AA+A++Tulostettava versioSivustokarttaRSSRSS

Talouden ohjaus

Käsi estää dominopalikoita kaatumasta © iStockphoto

Kriisi on tuonut esiin perustavaa laatua olevia ongelmia ja julkisen talouden kestämättömyyttä monissa Euroopan maissa. Se on myös osoittanut, kuinka riippuvaisia EU-maiden taloudet ovat toisistaan. Talouspolitiikan koordinoinnin tehostaminen EU:ssa auttaa ratkaisemaan näitä ongelmia ja edistää kasvua ja työllisyyttä.

Kriisistä eteenpäin entistä vahvempina - eurooppalainen visio

EU esittelee ratkaisuja rahoituskriisiin, lujittaa talous- ja rahaliittoa ja luo näin edellytyksiä vahvemmalle poliittiselle liitolle ja yhtenäisemmälle EU:lle.

EU:n uusi talouden ohjausjärjestelmä perustuu kolmeen keskeiseen toimeen:

  • EU:n yhteisen talouspoliittisen ohjelman lujittaminen valvontaa tiivistämällä. Talouspolitiikan painopisteet ja tavoitteet on vahvistettu osana Eurooppa 2020 -strategiaa, ja Euro plus -sopimukseen osallistuvat maat ovat tehneet eräitä lisäsitoumuksia. Talous- ja finanssipolitiikan valvontaa tiukennetaan EU:ssa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti ja makrotalouden epätasapainoa pyritään korjaamaan. Käyttöön otetaan uusi työskentelymenetelmä, EU-ohjausjakso, jossa talouden painopisteistä ja budjettipolitiikasta keskustellaan samaan aikaan vuosittain.
  • Euroalueen vakauden turvaaminen. EU reagoi vuonna 2010 valtionvelkakriisiin perustamalla jäsenmaille väliaikaisia tukimekanismeja, jotka korvataan pysyvällä Euroopan vakausmekanismilla (EVM) vuonna 2013. Niiden ehtona on julkisen talouden tiukka vakauttaminen ja uudistusohjelmat. Tukitoimenpiteet suunnitellaan läheisessä yhteistyössä IMF:n kanssa.
  • Finanssialan kuntoon saattaminen – ks. jäljempänä.

Seuraavassa esitellään tämän EU:n uuden talouden ohjausjärjestelmän keskeisiä näkökohtia.


 

EU-ohjausjakso

EU-ohjausjakso on vuotuinen kuuden kuukauden jakso, jonka aikana EU:n jäsenmaiden talousarvio-, makrotalous- ja rakennepolitiikkoja koordinoidaan siten, että maat voivat ottaa EU:n suositukset huomioon jo varhaisessa vaiheessa talousarviomenettelyissään ja muussa talouspolitiikassaan.

EU-ohjausjakso etenee pääpiirteissään seuraavasti:

Tammikuu: Komissio esittelee vuotuisen kasvuselvityksen, jossa se esittää EU:n painopisteet tulevalle vuodelle kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Maaliskuu: EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet antavat Eurooppa-neuvostossa yhteiset ohjeet kansallisille politiikoille vuotuisen kasvuselvityksen pohjalta.

Huhtikuu: EU-maat esittävät kansalliset julkisen talouden ohjelmansa (vakaus- tai lähentymisohjelmat) sekä uudistusohjelmansa ja toimenpiteensä, joilla vauhditetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.

Kesäkuu: Komissio arvioi EU-maiden ohjelmat ja esittää maakohtaisia suosituksia. Neuvosto keskustelee suosituksista ja Eurooppa-neuvosto vahvistaa ne.

Kesäkuun loppu / heinäkuun alku: Neuvosto hyväksyy maakohtaiset suositukset muodollisesti.



 

Vakaus- ja kasvusopimus

Vakaus- ja kasvusopimus on säännöstö, jonka pyrkimyksenä on tukea EU-maita julkisen talouden vakauden ylläpidossa.

Sopimuksessa on kaksi osiota:

  • Ennalta ehkäisevä osio edellyttää, että EU-maat esittävät vuotuisen vakausohjelman (euromaat) tai lähentymisohjelman (muut maat) yhdessä kansallisen uudistusohjelman kanssa. Ohjelmissaan EU-maat esittävät, miten ne aikovat saavuttaa ja ylläpitää terveen julkisen talouden keskipitkällä aikavälillä. Komissio voi tehdä kullekin EU-maalle toimintaehdotuksia (EU-ohjausjakson yhteydessä kesäkuussa) tai tarvittaessa pyytää neuvostoa antamaan maalle hyvissä ajoin varoituksen liiallisen alijäämän välttämiseksi.
  • Korjaava osio koskee liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanoa. Jos EU-maa ylittää EU:n perustamissopimuksessa vahvistetun 3 prosentin budjettivajeen rajan, neuvosto antaa sille suosituksia ongelman ratkaisemiseksi. Jos euroalueen maa ei noudata suosituksia, sille voidaan määrätä seuraamuksia.

Vakaus- ja kasvusopimusta ollaan parhaillaan uudistamassa. Siihen esitetään tiettyjä muutoksia, joiden tarkoituksena on

  • ottaa korjaavassa osiossa paremmin huomioon velan ja alijäämän välinen vuorovaikutus erityisesti hyvin velkaantuneissa maissa (joiden velkaantuneisuus on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen)
  • nopeuttaa liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä ja tehdä seuraamusten määräämisestä puoliautomaattista siten, että komission seuraamusehdotuksen hylkääminen neuvostossa edellyttäisi määräenemmistöä (vrt. hyväksyminen määräenemmistöllä).
  • parantaa EU-maiden budjettikehyksiä kiinnittämällä huomiota niin tilinpitoon, tilastoseikkoihin kuin ennusteiden laatimiseen liittyviin käytänteisiinkin.

 

Makrotalouden epätasapainotilojen korjaaminen

Eri EU-maiden talouksissa on kymmenen viime vuoden aikana ollut toisistaan poikkeavia kehityssuuntauksia, jotka ovat johtaneet eroihin kilpailukyvyssä ja makrotalouden epätasapainoon EU:ssa. Jotta tämä ei toistuisi vastaisuudessa, komissio on ehdottanut uutta valvontamekanismia, jolla tällaiset ongelmat voitaisiin havaita ja ratkaista paljon aikaisemmin. Mekanismin avulla EU-maiden talouksia valvotaan niin, että makrotalouden epätasapainoon (esim. kiinteistökuplat, vaihtotaseen ali- tai ylijäämän kasvu tai kilpailukyvyn heikkeneminen) voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Jos jokin EU-maa ylittää tietyn kynnysarvon, komissio tutkii tarkkaan, onko epätasapaino haitallinen, ja tarvittaessa esittää suosituksia.


 

Euro Plus -sopimus

Euroalueen jäsenvaltiot ovat sopineet täydentävästä lisäuudistusohjelmasta, joka on nimeltään Euro Plus -sopimus. Sopimus on osoitus maiden tiiviimmästä keskinäisestä riippuvuudesta. Siihen on tullut mukaan myös kuusi euroalueen ulkopuolista maata: Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania ja Tanska. Sopimuksessa keskitytään neljään alueeseen: kilpailukykyyn, työllisyyteen, julkisen talouden kestävyyteen ja rahoitusvakauden lujittamiseen.

EU-maiden johtajat hyväksyivät sopimuksen maaliskuussa 2011. Kaikki 23 allekirjoittajamaata ovat sitoutuneet toteuttamaan sopimuksessa yksilöidyt uudistukset. Neljällä sopimuksen ulkopuolella olevalla jäsenvaltiolla on halutessaan mahdollisuus allekirjoittaa sopimus. Sopimus on täysin linjassa talouden uuden ohjausjärjestelmän kanssa, ja siinä tehdyt sitoumukset on sisällytetty asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisiin uudistusohjelmiin.


 

Finanssiala kuntoon

EU on ottanut käyttöön useita uusia sääntöjä ja perustanut uusia virastoja mahdollisten ongelmien ehkäisemiseksi varhaisemmassa vaiheessa ja sen varmistamiseksi, että kaikkia finanssialan toimijoita säännellään ja valvotaan asianmukaisesti. Muilla parhaillaan toteutettavilla toimilla halutaan esimerkiksi varmistaa, että eurooppalaisilla pankeilla on riittävät pääomavarat, jotta ne kestävät rahoitusjärjestelmään tulevaisuudessa mahdollisesti kohdistuvat häiriöt ja pystyvät jatkamaan toimintaansa ja luotonantoa kotitalouksille ja yrityksille.

Sivun alkuun