Navigointipolku


Keitä olemme
Edustuston esittely

EU ja eurooppaoikeus – miten valittaa oikeaan toimielimeen?
Lähetä tämä sivuLähetä tämä sivuTulostaTulosta

19/10/2012 13:49:15

Suomen liityttyä Euroopan unioniin kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten mahdollisuudet hakea oikeutta ovat laajentuneet. Unionin jäsenmaat, Suomi mukaan luettuna, ovat sitoutuneet noudattamaan Euroopan unionin oikeutta ja sisällyttämään sen osaksi kansallista lainsäädäntöään. Mikäli jäsenvaltion lainsäädäntö on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa tai jos viranomaiset eivät ole noudattaneet Euroopan unionin lainsäädäntöä on asiasta mahdollisuus valittaa Euroopan komissioon.

    Kansalliset tuomioistuimet ovat velvoitettuja soveltamaan EU:n lainsäädäntöä (ja oikeuskäytäntöä) eli eurooppaoikeutta. Oikeutta hakeva tahon tulee yleensä käydä läpi kaikki valitusportaat kansallisella tasolla ennen kantelemista unionin toimielimiin.

    Kaikista asioista ei EU:n toimielimiin kuitenkaan voi valittaa. Unionin toimielimillä on mahdollisuus toimia vain niissä asioissa, joissa jäsenvaltiot ovat antaneet niille toimivaltaa.

    Siksi on tärkeää tuntea järjestelmä ja valita oikea valituskanava. Valitusten suuren määrän takia oikeusprosessi kestää usein pitkään, ja jo tästä syystä on oikeutta hakevan tahon edun mukaista selvittää tarkoin etukäteen mistä oikeutta kannattaa lähteä hakemaan.

    Suomalaiset viranomaiset ja tuomioistuimet ovat velvollisia varmistamaan, että Euroopan unionin oikeudesta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuvia velvoitteita noudatetaan.

    Kansallisten viranomaisten kanssa syntyvissä ongelmissa, myös niissä jotka koskevat eurooppaoikeutta, voi kääntyä kansallisen tuomioistuimen, eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin puoleen.

    Kansalliset tuomioistuimet

    Suomen perustuslain nojalla jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ja viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

    Perustuslaki antaa jokaiselle myös oikeuden antaa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun lainkäyttöelimen tutkittavaksi. Perustuslakiin sisältyy myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeita koskeva säännös. Näistä takeista keskeisimpiä ovat oikeus tulla kuulluksi, käsittelyn julkisuus, oikeus saada perusteltu ratkaisu ja oikeus hakea siihen muutosta.

    Perustuslaki (731/1999) löytyy säädöstietopankki Finlexistä.

    Oikeuslaitokseen kuuluvat riippumattomat tuomioistuimet, syyttäjälaitos, tuomioiden täytäntöönpanon turvaavat ulosottoviranomaiset, vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos sekä asianajajalaitos.

    Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva oikeusapuohjaus antaa neuvoja avun löytämiseksi. Puhelin: suomeksi 0100 86 200  ja ruotsiksi 0100 86 201 (ma–ke ja pe 13.30–15.00 ja to 9–11.00).

    Eurooppaoikeuden tulkinta kansallisissa tuomioistuimissa

    Jos kansallinen tuomioistuin on epävarma unionin lainsäädännön oikeasta tulkinnasta tai pätevyydestä oikeustapauksessa, jollaista sen käsiteltäväksi ei ole ennen tullut, se voi keskeyttää asian käsittelyn ja pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Unionin tuomioistuimen antamat ennakkoratkaisut ovat sitovia, eli kansallisen tuomioistuimen on otettava tuomiota antaessaan huomioon unionin tuomioistuimen antama ennakkoratkaisu.

    Unionin tuomioistuin ei ole jäsenvaltioiden korkein oikeus, jonne tyytymätön osapuoli voi valittaa ylimpien kansallisten viranomaisten ratkaisuista. Tuomioistuin ei myöskään ota kantaa tapausten asiakysymyksiin tai kansallisen lainsäädännön tulkintaan. Se ei sovella, vaan ainoastaan tulkitsee unionin lainsäädäntöä.

    Eduskunnan oikeusasiamies

    Oikeusasiamies valvoo, että Suomen viranomaiset, virkamiehet ja julkisia tehtäviä hoitavat henkilöt noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamiehen tehtävänä on seurata erityisesti hyvän hallinnon sekä perustuslain takaamien perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

    Eduskunnan oikeusasiamiehelle voi kannella, kun epäilee että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Lainvastaisiksi toimiksi katsotaan esimerkiksi:

    • toimivallan ylitys tai harkintavallan väärinkäyttö
    • viivästys asian käsittelyssä, päätöksen puutteellinen perustelu, huolimattomuus, neuvonnan puute sekä epäasianmukainen käyttäytyminen tai muu hyvän hallinnon vastainen menettely
    • perusoikeuksien loukkaukset.

    Oikeusasiamies ei voi tutkia

    • ilman erityistä syytä kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa (Erityisestä syystä oikeusasiamies voi jatkossakin tutkia ja ottaa kantaa myös kahta vuotta vanhempaan asiaan.)
    • asiaa, joka on parhaillaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen käsiteltävänä
    • asiaa, jossa muutoksenhaku on kesken tai johon voi vielä hakea muutosta.

    Lisätietoa kantelun tekemisestä saa oikeusasiamiehen kansliasta. Kanslia on avoinna asiakkaille arkisin kello 9–16 osoitteessa Arkadiankatu 3, 00100 Helsinki. Mahdollisista kanteluista voi keskustella neuvontalakimiehen kanssa, puhelin (09) 4321 (ma–pe klo 9–11 ja 12–15).

    Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustetaan vuoden 2012 alusta toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton Ihmisoikeuskeskus. Ihmisoikeuskeskus on toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton, mutta hallinnollisesti osa oikeusasiamiehen kansliaa. Keskukselle kuuluvat erilaiset yleiset perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen, toteuttamiseen ja seurantaan liittyvät tehtävät, mutta se ei käsittele kanteluita.

    Oikeuskansleri

    Oikeuskansleri valvoo, että Suomen viranomaiset noudattavat voimassa olevaa lakia. Oikeuskansleri valvoo myös perustuslain takaamien perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerille voi kannella, jos katsoo, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava henkilö tai yhteisö on menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa tai että asianajaja on laiminlyönyt velvollisuuksiaan.

    Kantelu oikeuskanslerille tehdään kirjallisesti. Lomake ja ohjeet ovat saatavissa linkistä tai oikeuskanslerinvirastosta:            
    Puhelin (09) 160 23950 (kirjaamo)    
    Osoite: Snellmaninkatu 1, 00171 Helsinki

    Valittaminen Euroopan unionin toimielimiin

    EU:n toimielimiin voi valittaa tekemällä kantelun Euroopan komissioon tai Euroopan oikeusasiamiehelle sekä vetoamalla Euroopan parlamenttiin.

    Ihmisoikeusrikkomuksista voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka ei kuitenkaan ole Euroopan unionin toimielin vaan siitä riippumaton Euroopan neuvoston alainen tuomioistuin.

    Kantelu Euroopan komissioon

    Euroopan komissio on perussopimusten mukaan velvollinen huolehtimaan, että unionin jäsenvaltiot noudattavat Euroopan unionin lainsäädäntöä. Komissiolle voi kannella, jos katsoo jäsenvaltion, esimerkiksi Suomen, rikkoneen EU:n lainsäädäntöä. Asialla ei tarvitse olla suoraa vaikutusta kantelijaan. Jos komissio katsoo jäsenvaltion rikkoneen eurooppaoikeutta, se voi käynnistää rikkomisesta aiheutuvan menettelyn, ja viimekädessä viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen, joka lopullisesti päättää asiasta.

    Kansalainen voi lähettää komissiolle kantelun jäsenvaltion hallintokäytännöstä tai laista, asetuksesta tai hallinnollisesta määräyksestä, jonka uskoo olevan EU:n oikeuteen kuuluvan säädöksen tai periaatteen vastainen. On tärkeää, että kantelu on yksityiskohtainen ja perusteellinen. Komission pääsihteeristö lähettää hyvän hallintotavan säännösten mukaisesti kaikista yhteydenotoista ensimmäisen vastaanottoilmoituksen 15 työpäivän kuluessa niiden saapumisesta. Tarvittaessa kantelijaa pyydetään toimittamaan lisätietoja. Kantelujen käsittelyaika riippuu kantelun sisällöstä ja voi kestää kuukausista yli vuoteen. Kantelun tekijä ei ole osapuolena menettelyssä eikä siten voi myöskään valittaa päätöksestä. Kantelun käsittely on maksutonta.

    Kanteluita ei käsitellä, jos niiden aihe kuuluu puhtaasti kansallisen lainsäädännön piiriin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi perheoikeudelliset ja avioliittoon liittyvät asiat, rikosasiat sekä siviilioikeudelliset riidat.

    Kantelun voi tehdä millä tahansa Euroopan unionin virallisella kielellä, esimerkiksi suomeksi tai ruotsiksi. Se toimitetaan joko komission edustustoon jäsenmaassa, sähköpostitse osoitteeseen sg-plaintes@ec.europa.eu  tai lähetetään komission pääsihteerille osoitteeseen:

    Euroopan komissio
    Pääsihteeri      
    B-1049 Bryssel
    Belgia

    Lisätietoa kantelun tekemisestä ja kantelulomake

    Euroopan unionin tuomioistuin  

    Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1.12.2009 Euroopan unionista tuli oikeushenkilö ja sille siirtyivät aiemmin Euroopan yhteisölle kuuluneet toimivallat. Euroopan unionin tuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa ja koostuu kolmesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuomioistuimesta, joka käsittelee EU:n ja sen henkilöstön väliset ristiriidat.

    Yksityiset henkilöt eli luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat nostaa unionin tuomioistuimessavain unionin toimielinten toimenpidettä tai sen laiminlyöntiä koskevia kanteita. Muissa asioissa, joissa tulee soveltaa unionin oikeutta, toimivalta kuuluu jäsenvaltioiden tuomioistuimille. Jos kantelija katsoo, että jäsenvaltio rikkoo unionin oikeutta, on hänen tehtävä kantelu Euroopan komissioon. Yksityinen henkilö voi nostaa joko kumoamis-, laiminlyönti- tai vahingonkorvauskanteen.

    Kumoamiskanteella voidaan pyrkiä toteamaan unionin toimielimen, elimen tai laitoksen toimenpide pätemättömäksi ja kumoamaan se. Yksityinen henkilö voi pyytää vain sellaisen päätöksen tai muun säädöksen kumoamista, joka on osoitettu hänelle itselleen tai joka koskee häntä suoraan ja henkilökohtaisesti. Laiminlyöntikanteella voidaan hakea muutosta, mikäli unionin toimielin tai laitos ei ole toiminut tilanteessa, jossa sillä olisi ollut velvollisuus toimia. Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa, mikäli henkilö tai yritys on kärsinyt vahinkoa unionin toimielimen tai virkamiesten toiminnan tai toimimattomuuden takia. Vahingonkorvauskanne voidaan esittää kumoamis- tai laiminlyöntikanteen yhteydessä. Unionin tuomioistuimet päättävät oikeudenkäyntikuluista. Pääsääntöisesti hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.  

    Ohjeita kanteisiin.

    Yksityisellä henkilöllä on mahdollisuus saada kansallisessa tuomioistuimessa vireillä oleva asia unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi ennakkoratkaisupyynnön kautta. Kansallisen oikeudenkäynnin osapuoli voi pyytää kansallista tuomioistuinta tekemään ennakkoratkaisupyynnön EU:n tuomioistuimelta asioissa, joissa joudutaan soveltamaan unionin oikeutta ja joissa ilmenee epävarmuutta säädöksen pätevyydestä tai oikeasta tulkinnasta. Ennakkoratkaisu sitoo kansallista tuomioistuinta. Oikeudenkäyntikuluista päättää jäsenvaltion tuomioistuin kansallisten määräysten mukaisesti.

    Kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle

    Euroopan oikeusasiamiehen tehtävänä on käsitellä EU:n toimielinten (esimerkiksi komissio, parlamentti, neuvosto) ja laitosten (esimerkiksi eri virastot) toiminnassa ilmenneistä epäkohdista tehtyjä kanteluja. Hallinnolliseksi epäkohdaksi katsotaan tilanne, jossa toimielin ei toimi sitä sitovan määräyksen tai periaatteen mukaisesti.

    Kantelun voi tehdä unionin jäsenvaltion kansalainen tai henkilö, joka oleskelee jäsenvaltiossa. Myös liikeyritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt, joiden rekisteröity kotipaikka on unionissa, voivat kannella Euroopan oikeusasiamiehelle. Kantelu tulee tehdä kahden vuoden kuluessa siitä, kun kantelun tekijä on saanut kantelun perusteena käytettävät asiat tietoonsa.

    Oikeusasiamies ei voi tutkia kanteluita, jotka koskevat jäsenvaltioiden kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, vaikka kantelu koskisi EU:n lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Euroopan oikeusasiamies ei myöskään voi hakea muutosta kansallisten tuomioistuinten tai oikeusasiamiesten päätöksiin. Euroopan oikeusasiamies ei myöskään voi tutkia yritysten tai yksityisten henkilöiden toimintaan liittyviä kanteluita.

    Oikeusasiamiehelle lähetettävän kantelun voi kirjoittaa millä tahansa unionin virallisella kielellä, esimerkiksi suomeksi tai ruotsiksi. Kantelun voi tehdä internet-lomakkeella tai postitse. Jos oikeusasiamies ei voi käsitellä kantelua, hän pyrkii auttamaan kantelijaa kääntymään toimivaltaisen viranomaisen puoleen.

    Yhteystiedot:

    Euroopan oikeusasiamies
    1, avenue du Président Robert Schuman
    CS 30403
    FR–67001 Strasbourg Cedex
    Puhelin: (+33) 3 88 17 23 13

    Vetoomus Euroopan parlamentille

    Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella tai jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä on oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille aiheesta, joka kuuluu Euroopan unionin toimialaan ja joka välittömästi koskee vetoomuksen esittäjää. Myös yritykset, järjestöt tai yhdistykset, joiden kotipaikka on Euroopan unionissa, voivat käyttää vetoomusoikeutta.

    Vetoaminen voi olla hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun katsoo, että eurooppaoikeutta tulisi muuttaa. Vetoomuksella voidaan esittää Euroopan parlamentille yksittäinen pyyntö, valitus tai havainto, joka koskee EU:n oikeuden soveltamista, tai kehotus ottaa kantaa tiettyyn asiaan.

    Euroopan parlamentissa toimii erityinen vetoomusvaliokunta, joka käsittelee vetoomukset ja ilmoittaa tekemistään päätöksistä vetoomuksen esittäjälle. Vetoomusvaliokunta voi esimerkiksi pyytää Euroopan komissiota selvittämään alustavasti, onko valituksen kohteena olevassa asiassa noudatettu unionin lainsäädäntöä. Valiokunta voi myös ottaa yhteyden jäsenvaltioiden viranomaisiin asian ratkaisemiseksi.

    Vetoomuksen voi laatia millä tahansa EU:n virallisella kielellä.

    Vetoomuksesta kerrotaan lisää Euroopan parlamentin Internet-sivulla.

    Valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole EU:n toimielin vaan kansainvälinen tuomioistuin. Se voi määrätyin edellytyksin vastaanottaa valituksia henkilöiltä, ryhmiltä tai kansalaisjärjestöiltä, jotka katsovat Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa tai sitä täydentävissä lisäpöytäkirjoissa turvattujen oikeuksiensa tulleen loukatuiksi.

    Yleissopimus on kansainvälinen sopimus, jonka allekirjoittajina lähes kaikki Euroopan valtiot ovat sitoutuneet turvaamaan tietyt perustavanlaatuiset oikeudet ja vapaudet. Nämä oikeudet on kirjattu Euroopan ihmisoikeussopimukseen sekä viiteen lisäpöytäkirjaan, jotka eräät sopimusvaltiot ovat hyväksyneet.

    Ihmisoikeustuomioistuin voi tutkia ainoastaan edellä mainituissa asiakirjoissa turvattuja oikeuksia koskevia valituksia. Se ei voi muuttaa eikä purkaa kotimaisten tuomioistuinten päätöksiä eikä välittömästi puuttua valituksessa mainitun viranomaisen toimintaan.

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa asian käsittelyyn vain, jos kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on ensin käyty läpi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut asiasta lopullisen päätöksensä. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa lopulliseksi katsottavasta ratkaisusta.

    Lisätietoja:

    Eurooppatiedotuksen julkaisu "Kansalaisen mahdollisuudet valittaa ja vedota EU:ssa

    Ilmoitustaulu


    Oikotie

    Euroopan komissio
    Sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi
    Euroopan kansalaisten teemavuosi
    Kreikan EU-puheenjohtajuus
    Resurssitehokkuus
    Kroatia
    EU arjessa
    Rahoitus- ja talouskriisi
    Europe Direct
    Sinun Eurooppasi -neuvonta
    Climate Action
    EU Bookshop
    Euroopan parlamentti Suomen tiedotustoimisto
    Moninaisuuden puolesta, syrjintää vastaan
    Viimeisin päivitys: 19/10/2012  |Sivun alkuun