Navigointipolku

EU
n asemaa maailmassa vahvistetaan ulkoiseen toimintaan vuosiksi 2014–2020 myönnettävillä määrärahoilla

Bryssel 7. joulukuuta 2011 – Euroopan komissio hyväksyi tänään ulkoisen toiminnan välineitä koskevat talousarvioehdotukset vuosiksi 2014–2020. Niiden avulla unioni voi kantaa vastuunsa maailmassa torjumalla köyhyyttä ja edistämällä demokratiaa, rauhaa, vakautta ja vaurautta. Välineillä tuetaan kehitysmaita, Euroopan naapurimaita ja maita, jotka valmistautuvat liittymään EU:hun. Komissio pyrkii kohdentamaan resurssinsa sinne, missä niitä eniten tarvitaan ja missä niiden vaikutus on suurin. Samalla huolehditaan joustavuudesta, jotta odottamattomiin tapahtumiin voidaan reagoida nopeasti. Näillä määrärahoilla EU voi myös edelleen vahvistaa rooliaan maailmassa, ajaa etujaan ja tuoda esiin arvojaan.

Talousarvioehdotuksilla tuetaan komission uutta lähestymistapaa, jossa EU:n apu keskitetään demokratian, ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan tukemiseen sekä osallistavan ja kestävän kasvun aikaansaamiseen.

Uuden eriyttämisperiaatteen mukaan EU kohdentaa suuremman osan varoista sinne, missä avulla on suurin vaikutus, eli suurimmassa avun tarpeessa oleville alueille ja maille sekä myös hauraille valtioille. Kahdenvälistä kehitysapua ei enää anneta maille, joilla on resursseja huolehtia itse omasta kehityksestään. Niitä varten luodaan uusia kumppanuuden muotoja, ja niille myönnetään edelleen varoja temaattisten ja alueellisten ohjelmien kautta. Tätä rahoitusta täydennetään erilaisilla innovatiivisille yhteistyötavoilla, esimerkiksi yhdistämällä avustuksia ja lainoja.

Yksi tärkeimmistä innovaatioista on uusi kumppanuusväline (Partnership Instrument), joka on keskeinen ulkopolitiikan väline. Sillä pyritään edistämään EU:n etuja ja vastaamaan merkittäviin globaaleihin haasteisiin. Sen avulla EU:n on myös mahdollista ajaa asioita, jotka eivät kuulu kehitysyhteistyön piiriin, yhteistyössä teollisuusmaiden kanssa, kehittyvien talouksien kanssa ja sellaisten maiden kanssa, joissa EU:lla on huomattavia etuja valvottavanaan.

Tausta

Säädösehdotuksilla, jotka on tänään hyväksytty, pannaan komission 29. kesäkuuta 2011 esittämä monivuotinen rahoituskehys ulkoisen toiminnan osalta täytäntöön. Paketti kattaa EU:n talousarviosta rahoitettavan ulkoisen tuen, ja se sisältää Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitettävän yhteisen tiedonannon Globaali Eurooppa, yhdeksää maantieteellistä ja temaattista rahoitusvälinettä koskevat säädösehdotukset sekä niihin liittyvän yhteisen täytäntöönpanoasetuksen.

Näitä yhdeksää rahoitusvälinettä varten ehdotettu kokonaissumma vuosiksi 2014–2020 on 96 249,4 miljoonaa euroa (nykyhintoina).

Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA):14 110 miljoonaa euroa
Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline (ENI):18 182 miljoonaa euroa
Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI):23 295 miljoonaa euroa
Kumppanuusväline (PI):1 131 miljoonaa euroa
Vakautusväline (IfS):2 829 miljoonaa euroa
Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline (EIDHR):1 578 miljoonaa euroa
Väline ydinturvallisuusalan yhteistyötä varten:631 miljoonaa euroa
Grönlantia koskeva väline:219 miljoonaa euroa
Euroopan kehitysrahasto (EKR, EU:n talousarvion ulkopuolella): 34 276 miljoonaa euroa

Paketti esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joiden odotetaan hyväksyvän sen vuonna 2012.

Eriyttäminen

Eriyttämistä sovelletaan ensin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen (ENI) piiriin kuuluviin maihin. Komissio ehdottaa, että 17 ylemmän keskitulotason maata (Argentiina, Brasilia, Chile, Costa Rica, Ecuador, Iran, Kazakstan, Kiina, Kolumbia, Malediivit, Malesia, Meksiko, Panama, Peru, Thaimaa, Uruguay ja Venezuela) ja kaksi suurta alemman keskitulotason maata, joiden bruttokansantuote on yli prosentin maailman bruttokansantuotteesta (Intia ja Indonesia), nostetaan uudenlaiseen kumppanuussuhteeseen, joka ei perustu kahdenväliseen apuun. Kehittyviä talouksia, erityisesti Kiinaa, Brasiliaa ja Intiaa, pidetään nykyisin enemmänkin EU:n kumppaneina globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline ja liittymistä valmisteleva tukiväline

Samoja 16 kumppanimaata1, joita aiemmin tuettiin eurooppalaisella naapuruuden ja kumppanuuden välineellä (ENPI) tuetaan nyt uudistettuun lähestymistapaan perustuvan Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) puitteissa uudella virtaviivaistetulla ENI-rahoitusvälineellä. ENI:llä lujitetaan suhteita kumppanimaihin eriyttämisperiaatetta ja ”enemmällä enemmän” -periaatetta noudattaen. Se tarjoaa konkreettista hyötyä sekä EU:lle että sen kumppaneille edistämällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintotapaa, kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vähittäistä taloudellista yhdentymistä EU:n sisämarkkinoihin.

EU jatkaa laajentumismaiden2 tukemista uudistetulla liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA) nykyisestä tukivälineestä saatujen myönteisten kokemusten pohjalta. IPA:lla autetaan näitä maita toteuttamaan kattavat uudistusstrategiat, joita tulevan jäsenyyden valmistelu edellyttää. Painopiste on alueellisessa yhteistyössä, EU:n lakien ja normien täytäntöönpanossa, valmiudessa hallinnoida unionin sisäisiä politiikkoja maan tullessa jäseneksi ja konkreettisten sosiaalis-taloudellisten parannusten aikaansaamisessa tuensaajamaissa. Kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa perustettavien innovatiivisten rahoitusjärjestelyjen käyttöä lisätään, ja EU:n rahoitus toimii katalysaattorina infrastruktuuri-investoinneille.

 

Viimeisin päivitys: 17/02/2012 | Sivun alkuun