maissa järjestetyn Juvenes Translatores -kilpailun voittajien nimet ovat selvillä. Suomen voittaja on Tiia Kinnunen Lauttakylän lukiosta Huittisista. Hän käänsi kilpailutekstin englannista suomeen.

Tänä vuonna kilpailussa oli mukana 599 koulua eri puolilta EU:ta, ja ilmoittautumiset lisääntyivät 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kilpailuun osallistui koko EU:sta yhteensä 2 253 oppilasta, joiden käännökset kattoivat kaikki viralliset kielet. Kieliyhdistelmiä oli 139.

Käännösten korjauksesta ja arvioinnista vastasi Euroopan komission kääntäjistä koostuva paneeli. Kunkin käännöksen arvioi sen kielen syntyperäinen puhuja, johon teksti oli käännetty. Sen jälkeen valintalautakunta puheenjohtajanaan käännöstoimen pääosaston pääjohtaja Juhani Lönnroth valitsi parhaan käännöksen kustakin maasta.

Voittajat pääsevät kolmipäiväiselle matkalle Brysseliin saamaan palkinnot ja todistukset komissaari Vassilioulta. Voittajilla on myös mahdollisuus tavata EU:n kääntäjiä työnsä ääressä.

Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 pilottiprojektina, jolla haluttiin antaa esimakua kääntäjän työstä ja nostaa sekä kääntäjän ammatin että koulujen kieltenoppimisen profiilia.

Lisätietoja samoin kuin voittajakäännökset löytyvät käännöskilpailun verkkosivulta.

Alkuun

EU-viestintä


EU arjessa -tapahtuma kiertää Suomen maakunnat

Uusi tapahtumakiertue "EU arjessa" alkaa maaliskuussa 2010. Viisi vuotta kestävän kiertueen aikana järjestetään tapahtuma kaikissa Suomen maakunnissa. Kiertueen valmistelun lähtökohtana on maakunnille tärkeät EU-teemat ja alueen asukkaiden ajatukset EU:sta. Näin halutaan lisätä vuoropuhelua EU:n vaikutuksista kansalaisten arkeen.

Kiertueeseen osallistuu ministereitä, kansanedustajia, Euroopan parlamentin jäseniä, komission, parlamentin ja eduskunnan virkamiehiä, maakuntien EU-asiantuntijoita sekä elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen ja kulttuurielämän edustajia.

Vuonna 2010 järjestetään neljä tapahtumaa. Kiertue alkaa 26. maaliskuusta Joensuusta, jossa aiheena on raja. Tapahtumassa pohditaan sitä, miten EU:n ja Venäjän rajan läheisyydessä eläminen näkyy pohjoiskarjalaisten arjessa. Muut tapahtumat pidetään tänä vuonna Tampereella (23.4.), Kokkolassa (18.8.) ja Rovaniemellä (10.9.). Tampereella teemana on talous ja työllisyys, Kokkolassa ruoka ja Rovaniemellä arktisuus.

Kiertueen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus sekä tapahtumakohtaiset alueelliset toimijat. Tapahtumien päämediayhteistyökumppanina on YLE.

Jokaisen EU arjessa -tapahtuman yhteydessä julkistetaan mielipidekysely. Kyselyillä selvitetään maakuntien ihmisten mielipiteitä sekä yleisistä EU-teemoista että kullekin maakunnalle läheisistä EU-teemoista.

Kiertueen tämän vuoden ohjelma ilmestyy alkuvuoden aikana osoitteessa www.eurooppatiedotus.fi.

Alkuun

Maatalous


Uusi logo EU:n luomutuotteille valittu

EU:n luomulogoäänestyksen voittaja on nyt selvillä. Saksassa opiskelevan Dusan Milenkovicin suunnittelemassa Euro-lehti-logossa ovat EU-tähdet lehden muotoisena kuviona vihreää taustaa vasten. Voittajalogo sai 63 prosenttia kaikista äänistä. Äänestykseen osallistui noin 130 000 henkilöä.

EU:n luomulogo on heinäkuun alusta lähtien pakollinen kaikissa esipakatuissa luomutuotteissa, jotka on tuotettu jossain EU-maassa. Tuontitavaroissa tunnus on vapaaehtoinen. EU-merkinnän vieressä voi olla muita yksityisiä, alueellisia tai kansallisia tunnuksia.

Yhteensä kilpailuun tuli lähes 3 500 logoehdotusta. Ehdotuksista parhaat otettiin mukaan äänestykseen. Voittaja sekä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet saavat 6 000, 3 500 ja 2 500 euron rahapalkinnot.

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

16.2. Eurooppanaisten helmikuun aamukahvit (Helsinki)

Kööpenhaminan ilmastokokous ei päättynyt suureen menestykseen. Miten tästä eteenpäin? Ilmastokokouksen tuloksista ja ilmastonmuutoksesta naisnäkökulmasta kertoo Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia ympäristöministeriöstä. Tilaisuus pidetään tiistaina 16. helmikuuta klo 9—10 Eurooppasalissa (Pohjoisesplanadi 31). Aiheesta lisää: www.ymparisto.fi. Tilaisuuden järjestää Eurooppanaiset ry.

16.2. Lissabonin sopimus — mikä muuttuu EU:ssa? (Tampere)

Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen ja Tampereen työväenopiston järjestämä avoin luentosarja EU:n uudesta perussopimuksesta jatkuu. Kansalaisten perusoikeuksista ja vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa luennoi Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen tiistaina 16. helmikuuta klo 17.30—19.30 Tampereen työväenopiston Sampolan auditoriossa (Sammonkatu 2). Kommentaattorina toimii professori Pertti Koistinen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja: outi.koskinen@formin.fi, p. 010 3456 450.

16.2. Eväitä työskentelyyn Euroopassa ja EU-toimielimissä (Hämeenlinna)

Hämeenlinnan seudun TE-toimisto ja Kanta-Hämeen Eurooppatiedotus järjestävät infotilaisuuden EU-työpaikoista ja -harjoitteluista sekä työnhausta muissa EU-maissa tiistaina 16. helmikuuta klo 16—18 Hämeenlinnan seudun TE-toimistossa (Raatihuoneenkatu 11). Lisätietoja: anni.lehtonen@formin.fi, p. 010 345 6270.

18.2. Stop köyhyys! -teemavuoden starttitapahtuma (Kemi)

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden kansallinen käynnistystapahtuma järjestetään Kemin LumiLinnassa torstaina 18.2 klo 16.30—17.30. Tilaisuuden avaa presidentti Tarja Halonen. Lisätietoa.

26.2. SOVITAAN(KO)-seminaari (Helsinki)

Hyvinvointivaltiota tutkiva pohjoismainen huippuyksikkö NordWel (Helsingin yliopisto) järjestää työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa käsittelevän seminaarin yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) kanssa. Lisätietoa ja Ilmoittautumiset 12.2. mennessä verkossa.

10.3. Tiedotusseminaari hankerahoitusmahdollisuuksista (Tallinna)

EAKR-rahoitteisen Central Baltic -yhteistyöohjelman informaatioseminaari järjestetään Sokos Hotel Virussa (Viru Väljak 4) Tallinnassa keskiviikkona 10. maaliskuuta otsikolla "From Priorities to Action". Seminaarissa kerrotaan Keskisen Itämeren Interreg IVA -ohjelman tarjoamista hankerahoitusmahdollisuuksista. Seminaariin on ennakkoilmoittauduttava 19. helmikuuta mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.centralbaltic.eu.

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu