AA+A++Tulostettava versioSivustokarttaRSSRSS

Mitä eroa on Eurooppa 2020 -strategialla ja sen edeltäjällä Lissabonin strategialla?

Kasvua ja työpaikkoja: yhdessä kohti tulevaisuuden Eurooppaa © EU

Eurooppa 2020 -strategia perustuu sen edeltäjästä saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet (onnistuneet kasvu- ja työllistämistavoitteet, 18 miljoonaa uutta työpaikkaa vuodesta 2000), mutta puututaan myös sen heikkouksiin (ontuva täytäntöönpano, suuret jäsenmaiden väliset erot uudistusten toteuttamisnopeudessa ja -laajuudessa).

Uusi strategia heijastaa myös EU:n tilanteen muuttumista vuodesta 2000 – ennen kaikkea välitöntä tarvetta toipua talouskriisistä.

Mikä Eurooppa 2020 -strategiassa on uutta ja erilaista?

1. Uudenlainen kasvu (älykäs, kestävä ja osallistava), johon pyritään ennen kaikkea

  • parantamalla osaamistasoa, elinikäistä oppimista ja koulutusta
  • edistämällä tutkimusta ja innovointia
  • hyödyntämällä paremmin älykkäitä verkkoja ja digitaalitaloutta
  • uudenaikaistamalla teollisuutta
  • lisäämällä energia- ja resurssitehokkuutta.

2. Vahvempi ohjausjärjestelmä, johon pyritään

  • säännöllisellä ja läpinäkyvällä valvonnalla
  • antamalla vetovastuu korkeimmalle poliittiselle tasolle – Eurooppa-neuvostolle.

Komissio ohjaa prosessia käyttäen Lissabonin sopimuksen uusia välineitä: se antaa suosituksia ja tarvittaessa varoituksia ja voi – kohtuuttomien viivästysten sattuessa – määrätä seuraamuksia.

3. Tiukempi talouden koordinointi

Talouspolitiikan koordinoinnissa otetaan käyttöön uusi väline eli "talouspolitiikan EU-ohjausjakso". Sen kuluessa jäsenmaiden on raportoitava samanaikaisesti kansallisista talousuudistusohjelmistaan sekä vakaus- ja lähentymisohjelmistaan. Näin varmistetaan, että jäsenmaiden uudistusohjelmien rahoitusperusta on kunnossa.

Strategian tosiasiallista ja oikea-aikaista toteuttamista tehostetaan ohjauskauden aikana tiiviillä seurannalla, selkeillä ja mitattavissa olevilla (EU:n ja kansallisen tason) tavoitteilla sekä tiukalla valvonnalla.

Sivun alkuun

Mikä on talouspolitiikan EU-ohjausjakso?

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso (tai "EU-ohjausjakso") tarkoittaa kunkin vuoden alkupuoliskoa, jonka kuluessa jäsenmaiden hallitusten on samanaikaisesti raportoitava komissiolle edistymisestään

Ohjausjakson aikana komissio voi antaa jäsenmaiden hallituksille talouspoliittisia neuvoja ja suosituksia ennen kansallisten budjettien hyväksymistä. Tämän ansiosta jäsenmaiden on helpompi koordinoida talouspolitiikkojaan, hyödyntää EU:n yhteistä talouspoliittista ohjelmaa ja mukauttaa sitä omaan kansalliseen tilanteeseensa.

Lisäksi EU saa ajoissa hyödyllistä tietoa kansallisista tilanteista, mikä helpottaa tulevaa koordinointia. Talouspolitiikan EU-ohjausjakso alkaa vuotuisen kasvuselvityksen julkaisulla.

Sivun alkuun

Mikä on vuotuinen kasvuselvitys?

Se on komission julkaisema raportti, jossa arvioidaan EU:n keskeisiä taloudellisia haasteita ja suositellaan ensisijaisia toimia niiden ratkaisemiseksi.

Kasvuselvitys muodostaa pohjan EU-maiden johtajien kevään huippukokoukselle ja siinä sovittaville toimille.

Sivun alkuun

Miksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnitelma, kun talouden akuuteissakin haasteissa on vielä täysi tekeminen?

Käsi laittamassa euron kolikkoa kukkaroon © EU

Kriisistä toipuminen on edelleen talouspolitiikan ensisijainen tavoite, ja EU on jo aloittanut pankkialan vakauttamisen ja taloudellisen toiminnan edistämisen. Mutta tämän lisäksi on katsottava myös kriisin jälkeiseen tulevaisuuteen.

EU:n kilpailijat ja väestörakenteen muutos aiheuttavat paineita EU:lle jo nyt. Pelkkä kriisiä edeltäneen tilanteen palauttaminen tarkoittaisi jälkeenjäämistä.

Nyt onkin aika suunnitella toimia, joilla EU:sta tehdään tulevaisuudessa vahvempi ja kilpailukykyisempi.

Uudistusten toteuttaminen vie myös aikaa – on syytä tarttua toimeen viipymättä, jos haluamme suojella eurooppalaisia arvojamme.

Sivun alkuun

Kuinka strategia torjuu kriisin poikimat vaatimukset protektionistisemmasta talouspolitiikasta?

Riippulukkoja, joista yksi on auki © iStockphoto

Tekemällä EU-maiden välinen yhteistyö houkuttelevammaksi kuin niiden välinen kilpailu.

Tämä toteutetaan parantamalla läpinäkyvyyttä siten, että kaikki maat näkevät, missä toiset maat menevät. Komissio seuraa ja vertailee maiden edistymistä uudistusten toteuttamisessa ja tekee tästä vuosittain raportin. Raportissaan se tarkastelee myös täytäntöönpanon mahdollisia viivästymisiä ja puutteita. Myös parhaiden toimintamallien jakamista edistetään.

EU pyrkii lisäämään jäsenmaiden välistä yhteistyötä myös antamalla niiden hallituksille poliittisia suosituksiaEurooppa-neuvoston kautta. Jos näitä ei noudateta tai jos kansallinen politiikka johtaa väärään suuntaan, komissio käyttää Lissabonin sopimuksen mukaisia uusia toimivaltuuksiaan ja antaa varoituksia tai, viimeisenä keinona, määrää seuraamuksia.

Sivun alkuun

Miksi strategialla ei ole omaa budjettia?

Eurosetelinippuja © EU

Koska rahan syytäminen ongelmien suuntaan ei ole ratkaisu. Keskeistä pitkän aikavälin kestävälle kasvulle on uudistaminen – sekä rakenneuudistus että julkisten menojen muutokset.

Kireiden budjettien aikana on tärkeää ohjata niukkoja resursseja älykkäämmän, kestävämmän ja osallistavamman talouden suuntaan. Tämä tuottaa pitkällä aikavälillä lisää tuloja ja tervehdyttää julkista taloutta.

EU rahoittaa jo useita ohjelmia, joita voidaan kohdentaa näihin tavoitteisiin. Esimerkiksi kaudelle 2007–2013 on varattu yli 50 miljardia euroa tutkimus- ja kehitystyöhön, yli 3 miljardia euroa kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistämiseen ja lähes 7 miljardia euroa elinikäiseen oppimiseen. Samaan aikaan alueellisen tason rahoitukseen on rakennerahastojen kautta varattu 277 miljardia euroa.

Jäsenmaita kannustetaan parantamaan omien julkisten menojensa laatua ja tehokkuutta ja etsimään keinoja investoida kestävään kasvuun – suurista finanssipoliittisista rajoitteista huolimatta.

Samaan aikaan olisi tutkittava uusia rahoitusmalleja (kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja EU:n tai Euroopan investointipankin rahoituksen tehostamista), jotta julkisen ja yksityisen sektorin resursseja saataisiin yhdistettyä mahdollisimman tuloksellisesti.

Sivun alkuun

Miksi ei käytetä olemassa olevia välineitä vaan laajennetaan toimintaa uusille aloille?

Rattaita © EU

Eurooppa 2020 -strategia valjastaa käyttöönsä kaikki olemassa olevat EU-politiikat, -välineet ja -lait sekä finanssipoliittiset ja koordinointivälineet.

EU varmistaa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisen ennen kaikkea muutaman keskeisen välineen kautta: sisämarkkinapolitiikka (talouden yhdentämisen tiivistäminen), teollisuuspolitiikka ja EU:n ulkoinen talous- ja kauppapolitiikka.

Sivun alkuun

Yhdistetäänkö vakaus- ja kasvusopimus Eurooppa 2020 -strategiaan?

Kaksi metalliketjun lenkkiä © EU

Ei – komissio ei kaavaile tällaista yhdistämistä.

Vakaus- ja kasvusopimus on tärkeä väline julkisen talouden vakauttamiseen ja kasvun edistämiseen, mutta sillä on omat mekanisminsa, jotka on säilytettävä itsenäisinä.

Koska budjettipolitiikka kuitenkin vaikuttaa rakennemuutokseen ja päinvastoin, kasvu- ja vakaussopimusta ja Eurooppa 2020 -strategiaa on toteutettava tiiviissä yhteistyössä.

Tämän vuoksi jäsenmaiden on toimitettava komissiolle vuotuiset kansalliset uudistusohjelmansa sekä vakaus- ja lähentymisohjelmansa samaan aikaan huhtikuussa.

Sivun alkuun

Miksi Eurooppa 2020 -strategiassa ehdotetaan toimia aloilla, jotka kuuluvat jäsenmaiden vastuulle, kuten koulutus ja työllisyys?

EU:n lippuja Berlaymont-rakennuksen edessä Brysselissä © EU

Koska EU:n tason koordinoinnista on apua parannettaessa EU:n kilpailukykyä. EU ei puutu näiden politiikkojen harjoittamiseen vaan antaa näköala-asemansa turvin suosituksia yksittäisten maiden avuksi.

EU tarjoaa apuaan, sillä panokset ovat korkeat – EU tarvitsee voimakasta talouskasvua ja korkean työllisyysasteen voidakseen säilyttää sosiaaliturvansa tason. Tarve korostuu väestön ikääntyessä.

Tämä merkitsee sitä, että ihmisille on annettava tiedot ja taidot pärjätä uudessa taloudellisessa ympäristössä, joten on luonnollista, että strategia sisältää koulutuksen uudistamista koskevia ehdotuksia.

Sivun alkuun

Kuinka paljon eri sidosryhmillä ja kansalaisilla on ollut sananvaltaa strategian suunnittelussa?

Kaksi ihmistä huutamassa megafoneihin © EU

Vuonna 2009 strategiasta järjestettiin julkinen kuuleminen, johon saatiin yli 1400 kommenttia English lukuisilta ryhmittymiltä EU:sta ja sen ulkopuolelta.

Palautetta antoivat kansalliset ja alueelliset hallinnot, ammattiliitot, yritykset, kansalaisjärjestöt, korkeakoulut, kuluttajaelimet ja noin 500 yksityistä kansalaista.

Komissio otti tämän palautteen huomioon English strategiaa laatiessaan.

Sivun alkuun