AA+A++Tulostettava versioSivustokarttaRSSRSS

Strategian toteuttaminen: talouspolitiikan EU-ohjausjakso

Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja määrittäneet niiden pohjalta omat kansalliset tavoitteensa. Eri maiden toimia on kuitenkin koordinoitava ja kohdennettava, jotta ne yhdessä vaikuttavat toivotulla tavalla kasvuun.


Tällaista koordinointia varten Euroopan unioni on ottanut käyttöön talouspolitiikan vuotuisen EU-ohjausjakson. Komissio analysoi vuosittain EU-maiden suunnitelmat, jotka koskevat talousarviouudistuksia sekä makrotaloudellisia ja rakenneuudistuksia ja antaa toimenpidesuositukset seuraavia 12–18 kuukautta varten.


EU-ohjausjakso alkaa, kun komissio esittelee vuotuisen kasvuselvityksensä English (en) yleensä vuoden lopulla. Selvityksessä määritetään EU:n painopisteet tulevalle vuodelle kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Samanaikaisesti komissio julkaisee varoitusmekanismia koskevan kertomuksen makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn English (en) yhteydessä. Varoitusmekanismia koskeva kertomus perustuu erilaisista indikaattoreista koostuvaan tulostauluun. Kertomuksessa nimetään ne jäsenvaltiot, joiden tilannetta on analysoitava edelleen (laatimalla perusteellinen tarkastelu) mahdollisten epätasapainotekijöiden olemassaolon ja luonteen selvittämiseksi.


Lokakuussa jäsenvaltiot toimittavat komissiolle seuraavan vuoden alustavat talousarviosuunnitelmansa. Komissio antaa niitä koskevat lausuntonsa Deutsch (de) English (en) français (fr) marraskuussa. Se arvioi erityisesti, noudattavatko alustavat talousarviosuunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.


Komissio tutkii myös talouskumppanuusohjelmat, jotka liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä English (en) olevat euroalueen maat toimittavat lokakuussa. Kukin maa esittelee finanssipoliittiset rakenneuudistuksensa, joiden on määrä tukea liiallisten alijäämien korjaamista. Arviointiensa pohjalta komissio tekee ehdotukset neuvoston lausunnoiksi talouskumppanuusohjelmista.


Maaliskuussa Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa tarkastellaan yleistä makrotaloudellista tilannetta ja edistymistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Kokouksessa vahvistetaan poliittiset suuntaviivat julkistaloudellisia ja makrotaloudellisia uudistuksia sekä rakenneuudistuksia varten.


Komissio julkaisee maaliskuussa myös varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa mainittuja jäsenvaltioita koskevat perusteelliset tarkastelut. Näissä perusteellisissa tarkasteluissa voidaan todeta, että (i) jäsenvaltiossa ei ole makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja epätasapainotiloja; (ii) jäsenvaltioon kohdistuu epätasapainoa aiheuttavia tekijöitä, vaikkakaan epätasapaino ei ole liiallista; tai (iii) jäsenvaltiossa on liiallinen epätasapainotila.


Huhtikuussa jäsenvaltiot toimittavat julkisen talouden vakautta koskevat suunnitelmansa (vakaus- tai lähentymisohjelmansa) sekä ilmoittavat uudistuksista ja toimista, joilla vauhditetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua eri aloilla, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyn, työllisyyden, koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja energian alalla (kansalliset uudistusohjelmat).


Touko-kesäkuussa komissio arvioi jäsenvaltioiden ohjelmat ja antaa niiden perusteella maakohtaiset suositukset. Ne ovat kullekin jäsenvaltiolle yksilöllisesti suunnattuja poliittisia neuvoja aloilla, joita pidetään ensisijaisina seuraavien 12–18 kuukauden jaksolla. EU:n neuvosto keskustelee suosituksista ja Eurooppa-neuvosto vahvistaa ne. Näin jäsenvaltiot saavat poliittista ohjeistusta ennen kuin ne alkavat viimeistellä seuraavan vuoden talousarvioitaan.


Kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset muodollisesti.


Jos suosituksia ei noudateta annetun määräajan kuluessa, komissio voi antaa jäsenvaltioille varoituksia. Mikäli jossakin maassa esiintyy huomattavan suurta julkisen talouden tai makrotalouden epätasapainoa, komissio voi ottaa käyttöön erilaisia sanktioita ja kannustimia.


Jotta sovittua politiikkaa noudatetaan ja kaikki maat sitoutuvat siihen, strategiaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoa-antavien elinten (alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea) sekä jäsenvaltioiden hallitusten, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten, alueiden ja eri sidosryhmien kanssa. Tähän yhteistyöhön kuuluvat muun muassa komission ja kansallisten viranomaisten kahdenväliset kokoukset.

Sivun alkuun