http://ec.europa.eu/finland/
4 5/2010

Viikkotiedote 4.2.2010
Eurobarometri


Eurooppalaiset tyytyväisiä elämäänsä mutta huolissaan talouden ja sosiaalisen tilanteen kehityksestä

EU-kansalaiset ovat keskimäärin tyytyväisiä henkilökohtaiseen tilanteeseensa. Asuinmaan talouteen ja julkisiin palveluihin sen sijaan suhtaudutaan kriittisemmin. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja. Pohjoismaissa ja Alankomaissa ollaan yleensä tyytyväisimpiä omaan tilanteeseen.

Tiedot ovat peräisin tuoreesta eurobarometritutkimuksesta. Tutkimus on osa raporttia, jossa komissio analysoi pitemmän aikavälin sosiaalisia kehityssuuntauksia EU:ssa. Tänä vuonna raportissa keskityttiin asumiseen ja taantuman mahdollisiin vaikutuksiin.

Raportti osoittaa, että eurooppalaiset käyttävät asumiseen keskimäärin viidenneksen tuloistaan. Asuntovelka on kasvanut roimasti koko EU:ssa. Vuokran ja asuntolainan osuus kaikista asumiskustannuksista on kuitenkin vain 30 prosenttia. Loput 70 prosenttia menee korjauksiin, kunnossapitoon ja lämmitykseen. Monet eurooppalaiset kertovat lisäksi asuvansa asunnossa, joka ei täytä vähimmäisvaatimuksia.

Eurobarometritutkimuksen mukaan eurooppalaiset ovat yleensä melko tyytymättömiä viranomaistensa toimintaan. Tilanne on viiden viime vuoden aikana heikentynyt muiden kuin luxemburgilaisten ja virolaisten mielestä. Tutkimukseen vastanneet antoivat vielä melko hyvän arvosanan terveydenhuollolle, mutta erityisen tyytymättömiä eurooppalaiset olivat siihen, miten heidän maassaan puututaan eriarvoisuuteen ja köyhyyteen.

Tutkimusta varten haastateltiin kaikkien EU-maiden kansalaisia touko—kesäkuussa 2009.

Lisätietoja

Alkuun

Ilmasto

EU sitoutui Kööpenhaminan sopimukseen

EU ilmoitti viime viikolla tukevansa Kööpenhaminassa viime joulukuussa aikaansaatua ilmastonmuutosta koskevaa sopimusta. Samalla se vahvisti päästövähennystavoitteensa. EU on sitoutunut vähentämään unionin kokonaispäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lisäksi se on ilmoittanut nostavansa vähennystavoitteen 30 prosenttiin, jos muut suuret päästöjen aiheuttajat lupaavat vähentää päästöjään.

Kööpenhaminan sopimus perustuu näkemykseen, että vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi ilmaston lämpeneminen ei saa ylittää kahta celsiusastetta. Sopimus ei kuitenkaan sisällä yleisiä päästöjenvähennystavoitteita, joilla tämä voitaisiin taata. EU:n mukaan tavoite edellyttää, että päästöhuippu ohitetaan viimeistään vuoteen 2020 mennessä ja että päästöjä vähennetään sen jälkeen vähintään 50 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Päästöjä pitää vähentää vielä senkin jälkeen. Tavoitteiden saavuttamiseksi teollisuusmaiden olisi ryhmänä vähennettävä päästöjään 25—40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja kehitysmaiden päästöjen olisi jäätävä huomattavasti — noin 15—30 prosenttia — alle päästöjen kasvua koskevien tämänhetkisten ennusteiden.

Kööpenhaminan sopimusneuvotteluissa mukana olleet maat aiheuttavat noin 80 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä maailmassa. Sopimuspuolten piti ilmoittaa 31. tammikuuta mennessä siitä, haluavatko ne osallistua Kööpenhaminan sopimukseen. Samaan määräaikaan mennessä teollisuusmaiden oli määrä ilmoittaa päästövähennystavoitteensa ja kehitysmaiden toimensa päästöjen hillitsemiseksi.

EU ja EU-maat ovat sitoutuneita jatkamaan neuvotteluja, jotta YK:n puitteissa voidaan mahdollisimman nopeasti saada aikaan oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, jota voitaisiin soveltaa 1. tammikuuta 2013 jälkeen, kun Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi päättyy. Valtioiden ja hallitusten päämiehet arvioivat Kööpenhaminan jälkeistä tilannetta Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa 11. helmikuuta. YK:n neuvottelut jatkuvat kahden viikon ajan touko—kesäkuussa.

Alkuun

Ympäristö

Jätelainsäädännön valvonta erityisvirastolle?

Yksi EU:n suurimmista ympäristöhaasteista tällä hetkellä on turvallisen ja ympäristöä säästävän jätehuollon varmistaminen, todetaan komission tällä viikolla julkaisemassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa suositellaan erityisen viraston perustamista valvomaan EU:n jätelainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista. Virasto vastaisi laitosten ja kaatopaikkojen tarkastuksista ja valvonnasta tapauksissa, joissa säännösten noudattamisessa on erityisen vakavia puutteita. EU-maiden verkosto tukisi virastoa useissa toimissa.

EU:ssa syntyy vuosittain noin 2,6 miljardia tonnia jätettä, josta noin 90 miljoonaa tonnia on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Merkittävä määrä jätteitä hävitetään edelleen laittomasti, useat kaatopaikat eivät täytä vaatimuksia eikä kaikissa EU-maissa ole vielä tarvittavaa perusinfrastruktuuria jätehuoltoa varten.

Myös jätteiden laittomat kuljetukset aiheuttavat ongelmia. Kuluvalla viikolla julkaistiin raportti komission ja EU-maiden ympäristöviranomaisten IMPEL-verkoston 22 EU-maassa toteuttamista jätekuljetusten tarkastuksista. Raportin mukaan lähes viidennes EU-maissa tarkastetuista jätekuljetuksista oli laittomia. Useimmat tapaukset koskivat laitonta jätevientiä EU:sta Afrikan ja Aasian maihin.

IMPEL-verkosto jatkaa tarkastuksia ja pyrkii laajentamaan ne kaikkiin EU-maihin. Komissio aikoo myös muuttaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun laittomien kuljetusten vähentämiseksi. Komissio arvioi myös jätekuljetuksia koskevien tarkastusvaatimusten tiukentamista.

Lisätietoja

Alkuun

Ympäristö

Suomelle moitteita jätevesien käsittelystä

Suomi on saanut komissiolta varoituksen, koska se ei ole ottanut käyttöön riittävää infrastruktuuria yhdyskuntajätevesiensä keräämistä ja käsittelyä varten.

Yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin mukaan EU-maiden oli 31. joulukuuta 2005 mennessä otettava käyttöön jätevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmät alueilla, joilla asuu 2 000—15 000 asukasta. Sellaisten yli 10 000 asukkaan taajamien osalta, joiden jätevedet johdetaan nk. haavoittumiselle alttiille alueille, vastaava määräaika päättyi jo 31. joulukuuta 1998.

Komissio on todennut, että useat maat eivät noudata käsittelyvaatimuksia täysimääräisesti. Tietojen mukaan sääntöjä ei noudateta 26 alueella Suomessa. Myös Ruotsi on saanut varoituksen samasta syystä.

Suomella on kaksi kuukautta aikaa esittää näkemyksensä. Jos komissio ei ole tyytyväinen Suomen vastaukseen, rikkomismenettely jatkuu. Viime kädessä kysymys voidaan ratkaista EU:n tuomioistuimessa.

Alkuun

Tietoyhteiskunta

Yksityisyyden suoja on ensi vuosikymmenen suuri haaste

Yksityisyyden suojaan kohdistuu uusia haasteita. Internetinkäyttötapojamme voidaan hyödyntää käyttäytymiseen perustuvassa mainonnassa, sosiaalisen median kautta henkilökohtaiset tietomme ja kuvamme tulevat muiden saataville ja liikkeitämme voidaan jäljittää älysirujen avulla. Komissio totesikin viime viikolla vietettynä tietosuojapäivänä, että EU:n tietosuojasääntöjä on päivitettävä, jotta voidaan pysyä tekniikan muutosten tasalla.

Komissio on vuoden 2009 aikana tehnyt useita tietosuojaan liittyviä aloitteita. Komissio on mm. ehdottanut, että esimerkiksi bussilipuissa ja muissa tuotteissa olevien sirujen olisi deaktivoiduttava automaattisesti, ellei tuotteen ostaja itse päätä aktivoinnin jatkamisesta. Komissio on myös neuvotellut 20 suurimman sosiaalisia verkkoja ylläpitävän yrityksen välillä sopimuksen, jolla parannetaan alaikäisten turvallisuutta verkossa. EU:n uusien televiestintäsääntöjen mukaan internetin tyyppisten viestintäpalvelujen tarjoajat joutuvat ilmoittamaan viranomaisille, kun suojan pettäminen on johtanut henkilötietojen katoamiseen tai väärinkäyttöön.

Nyt kun Lissabonin sopimus ja EU:n perusoikeuskirja ovat astuneet voimaan, komissio haluaa ottaa käyttöön selkeät ja ajanmukaiset säännöt, joilla taataan korkeatasoinen henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. EU aloittaa työn uudistamalla vuonna 1995 annetun tietosuojadirektiivin. Myös vuodelta 2002 peräisin oleva EU:n sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi on tarkoitus päivittää.

Tietosuojapäivän perusti vuonna 2007 Euroopan neuvosto. Päivän yhteydessä on tarkoitus selittää, mitä henkilötietoja kerätään ja minkä vuoksi, ja mitkä ovat ihmisten oikeudet ja vastuut. Tietosuojapäivää vietettiin tänä vuonna neljättä kertaa.

Tietosuoja EU:ssa

Alkuun

Tietoyhteiskunta

EU ilmestyi Facebookiin

Sosiaalisista medioista on tullut varteenotettavia kanavia myös EU-asioiden viestimisessä. Sekä komissio että Euroopan parlamentti käyttävät nykyään Facebookia suuren yleisön tavoittamiseen.

Euroopan parlamentin Suomen tiedostustoimisto on viime joulukuusta saakka ylläpitänyt omaa suomenkielistä Facebook-sivuaan, ja sillä on komission Suomen-edustuston kanssa yhteinen Facebook-sivu. Sivulla tiedotetaan Eurooppasalin tapahtumista sekä ajankohtaisista aloitteista ja kysymyksistä EU:ssa. Eurooppasalin Facebook-sivulla kävijät voivat vapaasti kommentoida ja käydä keskusteluja tapahtumien ja käsiteltävien aiheiden tiimoilta. Eurooppasalin yhtenä tavoitteena onkin luoda puitteita keskustelulle, eikä puitteiden välttämättä tarvitse olla fyysisiä.

Facebookin avulla tavoitetaan ryhmiä, jotka hankkivat tietonsa mieluummin internetistä kuin perinteisistä medioista. Sosiaalisten medioiden avulla komissio ja parlamentti haluavat etenkin lähestyä nuoria varmistamalla, että EU-tietoa on tarjolla interaktiivisilla foorumeilla, joilla nuoret viihtyvät.

Alkuun

OIkeusasiamies

Diamandouros jatkaa Euroopan oikeusasiamiehenä

Euroopan parlamentti on antanut P. Nikiforos Diamandourokselle jatkokauden Euroopan oikeusasiamiehenä.

Oikeusasiamies pyrkii seuraavan viisivuotiskautensa aikana erityisesti huolehtimaan siitä, että EU-kansalaiset saavat täyden hyödyn Lissabonin sopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan voimaantulosta. Diamandouros aikoo tehdä yhteistyötä parlamentin ja EU-maiden oikeusasiamiesten kanssa tiedottaakseen kansalaisten oikeuksista hyvään hallintoon sekä heidän oikeudestaan tutustua EU-asiakirjoihin, käydä vuoropuhelua EU-toimielinten kanssa ja kääntyä oikeusasiamiehen puoleen.

Oikeusasiamies pyrkii myös parantamaan palvelukulttuuria EU:n toimielimissä. Avoimuutta on lisättävä ja hallintoa parannettava. Kansalaisille on myös tiedotettava siitä, että EU:n hallinnon on käsiteltävä heidän asiansa puolueettomasti, tasapuolisesti ja kohtuullisessa ajassa.

Diamandouros haluaa myös tehostaa omia palvelujaan lisäämällä yhteistyötä muiden tiedotus- ja ongelmanratkaisutahojen kanssa. Näitä tahoja ovat Europe Direct, SOLVIT ja Euroopan oikeusasiamiesten verkosto.

P. Nikiforos Diamandouros on toiminut oikeusasiamiehenä 1. huhtikuuta 2003 lähtien. Ennen EU-uraansa hän toimi Kreikan oikeusasiamiehenä vuosina 1998—2003.

Alkuun

Linkit

Linkkivinkit

Alkuun

Tapahtuma-
kalenteri

Tapahtumakalenteri

1.2.—13.2. Äiti mulla on nälkä –installaatio (Helsinki)

Sanomatalon mediatorille kootaan kuvataitelija Riikka Kuoppalan (Kuvataideakatemia) yhdessä Yhteisvastuukeräyksen kanssa toteuttama ruokainstallaatio. Yleisö voi lahjoittaa elintarvikkeita installaatiota varten. Lahjoitusten toivotaan olevan lämpimässä ja valoisassa säilyviä. Kertynyt ruoka jaetaan lauantaina 13.2. klo 13 alkaen apua tarvitseville lapsiperheille. Installaatio liittyy Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen. Lisätietoja: www.stopkoyhyys.fi.

8.2.   Missä olet, minne menet EU? (Hämeenlinna)

Kanta-Hämeen Eurooppatiedotus ja Vanajaveden opisto järjestävät keväällä 2010 luentosarjan Euroopan unionista ja siihen liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Sarjan avaa ulkoasiainministeri Alexander Stubb luennoimalla aiheesta "Mikä ihmeen EU? Euroopan unioni pähkinänkuoressa" maanantaina 8. helmikuuta klo 15—15.45 Verkatehtaan Kehräämössä (Paasikiventie 2). Vapaa pääsy. Lisätietoja: anni.lehtonen@formin.fi, p. 040 510 7555.

9.2.   Lissabonin sopimus — mikä muuttuu EU:ssa? (Tampere)

Pirkanmaan Eurooppatiedotuksen ja Tampereen työväenopiston järjestämä luentosarja EU:n uudesta perussopimuksesta jatkuu. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta uudistuneessa EU:ssa luennoi Centrum Balticumin johtaja Esko Antola tiistaina 9. helmikuuta klo 17.30 Tampereen työväenopiston Sampolan auditoriossa (Sammonkatu 2). Kommentaattorina toimii kansanedustaja Pekka Haavisto. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja: outi.koskinen@formin.fi, p. 010 3456 450

11.2. Kiinnostaako ura EU:ssa? (Turku)

EU:n virkakilpailuista tiedotetaan Turussa kahteen otteeseen torstaina 11. helmikuuta. Ensimmäinen infotilaisuus pidetään klo 14.15—15.45 Turun yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela –salissa ja toinen tilaisuus klo 18.00—19.30 Turun kaupunginkirjaston tapahtumatila Studiossa (Linnankatu 2). Aiheesta kertoo EU-asiantuntija Lauri Tierala valtioneuvoston EU-sihteeristöstä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lisätietoja: juhana.tuomola@formin.fi, p. 010 3456 630.

18.2. Stop köyhyys! -teemavuoden starttitapahtuma (Kemi)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kemin kaupungin järjestämä kansallisen Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi käynnistyy Kemin LumiLinnassa torstaina 18.2 klo 16.30—17.30. Tilaisuuden avaa presidentti Tarja Halonen. Lisätietoa.

10.3. Tiedotusseminaari hankerahoitusmahdollisuuksista (Tallinna)

EAKR-rahoitteisen Central Baltic -yhteistyöohjelman informaatioseminaari järjestetään Sokos Hotel Virussa (Viru Väljak 4) Tallinnassa keskiviikkona 10. maaliskuuta otsikolla "From Priorities to Action". Seminaarissa kerrotaan Keskisen Itämeren Interreg IVA -ohjelman tarjoamista hankerahoitusmahdollisuuksista. Seminaariin on ennakkoilmoittauduttava 19. helmikuuta mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.centralbaltic.eu.

 

Alkuun

 

Edustuston viikkotiedote ilmestyy torstaisin.
Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset:
COMM-REP-HEL-NEWS@ec.europa.eu