Muuttoliikettä ja muuttajia koskevat tilastot


Tilastotiedot poimittu maaliskuussa 2017. Tuoreimmat tilastotiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta. Seuraava suunniteltu päivitys: elokuu 2018.
Taulukko 1: Maahanmuutto kansalaisuuden mukaan, 2015
Lähde: Eurostat (migr_imm1ctz)
Kuvio 1: Maahanmuuttajat, 2015
(1 000:ta asukasta kohti)
Lähde: Eurostat (migr_imm1ctz) ja (migr_pop1ctz)
Kuvio 2: Maahanmuuttajien osuus kansalaisuuden mukaan, 2015
(% kaikista maahanmuuttajista)
Lähde: Eurostat (migr_imm2ctz)
Taulukko 2: Maahanmuutto syntymämaan mukaan, 2015
Lähde: Eurostat (migr_imm3ctb)
Taulukko 3: Maahanmuutto edellisen asuinmaan mukaan, 2015
Lähde: Eurostat (migr_imm5prv)
Kuvio 3: Maahanmuuttajat sukupuolen mukaan, 2015
(% kaikista maahanmuuttajista)
Lähde: Eurostat (migr_imm2ctz)
Kuvio 4: Maahanmuuttajien ikärakenne kansalaisuuden mukaan, EU, 2015
(%)
Lähde: Eurostat (migr_imm2ctz)
Taulukko 4: Ulkomailla syntynyt väestö syntymämaan mukaan, 1. tammikuuta 2016
Lähde: Eurostat (migr_pop3ctb)
Taulukko 5: Ulkomaalaisväestö kansalaisuusryhmien mukaan, 1. tammikuuta 2016
Lähde: Eurostat (migr_pop1ctz)
Kuvio 5: Ulkomaalaisten osuus vakinaisesta väestöstä, 1. tammikuuta 2016
(%)
Lähde: Eurostat (migr_pop1ctz)
Taulukko 6: Ulkomaalaisväestön / ulkomailla syntyneen väestön pääasialliset kansalaisuusmaat ja syntymämaat, 1. tammikuuta 2016
(absoluuttisina määrinä ja prosenttiosuutena koko ulkomaalaisväestöstä / ulkomailla syntyneestä väestöstä)
Lähde: Eurostat (migr_pop1ctz) ja (migr_pop3ctb)
Kuvio 6: Muualla EU:ssa vakinaisesti asuvien EU:n kansalaisten määrä 1. tammikuuta 2016
(miljoonina)
Lähde: Eurostat (migr_pop1ctz)
Kuvio 7: EU:n kansalaisten ja ulkomaalaisten ikärakenne, EU-28, 1. tammikuuta 2016
(%)
Lähde: Eurostat (migr_pop2ctz)
Kuvio 8: EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden henkilöiden lukumäärä, EU-28, 2009–2015
(tuhansina)
Lähde: Eurostat (migr_acq)
Taulukko 7: Tiedot toimittaneen maan kansalaisuuden saaneiden henkilöiden lukumäärä, 2015
Lähde: Eurostat (migr_acq)
Kuvio 9: Kansalaisuuden saaneiden prosenttiosuus ulkomaiden kansalaisista, 2015
(100:aa ulkomaalaista kohti)
Lähde: Eurostat (migr_acq) ja (migr_pop1ctz)

Tässä artikkelissa tarkastellaan Euroopan unionin (EU) tilastoja, jotka koskevat kansainvälistä muuttoliikettä, oman maan kansalaisten ja ulkomaalaisten määrää ja kansalaisuuden saamista. Muuttoliikkeeseen vaikuttaa joukko taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia tekijöitä muuttajan kotimaassa (työntötekijät) tai kohdemaassa (vetotekijät). EU:n suhteellisen vaurauden ja poliittisen vakauden on perinteisesti katsottu olevan merkittävä maahanmuuttajien vetotekijä.

Kohdemaissa kansainvälistä muuttoliikettä saatetaan käyttää apuna lievittämään työmarkkinoilla vallitsevaa tietyn alan työvoimapulaa. Muuttoliike ei kuitenkaan yksin riitä muuttamaan monessa EU-maassa havaittavaa väestön ikääntymiskehitystä.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Muuttovirrat

Yhteensä 4,7 miljoonaa henkilöä muutti johonkin EU-28:n jäsenvaltioon vuonna 2015, ja samaan aikaan EU:n jäsenvaltioista lähti ainakin 2,8 miljoonaa maastamuuttajaa. Nämä luvut eivät kuvasta muuttovirtoja EU:hun/EU:sta kokonaisuudessaan, sillä ne sisältävät myös EU:n jäsenvaltioiden väliset muuttovirrat.

Mainituista 4,7 miljoonasta maahanmuuttajasta vuonna 2015 noin 2,4 miljoonaa oli muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia ja 1,4 miljoonaa muun EU:n jäsenvaltion kuin kohdemaan kansalaisia. Lisäksi noin 860 000 maahanmuuttajalla oli kohdemaana olevan EU:n jäsenvaltion kansalaisuus (esimerkiksi paluumuuttajat tai ulkomailla syntyneet kansalaiset), ja noin 19 000 maahanmuuttajaa oli kansalaisuudettomia.

Vuonna 2015 maahanmuuttajia tuli kaiken kaikkiaan eniten Saksaan (1 543 800), jonka jälkeen eniten muutettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (631 500), Ranskaan (363 900), Espanjaan (342 100) ja Italiaan (280 100). Maastamuuttajia tilastoitiin vuonna 2015 eniten Saksassa (347 200) ja sen jälkeen Espanjassa (343 900), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (299 200), Ranskassa (298 000) ja Puolassa (258 800). Kaiken kaikkiaan 17:ssä EU:n jäsenvaltiossa kirjattiin vuonna 2015 enemmän maahanmuuttoa kuin maastamuuttoa. Bulgariassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Kyproksessa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Latviassa ja Liettuassa maastamuuttajia oli kuitenkin enemmän kuin maahanmuuttajia.

Kun otetaan huomioon vakinaisen väestön määrä, vuonna 2015 suhteellisesti eniten maahanmuuttajia kirjattiin Luxemburgissa (42 maahanmuuttajaa 1 000:ta asukasta kohti). Seuraavilla sijoilla olivat Malta (30 maahanmuuttajaa 1 000:ta asukasta kohti), Itävalta ja Saksa (molemmissa 19 maahanmuuttajaa 1 000:ta asukasta kohti) — ks. kuvio 1. Eniten maastamuuttajia tilastoitiin vuonna 2015 Luxemburgissa (22 maastamuuttajaa 1 000:ta asukasta kohti), Kyproksessa (20 maastamuuttajaa 1 000:ta asukasta kohti) ja Maltassa (20 maastamuuttajaa 1 000:ta asukasta kohti).

Vuonna 2015 oman maan kansalaisten suhteellinen osuus maahanmuuttajista (toisin sanoen niiden maahanmuuttajien osuus, joilla oli kohdemaan kansalaisuus) oli suurin Romaniassa (87 % kaikista maahanmuuttajista), Liettuassa (83 %), Unkarissa (56 %), Kroatiassa (55 %), Latviassa (52 %), Virossa (52 %) ja Portugalissa (50 %). Edellä mainitut olivat ainoat EU:n jäsenvaltiot, joissa oman maan kansalaisten osuus oli yli puolet kaikista maahanmuuttajista – ks. kuvio 2. Sen sijaan Saksassa, Itävallassa ja Luxemburgissa oman maan kansalaisten osuus maahanmuuttajista oli suhteellisen alhainen, enimmillään 5 tai 6 % kaikista maahanmuuttajista vuonna 2015.

Kansalaisuutta koskevia tietoja käytetään usein ulkomaalaistaustaisten maahanmuuttajien analysoinnissa. Koska kansalaisuus saattaa kuitenkin muuttua henkilön elinaikana, on hyödyllistä analysoida tietoja myös syntymämaan mukaan. Syntyperäisten oman maan kansalaisten suhteellinen osuus maahanmuuttajista oli korkein Liettuassa (74 % kaikista maahanmuuttajista), jonka jälkeen tulivat Romania (66 %) ja Puola (50 %). Sen sijaan Italiassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Itävallassa ja Saksassa syntyperäisten oman maan kansalaisten osuus maahanmuuttajista oli vuonna 2015 suhteellisen alhainen, alle 10 % kaikista maahanmuuttajista.

Vuonna 2015 EU-28:aan tuli 2,7 miljoonaa maahanmuuttajaa EU:n ulkopuolisista maista

Vuonna 2015 EU-28:aan tuli EU:n ulkopuolisista maista arviolta 2,7 miljoonaa maahanmuuttajaa. Lisäksi 1,9 miljoonaa ihmistä muutti yhdestä EU:n jäsenvaltiosta toiseen.

Kun lukuja analysoidaan maahanmuuttajien edellisen asuinpaikan perusteella, käy ilmi, että Luxemburgiin tuli suhteellisesti eniten maahanmuuttajia muista EU:n jäsenvaltioista (91 % sen kaikista maahanmuuttajista vuonna 2015), ja seuraavilla sijoilla olivat Slovakia (80 %) ja Romania (71 %); muista EU:n jäsenvaltioista tulleiden maahanmuuttajien osuus oli suhteellisen alhainen Italiassa (26 % kaikista maahanmuuttajista) sekä Bulgariassa, Sloveniassa ja Ruotsissa (jokaisessa 28 %) — ks. taulukko 3.

Tarkasteltaessa maahanmuuttajien sukupuolijakaumaa voidaan todeta, että EU:hun muutti vuonna 2015 hieman enemmän miehiä (56 %) kuin naisia (44 %). Eniten miespuolisia maahanmuuttajia kirjattiin Saksassa (63 %). Naisia taas kirjattiin eniten Kyproksessa (57 %).

EU:n jäsenvaltioihin muuttaneet olivat vuonna 2015 keskimäärin paljon nuorempia kuin kohdemaassa jo asuva väestö. EU-28:n koko väestön mediaani-ikä oli 42,6 vuotta 1. tammikuuta 2016. Sitä vastoin EU-28:aan tulleiden maahanmuuttajien mediaani-ikä vuonna 2015 oli 27,5 vuotta.

Maahanmuuttajaväestö

EU:n jäsenvaltioissa asui 35,1 miljoonaa EU-28:n ulkopuolella syntynyttä ihmistä ja 19,3 miljoonaa muussa jäsenvaltiossa kuin senhetkisessä asuinjäsenvaltiossaan syntynyttä ihmistä 1. tammikuuta 2016. Jossakin toisessa EU:n jäsenvaltiossa syntyneiden maahanmuuttajien määrä oli suurempi kuin EU-28:n ulkopuolella syntyneiden maahanmuuttajien määrä ainoastaan Unkarissa, Irlannissa, Luxemburgissa, Slovakiassa ja Kyproksessa.

EU-28:ssa asui 20,7 miljoonaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaista ja 35,1 miljoonaa EU:n ulkopuolella syntynyttä 1. tammikuuta 2016

EU:n jäsenvaltioissa asui 20,7 miljoonaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaista 1. tammikuuta 2016. Heidän osuutensa EU-28:n koko väestöstä oli 4,1 %. Lisäksi 1. tammikuuta 2016 EU:n jäsenvaltioissa asui 16 miljoonaa ihmistä, jotka olivat jonkin muun EU-maan kuin asuinjäsenvaltionsa kansalaisia.

Eniten 1. tammikuuta 2016 ulkomaalaisia asui absoluuttisesti ilmaistuna Saksassa (8,7 miljoonaa), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (5,6 miljoonaa), Italiassa (5,0 miljoonaa), Espanjassa (4,4 miljoonaa) ja Ranskassa (4,4 miljoonaa). Näissä viidessä jäsenvaltiossa asuvien ulkomaalaisten yhteenlaskettu osuus oli 76 % kaikista EU:n jäsenvaltioissa asuvista ulkomaalaisista, vaikka näiden jäsenvaltioiden osuus EU-28:n koko väestöstä oli vain 63 %.

Suhteellisesti ilmaistuna kaikista EU:n jäsenvaltioista eniten ulkomaalaisia oli Luxemburgissa, jossa heidän osuutensa koko väestöstä oli 47 %. Myös Kyproksessa, Virossa, Latviassa, Itävallassa, Irlannissa, Belgiassa ja Saksassa asui paljon ulkomaalaisia (vähintään 10 % vakinaisesta väestöstä).

Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa valtaosa ulkomaalaisista oli muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia (ks. taulukko 5); Tilanne oli päinvastainen Belgiassa, Irlannissa, Kyproksessa, Luxemburgissa, Unkarissa, Maltassa, Alankomaissa, Slovakiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Latviassa ja Virossa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten osuus on erityisen korkea, mikä johtuu tunnustettujen kansalaisuudettomien suuresta määrästä. Kyse on pääasiassa entisen Neuvostoliiton kansalaisista, jotka asuvat vakinaisesti näissä maissa mutta jotka eivät ole saaneet Latvian tai Viron tai minkään muun maan kansalaisuutta.

Tšekkiä, Viroa, Latviaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa EU:n ulkopuolisissa maissa syntyneiden määrä oli suurempi kuin niiden määrä, joilla oli EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuus.

Taulukossa 6 esitetään viisi merkittävintä ulkomaiden kansalaisten ja ulkomailla syntyneiden ryhmää EU:n jäsenvaltioissa ja EFTA-maissa (siltä osin kuin tiedot ovat saatavilla).

Romanian, Puolan, Italian, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset muodostivat vuonna 2016 viisi suurinta toisessa EU:n jäsenvaltiossa asuvien EU:n kansalaisten ryhmää (ks. kuvio 6).

Väestön ikäjakauman tarkastelu osoittaa, että EU-28:ssa ulkomaalaisväestö oli kaiken kaikkiaan nuorempaa kuin oman maan väestö. Ulkomaalaisten ikäjakauma taas osoittaa, että heidän joukossaan on oman maan väestöön verrattuna enemmän suhteellisen nuoria työikäisiä aikuisia. EU-28:n oman väestön mediaani-ikä oli 44 vuotta 1. tammikuuta 2016, kun taas EU:ssa asuvan ulkomaalaisväestön mediaani-ikä oli 36 vuotta.

Kansalaisuuden saaminen

Vuonna 2015 myönnettyjen kansalaisuuksien määrä laski 5 %

EU:n jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden vuonna 2015 saaneiden henkilöiden lukumäärä oli 841 200, mikä merkitsee 5 % laskua vuodesta 2014. Laskua edelsi toinen peräkkäinen laskun vuosi.

Eniten kansalaisuuksia myönnettiin vuonna 2015 Italiassa, 178 000 (eli 21 % kaikista EU-28:ssa myönnetyistä kansalaisuuksista). Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (118 000), Espanjassa (114 400), Ranskassa (113 600) ja Saksassa (110 100).

Vuoteen 2014 verrattuna lisäys oli absoluuttisesti ilmaistuna suurin Italiassa, jossa kansalaisuuksia myönnettiin 48 100 enemmän. Seuraavaksi eniten lisäystä oli Belgiassa (8 300) ja Ranskassa (8 000). Sen sijaan myönnettyjen kansalaisuuksien määrä väheni eniten Espanjassa (jossa kansalaisuuksia myönnettiin 91 500 vähemmän kuin vuonna 2014), Irlannissa (7 500) ja Kreikassa (7 000).

Yksi yleisesti käytetyistä indikaattoreista on kansalaisuuden saaneiden osuus ulkomaiden kansalaisista, eli tässä tapauksessa myönnettyjen kansalaisuuksien kokonaismäärä suhteessa ulkomaalaisväestön määrään saman vuoden alussa. EU:n jäsenvaltioista kyseinen osuus oli vuonna 2015 korkein Ruotsissa (6,7 kansalaisuutta 100:a ulkomaalaista kohti) ja sen jälkeen Portugalissa (5,2 kansalaisuutta 100:a ulkomaalaista kohti) ja Puolassa (3,7 kansalaisuutta 100:a ulkomaalaista kohti).

EU:n jäsenvaltioissa asuvista EU:n ulkopuolisen maan kansalaisista EU-kansalaisuuden sai vuonna 2015 noin 727 200 henkilöä, eli määrä pieneni 8 % vuodesta 2014. Siten EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden vuonna 2015 saaneista 86 % oli aiemmin ollut EU:n ulkopuolisen maan kansalaisia. Nämä uudet EU-28:n kansalaiset tulivat pääasiassa Afrikasta (31 % kaikista kansalaisuuden saaneista), Pohjois- ja Etelä-Amerikasta (14 %), Aasiasta (21 %), ja EU-28:n ulkopuolisesta Euroopasta (20 %). Toisen EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten määrä oli 104 900 henkilöä eli 12 % kokonaismäärästä. Absoluuttisesti ilmaistuna suurimmat toisen jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten ryhmät olivat Italian (14 400 henkilöä) tai Saksan (3 000 henkilöä) kansalaisuuden saaneet romanialaiset, Saksan (5 900 henkilöä) tai Yhdistyneen kuningaskunnan (3 800 henkilöä) kansalaisuuden saaneet puolalaiset, Saksan (3 400 henkilöä) tai Belgian (1 100 henkilöä) kansalaisuuden saaneet italialaiset, Ranskan (3 100 henkilöä) tai Luxemburgin (1 200 henkilöä) kansalaisuuden saaneet portugalilaiset, Saksan (1 700 henkilöä) tai Italian (1 100 henkilöä) kansalaisuuden saaneet bulgarialaiset, Saksan (3 000 henkilöä) kansalaisuuden saaneet kreikkalaiset ja Saksan (3 300 henkilöä) kansalaisuuden saaneet kroatialaiset.

Luxemburgissa ja Unkarissa maan kansalaisuuden sai useimmiten toisen EU-maan kansalainen. Luxemburgissa eniten kansalaisuuksia myönnettiin portugalilaisille ja sen jälkeen ranskalaisille, italialaisille, saksalaisille ja belgialaisille. Unkarissa taas kansalaisuus myönnettiin lähes aina romanialaisille.

Aiempien vuosien tapaan uusissa EU:n jäsenvaltioiden kansalaisissa oli vuonna 2015 eniten marokkolaisia (86 100 henkilöä eli 10,2 % kaikista myönnetyistä kansalaisuuksista). Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin albanialaisille (48 400 eli 5,7 % kansalaisuuksista), turkkilaisille (35 000 eli 4,2 % kansalaisuuksista), intialaisille (31 000 eli 3,7 % kansalaisuuksista) ja pakistanilaisille (26 300 eli 3,1 % kansalaisuuksista). Vuoteen 2014 verrattuna EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneiden marokkolaisten määrä laski 7,1 %. Suurimmalle osalle heistä kansalaisuus myönnettiin Italiassa (38 %), Espanjassa (28 %) tai Ranskassa (22 %).

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Maastamuuttoa on erityisen vaikea mitata, sillä maasta lähteviä henkilöitä on hankalampi laskea kuin maahan saapuvia. Tämän todettiin pätevän useissa maissa, kun verrattiin vuoden 2015 maahanmuutto- ja maastamuuttotilastoja (vertailutilastoja) EU:n jäsenvaltioissa – tästä syystä artikkelissa keskitytään maahanmuuttotilastoihin.

Eurostat tuottaa tilastoja monista kansainvälisiin muuttovirtoihin, ulkomaalaisväestöön ja kansalaisuuden saamiseen liittyvistä seikoista. EU:n jäsenvaltioiden tilastoviranomaiset keräävät tiedot vuosittain ja toimittavat ne Eurostatille.

Tiedonkeruun perusta

Vuodesta 2008 muuttoliikettä, kansalaisuutta ja turvapaikkoja koskevien tietojen keruu on perustunut asetukseen 862/2007. EU:n jäsenvaltioiden, EFTA-maiden ja ehdokasmaiden ryhmien määrittämisestä viitevuoden 1. tammikuuta säädetään asetuksessa 351/2010. Siinä määritellään tärkeimmät kansainvälisiä muuttovirtoja, ulkomaalaisväestöä, kansalaisuuden saamista, oleskelulupia, turvapaikkoja ja laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjumista koskevat tilastotiedot. Vaikka EU:n jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää asianmukaisia kansallisesti saatavilla olevia ja perinteisesti hyödynnettyjä tietoja, asetuksen mukaisesti kerättävien tilastojen on perustuttava yhteisiin määritelmiin ja käsitteisiin. Useimpien EU:n jäsenvaltioiden tilastot pohjautuvat hallinnollisiin tietolähteisiin, kuten väestörekisteriin, ulkomaalaisrekisteriin, oleskelulupa- ja työluparekisteriin, sairausvakuutusrekisteriin ja verorekisteriin. Joissain maissa muuttotilastojen laadinnassa käytetään vertailutilastoja, otantatutkimuksia tai arviointimenetelmiä. Asetuksen täytäntöönpanon tuloksena odotetaan saatavan enemmän ja vertailukelpoisempia muutto- ja kansalaisuustilastoja.

Kansalaisuuden saamista koskevat tilastot kootaan tavallisesti hallinnollisista järjestelmistä. Asetuksen täytäntöönpanon tuloksena odotetaan saatavan enemmän ja vertailukelpoisempia muutto- ja kansalaisuustilastoja.

Asetuksen 862/2007 2 artiklan 1 kohdan a–c alakohdan mukaisesti maahanmuuttajat, jotka asuvat (tai joiden odotetaan asuvan) jonkin EU:n jäsenvaltion alueella vähintään 12 kuukauden ajan, katsotaan väestöön kuuluviksi; samoin kohdellaan maastamuuttajia, joiden oleskelu kestää yli 12 kuukautta. Näin ollen Eurostatin keräämät tiedot koskevat muuttoliikettä, jonka kesto on vähintään 12 kuukautta: muuttajia ovat siten henkilöt, jotka ovat muuttaneet vuodeksi tai sitä pidemmäksi ajaksi taikka jotka ovat muuttaneet pysyvästi.

Muuttovirtoja koskevien ikämääritelmien osalta on pantava merkille, että vuoden 2015 tiedot koskevat vastaajan saavuttamaa ikää tai ikää viitevuoden lopussa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa paitsi Irlannissa, Kreikassa, Itävallassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (joissa tiedot koskevat vastaajan saavuttamaa ikää tai vastaajan ikää tämän edellisenä syntymäpäivänä).

Jäsenvaltiot ja EFTA-maat jaoteltuina sen mukaan, sisältyvätkö turvapaikanhakijat ja pakolaiset Eurostatille ilmoitettuihin väestötietoihin yhdenmukaistettujen väestötietojen keräämisen viitevuonna 2015

Väestö 1.1.2016 Sisältyvät Eivät sisälly
Turvapaikanhakijat vakinaisia asukkaita vähintään 12 kuukautta Belgia, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta, Sveitsi Bulgaria, Tšekki, Kroatia, Tanska, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Islanti, Liechtenstein, Norja
Pakolaiset vakinaisia asukkaita vähintään 12 kuukautta Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi

Huomautus: Norja (turvapaikanhakijat ja pakolaiset ilman oleskelulupaa eivät sisälly).


Jäsenvaltiot ja EFTA-maat jaoteltuina sen mukaan, sisältyvätkö turvapaikanhakijat ja pakolaiset Eurostatille ilmoitettuihin muuttoliikettä koskeviin tietoihin yhdenmukaistettujen väestötietojen keräämisen viitevuonna 2015

Muuttoliike 2015 Sisältyvät Eivät sisälly
Turvapaikanhakijat vakinaisia asukkaita vähintään 12 kuukautta Belgia, Saksa, Viro, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta, Sveitsi Bulgaria, Tšekki, Tanska, Irlanti, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Islanti, Liechtenstein, Norja
Pakolaiset vakinaisia asukkaita vähintään 12 kuukautta Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi Kypros

Huomautus: Norja (turvapaikanhakijat ja pakolaiset ilman oleskelulupaa eivät sisälly).

”Pakolaisella” tarkoitetaan pakolaisaseman (sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2011/95/EY 2 artiklan e alakohdassa 28. heinäkuuta 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen 1 artiklan, sellaisena kuin se on muutettuna 31. tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, mukaisesti) saaneiden henkilöiden lisäksi myös toissijaisen suojeluaseman (sellaisena kuin se on määriteltynä direktiivin 2011/95/EY 2 artiklan g kohdassa) saaneita henkilöitä sekä henkilöitä, joille on myönnetty kansainvälistä suojelua koskevan kansallisen lain nojalla oikeus oleskella maassa humanitaarisista syistä.

Turvapaikanhakija: Ensimmäisen kerran tehtävät turvapaikkahakemukset ovat maakohtaisia, eikä niihin liity aikarajoitusta. Siksi turvapaikanhakija voi hakea turvapaikkaa ensimmäisen kerran tietyssä maassa ja myöhemmin uudelleen ensikertalaisena hakijana missä tahansa toisessa maassa. Jos turvapaikanhakija jättää milloin tahansa hakemuksen uudelleen samassa maassa, häntä ei pidetä ensikertalaisena hakijana.

Eurostat kerää kansalaisuuden saamista koskevat tiedot asetuksen 862/2007 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla. Siinä todetaan, että ”jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) seuraavat tilastotiedot lukumäärinä (...) henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka on jäsenvaltion alueella ja joille on annettu viitevuoden aikana kyseisen jäsenvaltion kansalaisuus (...) eriteltynä (...) kyseisten henkilöiden aikaisemman kansalaisuuden mukaan sekä sen mukaan, onko henkilö aikaisemmin ollut kansalaisuudeton.”

Kansalaisuuden saantia koskevien ikämääritelmien osalta on pantava merkille, että vuoden 2015 tiedot koskevat vastaajan saavuttamaa ikää tai ikää viitevuoden lopussa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa paitsi Saksassa, Kreikassa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (joissa tiedot koskevat vastaajan saavuttamaa ikää tai vastaajan ikää tämän edellisenä syntymäpäivänä).

”Kansalaisuuden saaneiden osuutta” olisi tulkittava varovaisesti, sillä osoittaja sisältää kaikki kansalaisuuden saamisen muodot, ei pelkästään kansalaisuuden myöntämisen edellytykset täyttäville ulkomaalaisille myönnetyt kansalaisuudet, ja nimittäjä sisältää kaikki ulkomaalaiset eikä pelkästään kansalaisuuden myöntämisen edellytykset täyttävät ulkomaalaiset.

Taustaa

EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilla on vapaus matkustaa ja vapaus liikkua EU:n rajojen sisäpuolella. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevassa EU-maiden maahanmuuttopolitiikassa on yhä enemmän kyse siitä, että maahan houkutellaan tietyntyyppisiä muuttajia, millä pyritään usein lievittämään tiettyä osaamisvajetta. Tulijoita saatetaan valita kielitaidon, työkokemuksen, koulutuksen ja iän perusteella. Vaihtoehtoisesti työnantajat saattavat valita tulijoita siten, että maahan muuttavilla on työpaikka jo saapuessaan.

Työvoiman hankintaan kannustavan politiikan lisäksi maahanmuuttopolitiikassa keskitytään usein kahteen pyrkimykseen: estetään laiton maahanmuutto ja sellaisten maahanmuuttajien laiton työnteko, joilla ei ole lupa tehdä työtä, ja toisaalta edistetään maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. EU:ssa käytetään runsaasti voimavaroja ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan.

Tärkeimpiä maahanmuuttoa koskevia säädöksiä ovat muun muassa seuraavat:

Euroopan komissiossa eurooppalaisesta maahanmuuttopolitiikasta vastaa muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto. Vuonna 2005 Euroopan komissio käynnisti taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnassa sovellettavaa EU:n strategiaa koskevalla vihreällä kirjallaan (KOM(2004) 811 lopullinen) uudelleen keskustelun siitä, että taloudellisista syistä muuttavien maahanpääsyyn tarvitaan yhteiset säännöt. Sen tuloksena vuoden 2005 lopulla annettiin laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma (KOM(2005) 669 lopullinen). Heinäkuussa 2006 Euroopan komissio antoi tiedonannon politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa (KOM(2006) 402 lopullinen). Sen tavoitteena on saavuttaa tasapaino turvallisuuden ja ihmisten perusoikeuksien välillä laittoman maahanmuuton kaikissa vaiheissa. Syyskuussa 2007 Euroopan komissio antoi maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevan kolmannen vuosikertomuksensa (KOM(2007) 512 lopullinen). Lokakuussa 2008 annetussa Euroopan komission tiedonannossa Muuttoliikettä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan lujittaminen: Lisää koordinaatiota, johdonmukaisuutta ja synergiaa (KOM(2008) 611 lopullinen) korostettiin näiden asioiden merkitystä ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikan osana. Tukholman ohjelmassa, jonka EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät joulukuussa 2009, asetetaan puitteet ja periaatteet EU:n oikeus- ja sisäasioiden alan politiikan kehittämiseen vuosiksi 2010–2014; muuttoliikkeeseen liittyvät näkökohdat ovat keskeinen osa tätä ohjelmaa. Jotta sovitut muutokset voidaan panna täytäntöön, Euroopan komissio antoi vuonna 2010 tiedonannon Toimintasuunnitelma Tukholman ohjelman toteuttamiseksi – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttaminen EU:n kansalaisten hyväksi (KOM(2010) 171 lopullinen).

Toukokuussa 2013 Euroopan komissio julkaisi katsauksen Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 (COM(2013) 269 final). Katsauksessa todetaan, että EU:n kansalaisuus tuo mukanaan uusia oikeuksia ja mahdollisuuksia. Oikeus liikkua ja asua vapaasti EU:n sisällä on olennainen osa EU:n kansalaisuutta. Nykyaikaisen teknologian ja matkustamisen helppouden myötä vapaus liikkua mahdollistaa sen, että eurooppalaiset voivat laajentaa näkökulmaansa kansallisten rajojen ulkopuolelle, lähteä kotimaastaan lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi, tulla ja mennä EU-maiden välillä työn, opiskelun tai harjoittelun takia, tehdä liike- tai vapaa-ajan matkoja tai tehdä ostoksia yli rajojen. Vapaa liikkuvuus saattaa lisätä sosiaalista ja kulttuurista vuorovaikutusta EU:ssa ja lähentää EU:n kansalaisia. Kun sisäiset esteet vähitellen poistuvat, siitä saattaa niin ikään koitua taloudellista hyötyä niin yrityksille kuin kuluttajille, myös niille, jotka pysyvät kotimaassa.

Euroopan komissio esitti 13. toukokuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendan (COM(2015) 240 final), jossa kuvataan ne välittömät toimet, joilla reagoidaan Välimerellä vallitsevaan kriisitilanteeseen, sekä toimet, jotka toteutetaan lähivuosina muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi kaikilta osin.

Euroopan muuttoliikeverkoston (englanniksi) vuosikertomus muuttoliike- ja turvapaikkakysymyksistä (2015) (englanniksi) julkaistiin kesäkuussa 2016. Siinä esitetään yhteenveto käynnissä olevasta oikeudellisesta ja poliittisesta kehityksestä EU:ssa ja osallistujamaissa. Vuosikertomus on kattava, ja siinä käsitellään kaikkia muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston (englanniksi) ja EU:n virastojen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan näkökohtia.

Lainsäädäntöasiakirjat – European Agenda on Migration (englanniksi)

Lehdistöaineisto – European Agenda on Migration (englanniksi)

Katso myös

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

Keskeiset taulukot

Migration and citizenship data
International migration (t_migr_int)
Immigration (tps00176)
Emigration (tps00177)
Acquisition of citizenship (tps00024)
Population (t_demo_pop)
Population without the citizenship of the reporting country (tps00157)
Foreign-born population (tps00178)

Tietokanta

Migration and citizenship data
Immigration (migr_immi)
Immigration by age and sex (migr_imm8)
Immigration by five year age group, sex, and citizenship (migr_imm1ctz)
Immigration by five year age group, sex and country of birth (migr_imm3ctb)
Immigration by age , sex and broad group of citizenship (migr_imm2ctz)
Immigration by age, sex and broad group of country of birth (migr_imm4ctb)
Immigration by sex, citizenship and broad group of country of birth (migr_imm6ctz)
Immigration by sex, country of birth and broad group of citizenship (migr_imm7ctb)
Immigration by five year age group, sex, and country of previous residence (migr_imm5prv)
Immigration by age group, sex and level of human development of the country of citizenship (migr_imm9ctz)
Immigration by age group, sex and level of human development of the country of birth (migr_imm10ctb)
Immigration by age group, sex and level of human development of the country of previous residence (migr_imm11prv)
Emigration (migr_emi)
Emigration by age and sex (migr_emi2)
Emigration by five year age group, sex and citizenship (migr_emi1ctz)
Emigration by five year age group, sex and country of birth (migr_emi4ctb)
Emigration by five year age group, sex, and country of next usual residence (migr_emi3nxt)
Acquisition and loss of citizenship (migr_acqn)
Acquisition of citizenship by sex, age group and former citizenship (migr_acq)
Residents who acquired citizenship as a share of residents non-citizens by former citizenship and sex(%) (migr_acqs)
Acquisition of citizenship by sex, age group and level of human development of former citizenship (migr_acq1ctz)
Loss of citizenship by sex and new citizenship (migr_lct)

Aihekohtaiset osiot

Metodologia / Metatiedot

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

Muut verkkosivustot