AA+A++Tulostettava versioSivustokarttaRSSRSS

Eurooppa 2020 -strategia Suomessa

Euroopan komissio laatii kullekin EU-maalle taloutta koskevat maakohtaiset suositukset. Niissä tarkastellaan maan taloudellista tilannetta ja annetaan suosituksia toimenpiteistä, jotka sen olisi toteutettava seuraavien 18 kuukauden aikana. Suosituksissa otetaan huomioon kuhunkin maahan liittyvät erityiskysymykset, ja ne koskevat muun muassa seuraavia aloja: julkisen talouden tila, eläkejärjestelmien uudistaminen, työpaikkojen luominen ja työttömyyden torjunta sekä koulutukseen ja innovointiin liittyvät haasteet. EU-maiden johtajat hyväksyvät komission antamat maakohtaiset suositukset lopullisesti Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Maakohtainen yhteenveto

Suomi on edistynyt huomattavasti vuoden 2012 maakohtaisiin suosituksiin perustuvien toimenpiteiden toteuttamisessa muun muassa toteuttamalla suunnitellut julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet. Suomessa on valmisteltu kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kattavaa uudistamista, laajennettu nuorisotakuuta, kavennettu mahdollisuuksia siirtyä varhaiseläkkeelle, uudistettu kilpailuviranomaista ja tarjottu väliaikaisia verokannustimia tutkimuksen ja investointien tukemiseksi. Kaikki nämä uudistukset on nyt pantava tuloksellisesti täytäntöön.

Suomen keskeisiin haasteisiin kuuluu kilpailukyvyn heikentyminen viimeisten kymmenen vuoden aikana, jolloin vaihtotaseen ylijäämä on kääntynyt alijäämäksi. Viimeisten viiden vuoden aikana Suomi on menettänyt 23 prosenttia markkinaosuudestaan maailman vientimarkkinoilla. Huhtikuussa 2013 tehdyssä komission perusteellisessa tarkastelussa todettiin, että Suomen makrotaloudessa on epätasapainotiloja.

Lyhyellä aikavälillä keskeisin haaste on houkutella uusia investointeja Suomen talouteen, jotta työllisyyttä ja tuottavuutta voidaan parantaa ja korvata teollisuudenaloja, jotka ovat viime vuosina hiipuneet. Talouden olisi hyödynnettävä enemmän maan erinomaista tutkimusjärjestelmää innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden luomiseksi ja teollisuuden monipuolistamiseksi vähemmän energiaa kuluttaviin sektoreihin. Työmarkkinaosapuolten sopimuksessa palkkakehityksestä olisi otettava huomioon myös kilpailukyvyn viimeaikainen ja tuleva kehitys.

Suomen väestön ikääntyminen on pidempiaikainen haaste. Jotta siihen voidaan vastata, on tärkeää parantaa työvoimaosuutta (erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten) ja eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä. Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta voitaisiin parantaa jatkamalla kuntajärjestelmän rakenneuudistusta.

Vuotta 2013 koskevat komission maakohtaiset suositukset Suomelle

Komissio on antanut Suomelle viisi maakohtaista suositusta, joiden tavoitteena on auttaa Suomea parantamaan taloutensa suorituskykyä. Suositukset koskevat seuraavia aloja:

  1. Julkisen talouden kestävyys
    Vaikka Suomen julkinen talous on vahva, väestörakenteen muutos on lisännyt kestävyysriskiä pitkällä aikavälillä. Suomi kuuluu jäsenmaihin, joiden terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menojen ennustetaan kasvavan suhteellisesti eniten seuraavien 50 vuoden aikana. Myös eläkemenojen ennustetaan kasvavan yli kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin vuoteen 2060 mennessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että ikääntymiseen liittyviä kustannuksia arvioidaan säännöllisesti ja toimenpiteet ovat mahdollisimman tehokkaita.
  2. Tuottavuus ja kustannussäästöt julkisissa palveluissa
    Suomen itsenäisten kuntien määrä on väestömäärään nähden suuri. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tuottaminen ikääntyvälle väestölle aiheuttaakin kunnille kasvavia paineita. Jotta kansalaisille voitaisiin tarjota entistä kustannustehokkaampia ja toimivampia palveluja, Suomen hallituksen olisi jatkettava kuntarakenteen uudistamista.
  3. Työvoimaosuuden parantaminen (etenkin ikääntyneiden työntekijöiden)
    Väestöennusteiden mukaan Suomen työikäinen väestö vähenee yli 5 prosenttia tämän vuosikymmenen aikana. Tällä voi olla merkittävä vaikutus talouden kasvupotentiaaliin. Ongelman ratkaisemiseksi olisi pidennettävä työuria, mikä myös parantaisi eläkkeiden riittävyyttä ja eläkejärjestelmän kestävyyttä. Suomen hallitus on jo hyväksynyt eräitä hyviä toimenpiteitä, joilla puututaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Nämä toimenpiteet on nyt pantava asianmukaisesti täytäntöön.
  4. Kilpailu tuote- ja palvelumarkkinoilla
    Sääntelystä johtuvat esteet Suomen tuote- ja palvelumarkkinoilla rajoittavat kilpailua joillakin sektoreilla ja pitävät hinnat korkeina. Suomen hallitus on viime vuonna toteuttanut joitakin myönteisiä kilpailulainsäädäntöä ja kilpailuviranomaista koskevia muutoksia, mutta yritysten ja kuluttajien tilanteen parantamiseksi tarvitaan vielä lisää toimia. Erityisesti kilpailuoikeudellisia sakkoja olisi lisättävä.
  5. Innovointi ja yksityisen sektorin tuottavuus

     

    Jotta suomalaiset yritykset säilyttäisivät globaalin kilpailukykynsä, niiden on keskityttävä vahvistamaan innovointivalmiuksiaan ja varmistettava, että palkat ja palkankorotukset vastaavat tuottavuutta. Samoin olisi jatkettava siirtymistä vähemmän energiaa kuluttaville sektoreille. Vaikka tutkimukseen ja kehitykseen investoidaan Suomessa edelleen voimakkaasti, näitä investointeja ei ole muunnettu tehokkaasti uusiksi innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, mikä auttaisi vauhdittamaan talouskasvua. Tilanteen korjaamiseksi Suomen hallituksen olisi toimittava innovointiympäristön parantamiseksi. Palkoista aiheutuu yrityksille huomattavia kustannuksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että työmarkkinaosapuolet pääsevät Suomessa sopimukseen työmarkkinasopimuksen jatkosta, jossa palkkakehitys on tasapainossa tuottavuuden kasvun kanssa. Myös Suomen teollisuudenalojen energiaintensiivisyydestä koituu huomattavia kustannuksia, joita voitaisiin vähentää jatkamalla Suomen talouden ja teollisuuden monipuolistamista vähemmän energiaa kuluttaville sektoreille.

Suomen ja muiden EU-maiden taloudellisen tilanteen vertailu keskeisimmillä aloilla English (en)


EU-ohjausjaksoa koskevat asiakirjat