Talousnäkymät synkkenevät odotettua nopeammin

EU:n talouskasvu jää komission syksyn väliennusteen mukaan tänä vuonna 1,4 prosenttiin, kun vielä kevään talousennusteessa uumoiltiin 2 prosentin kasvuvauhtia.

Vuoden toisella neljänneksellä BKT:n määrä supistui 0,1 prosenttia. Tämä johtuu suurelta osin maailmanlaajuisista häiriöistä: rahoitusmarkkinoiden kuohunnan voimistumisesta, hyödykkeiden hintojen noususta sekä asuntomarkkinoiden kriisistä.

Kuluttajahintainflaatio on kiihtynyt viime kuukausina. Vuosi-inflaatioksi ennustetaan nyt 3,8 prosenttia. Energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutus EU:n kuluttajahintainflaatioon oli heinäkuussa peräti 1,7 prosenttiyksikköä. Hinnankorotusten vaikutusten odotetaan kuitenkin vähitellen heikkenevän ja inflaation hidastuvan. Tämä lisäisi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, tukisi kulutusta vuoden viimeisellä neljänneksellä ja saattaisi näin vaikuttaa kehityssuunnan kääntymiseen.

Laskentaperusteena on käytetty Saksaa, Britanniaa, Ranskaa, Italiaa, Espanjaa, Puolaa ja Alankomaita koskevia tarkistettuja ennusteita. Kyseisten maiden osuus unionin BKT:stä on yhteensä noin 80 prosenttia.

Alkuun

Suurin osa eurooppalaisista on sitä mieltä, että EU:n ilmastotavoitteet ovat oikeansuuntaiset tai jopa turhan vaatimattomat. Tämä käy ilmi tänään julkaistun Eurobarometri-kyselyn tuloksista.

Kyselyn mukaan kolme neljäsosaa eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Vastaajista 62 % nimeää ilmastonmuutoksen toiseksi maapalloamme tällä hetkellä pahiten uhkaavista kahdesta ongelmasta. Vain köyhyyttä pidetään vielä suurempana ongelmana: 68 % asettaa sen ilmastonmuutoksen edelle. Vaikka eurooppalaiset tiedostavat ilmastonmuutoksen vakavuuden, selvä enemmistö (60 %) kuitenkin uskoo, että se voidaan vielä pysäyttää ja torjua.

EU:n päättäjien viime vuonna vuodelle 2020 asettamat kolme tavoitetta ovat kasvihuonekaasupäästöjen leikkaaminen vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta, päästöjen leikkaaminen 30 %, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin vähennyksiin, ja uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 %:iin. Ensimmäistä tavoitetta pitää oikeanlaisena tai liian alhaisena 68 %, toista 61 % ja kolmatta 69 % vastaajista.

Selvä enemmistö (61 %) ilmoittaa osallistuneensa jollain tavalla ilmastonmuutoksen torjumiseen, esimerkiksi lajittelemalla jätteitä tai vähentämällä energian, veden ja kertakäyttötuotteiden kulutusta. Suurin syy siihen, miksi vastaajat eivät ole tehneet enempää ilmastonmuutoksen torjumiseksi, on se, että asia kuuluu heistä ennen muuta hallituksille, yrityksille ja teollisuudelle. Toinen yleinen syy on tiedonpuute.

Alkuun

Ghanan pääkaupungissa Accrassa järjestettiin 5. syyskuuta ministeritason kehitysapukonferenssi. Komissio ehdotti konferenssissa useita toimenpiteitä, joiden avulla YK:n vuosituhattavoitteet voitaisiin toteuttaa vuoteen 2015 mennessä.

Komissio kiinnitti konferenssissa huomiota erityisesti avunantajamaiden työnjakoon. Avunantajat keskittyvät liian usein tiettyyn maahan tai alueeseen ja unohtavat muiden tarpeet. Avun ennakoitavuuden parantamiseksi avustussuunnitelmat olisi laadittava ajoissa, viimeistään kolmen vuoden aikajänteellä. Avunsaajien olisi voitava itse päättää avun kohteista. Lisäksi ennakkoehtoja olisi karsittava, ja niiden sijasta olisi keskityttävä tavoitteiden toteuttamiseen.

EU on maailman suurin kehitysavun antaja. Sen osuus Afrikalle luvatusta lisäavusta on 90 prosenttia.

Alkuun

Itämeren läntisen silakkakannan kalastuskiintiötä olisi supistettava peräti 63 prosenttia ensi vuonna, koska kanta on heikentynyt ylikalastuksen vuoksi. Näin todetaan komission ehdotuksessa, joka koskee Itämeren kalastuskiintiöitä vuonna 2009. Komissio esittää myös 6 prosentin vähennystä läntistä silakkakantaa huomattavasti suuremman Keski-Itämeren silakkakannan kalastuskiintiöön.

Lohenpoikasten eloonjäännin heikkenemisen vuoksi komissio ehdottaa, että myös Itämeren lohenkalastuskiintiöitä alennetaan 15 prosenttia.

Sen sijaan turskan kokonaiskiintiö voidaan pitää sunnilleen ennallaan. Läntisen turskakannan kalastuskiintiötä vähennetään 15 prosenttia ja itäisen turskakannan kiintiötä korotetaan saman verran. Muutokset noudattavat vakavasti supistuneiden turskakantojen monivuotista elvytyssuunnitelmaa, jonka mukaan kiintiöiden vuotuinen vaihtelu on enintään 15 prosenttia.

Komission ehdotusta käsitellään EU:n kalastusministerien kokouksessa lokakuussa.

Lehdistötiedote, jonka liitteenä on Itämeren kalastuskiintiöiden vertailutaulukko

Itämeren turskakantojen kartta

Alkuun

EU-komissio hakee freelance-kääntäjiä tai käännöstoimistoja kääntämään tekstejä, joiden erityisaloina ovat liikenne, energia, televiestintä ja tietotekniikka sekä maatalous, kalastus, ympäristö ja luonnontieteet. Kääntäjiä haetaan mm. seuraaviin kielipareihin: suomi—englanti, englanti—suomi, ranska—suomi, ruotsi—englanti, englanti—ruotsi ja ranska—ruotsi.

Asiaa koskeva hankintailmoitus on julkaistu 30. elokuuta 2008 Euroopan unionin virallisessa lehdessä S 168. Tarjouksia voi jättää 13. lokakuuta 2008 saakka. Lisätietoa ja tietoa muista käännöshankinnoista on saatavilla komission nettisivuilla.

Viime vuonna komissiossa käännettiin noin 1,7 miljoonaa sivua. Komission ulkopuolisten kääntäjien voimin näistä käännettiin noin 20 prosenttia.

Alkuun

Komission yritystoiminnan pääosastossa on käynnissä Enterprise Experience -niminen ohjelma, jonka tarkoituksena on tutustuttaa pääosaston virkamiehet pienten yritysten toimintaan. Tutustumisjakso on viikon mittainen ja sen voi suorittaa sellaisessa yrityksessä tai muussa organisaatiossa, joka on rekisteröitynyt ohjelmaan. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat liike-elämän eurooppalaiset kattojärjestöt BUSINESSEUROPE, UEAPME ja EUROCHAMBRES.

Yritysten rekisteröitymislomake

Alkuun

Komissio järjestää koululaisille tarkoitetun euroaiheisen julistekilpailun. Siihen voivat osallistua kaikki 10—14-vuotiaat, jotka asuvat missä tahansa euroalueen maassa tai Slovakiassa (jossa euro otetaan käyttöön vuodenvaihteessa). Kilpailu järjestetään Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) ja euron kymmenvuotisjuhlien kunniaksi.

Alkuun

12.9. Minne menet, Eurooppa? (Kuopio)

Pohjois-Savon Eurooppatiedotus, EU-komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin tiedotustoimisto järjestävät kansalaistorin Kuopiossa kauppakeskus Sektorissa (Puijonkatu 23) perjantaina 12.9. klo 14.00—15.30. Tule kysymään EU-asioista! Kysymyksiin vastaavat MEP Hannu Takkula, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen Markus Penttinen ja EU-koordinaattori Juuso Hieta Pohjois-Savon liitosta. Kahvitarjoilu ja info-pöytä, josta saa maksutonta materiaalia.

17.9. 20/20 Ministerit maakunnissa -kiertue Lahdessa

Valtioneuvoston kanslia ja Päijät-Hämeen Eurooppatiedotus järjestävät avoimen keskustelutilaisuuden Lahden Sibeliustalon puusepän verstaalla (Ankkurikatu 7) keskiviikkona 17. syyskuuta klo 18.00—19.30. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.

Oikeusministeri Tuija Brax alustaa ajankohtaisista EU-asioista ja kansalaisten oikeuksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa EU:ssa. Kommenttipuheenvuoron käyttää Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala, minkä jälkeen ohjelmassa on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

19.9  Mitä EU voi tehdä Itämeren hyväksi?

Uudenmaan Eurooppa-tiedotus järjestää avoimen yleisötilaisuuden Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3, Helsinki) perjantaina 19. syyskuuta klo 14.00—15.30. Tilaisuutta edeltää kahvitarjoilu.

Tilaisuudessa keskustellaan Itämerta vaivaavista ongelmista ja tulevaisuuden haasteista sekä kuullaan EU:n valmisteilla olevasta Itämeri-strategiasta.

Keskustelua alustavat europarlamentaarikko Riitta Myller ja Itämeren tila ja globaalimuutos ‑ohjelman johtaja Juha-Markku Leppänen Merentutkimuslaitoksesta. Kommenttipuheenvuoron esittää vesiensuojeluhankkeen koordinaattori Hannele Ahponen Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

22.9. Autoton päivä

Autotonta päivää vietetään myös Eurooppatalossa (Pohjoisesplanadi 31, Helsinki) klo 9—14. Ohjelmassa on mm. hevosajelua (säävaraus), ilmapalloja, visailuja ja maksutonta materiaalia. Tarkempia tietoja ensi viikolla!

25.9. Seminaari kielipolitiikan ja kieltenopetuksen nykytilasta Suomessa

Kieltenopettajille ja vaikuttajille suunnatussa tilaisuudessa luodaan katsaus kielipolitiikkaan sekä kieltenopetuksen nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tilaisuudessa alustavat Sari Pöyhönen ja Taina Saarinen Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta, Kari Jukarainen Suomen kieltenopettajien liitosta sekä Tina Young EU-komissiosta. Seminaari järjestetään torstaina 25.9. klo 14—17 Eurooppatalossa (Pohjoisesplanadi 31, Helsinki). Lisätiedot ja ilmoittautumiset: komission käännöstoimen paikallistoimisto, p. (09) 6226 5480, 6226 5459 tai DGT-Helsinki@ec.europa.eu.

26.9. Euroopan kielten päivä

Komission käännöstoimen paikallistoimisto järjestää kielten päivänä erilaisia tapahtumia. Tarkempia tietoja edustuston nettisivuilla.

Alkuun