Title of the document in the language of the document - European Commission

Navigation path

Additional tools

  • Print version
  • Decrease text
  • Increase text



Näin käytät oikeuksiasi


EU:n lainsäädännössä annetaan oikeuksia ja asetetaan velvoitteita jäsenvaltioille, mutta lisäksi useat säännöt koskevat suoraan myös yksittäisiä kansalaisia ja yrityksiä. EU:n lainsäädännöstä on tullut keskeinen osa jäsenvaltioiden oikeudellista järjestelmää, sillä jäsenvaltiot ovat päävastuussa näiden sääntöjen täytäntöönpanosta ja moitteettomasta soveltamisesta. Kansalaisilla onkin oikeus odottaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset kaikkialla EU:ssa panevat oikeudet täytäntöön moitteettomasti.

Jokainen voi esittää jäsenvaltioita vastaan valituksia lähettämällä komissiolle kantelun jäsenvaltion hallintokäytännöstä tai (laein, asetuksin tai hallinnollisin määräyksin toteutetusta) toimenpiteestä, jonka kantelija katsoo unionin oikeuteen kuuluvan säädöksen tai periaatteen vastaiseksi. Kantelijan ei tarvitse osoittaa, että hänellä on oikeussuojaintressi; hänen ei myöskään tarvitse todistaa, että kantelun kohteena oleva rikkomistapaus kohdistuu pääasiassa ja välittömästi hänen etuihinsa. Jotta kantelu voidaan ottaa käsiteltäväksi, sen täytyy kuitenkin kohdistua siihen, että jäsenvaltio on toiminut unionin oikeuden vastaisesti. Se ei siis voi koskea yksityisten välistä riita-asiaa.

1. Kantelun tekeminen
2. Kantelun käsittely
3. Kansalliset oikeuskeinot
4. Hallinnolliset takeet
5. Kantelijan ja henkilötietojen suojaaminen
6. Kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle


1. Kantelun tekeminen

Kantelut on esitettävä kirjeitse, faksilla tai sähköpostitse.

On hyvin tärkeää, että kantelu on yksityiskohtainen ja perusteellinen. Siinä on esitettävä seikat, joiden perusteella kantelu jäsenvaltiota vastaan tehdään, mahdolliset aiemmat yhteydenotot eri tahoihin ja, jos mahdollista, unionin oikeuden säännökset, joita asianomainen jäsenvaltio on kantelijan mielestä rikkonut, sekä mahdollinen EU:n rahoitustuki. Kirjallinen yhteydenotto, jossa tuodaan esiin unionin oikeuden vastaisia jäsenvaltion toimenpiteitä tai käytäntöjä, tutkitaan kuukauden kuluessa siitä, kun se on luokiteltu kanteluksi.

Komission pääsihteeristö lähettää hyvän hallintotavan säännöstön mukaisesti kaikista yhteydenotoista ensimmäisen vastaanottoilmoituksen 15 työpäivän kuluessa niiden saapumisesta. Jos komission pääsihteeristö on epävarma yhteydenoton luonteesta, se konsultoi asianomaista komission yksikköä tai yksiköitä 15 vuorokauden kuluessa viestin vastaanottamisesta.

Kaikki yhteydenotot, jotka mahdollisesti tutkitaan kanteluina, kirjataan komission pääsihteeristön ylläpitämään tietokantaan.

Komission pääosastojen ja yksiköiden tehtävänä on tutkia kaiken kirjeenvaihdon ja kaikkien kantelujen sisältö.

Jos saman perusteen nojalla on esitetty useita kanteluja, komissio kirjaa kantelut samalla viitenumerolla. Sivun alkuun

2. Kantelun käsittely

Rikkomusmenettelyssä asian käsittely voi edetä seuraavasti:


2.1. Tutkintavaihe

Kantelu voi antaa aihetta lisätietojen hankkimiseen, jotta voidaan määritellä asiaa koskevat tosiseikat ja lainkohdat.

Jos Euroopan komissio ottaa yhteyttä sen jäsenvaltion viranomaisiin, johon kantelu kohdistuu, se ilmoittaa kantelijan henkilöllisyyden vain, jos kantelija on antanut erikseen siihen luvan.

Tarvittaessa kantelijaa pyydetään toimittamaan lisätietoja.

Asiaa tutkittuaan komission yksiköt arvioivat komission vahvistamien rikkomusmenettelyn aloittamista ja jatkamista koskevien sääntöjen ja kriteerien perusteella, edellyttääkö kantelu jatkotoimia vai ei.

2.2. Rikkomusmenettelyn aloittaminen: Komission ja asianomaisen jäsenvaltion väliset viralliset yhteydenotot

Jos komissio katsoo, että unionin oikeutta on voitu rikkoa tavalla, joka edellyttää rikkomusmenettelyn aloittamista, se lähettää kyseiselle jäsenvaltiolle virallisen ilmoituksen, jossa jäsenvaltiota pyydetään esittämään huomautuksensa tietyssä määräajassa.

Jäsenvaltion, jota vastaan kantelu on esitetty, on otettava kantaa niihin tosiasioihin ja oikeudellisiin seikkoihin, joiden perusteella komissio päättää rikkomusmenettelyn aloittamisesta.

Asianomaisen jäsenvaltion vastineen perusteella tai vastineen puuttuessa komissio voi päättää lähettää jäsenvaltiolle perustellun lausunnon. Siinä eritellään syyt, joiden vuoksi komissio katsoo, että EU:n oikeutta on rikottu, ja kehotetaan jäsenvaltiota korjaamaan puutteet määräajassa, joka on yleensä kaksi kuukautta.

Näiden virallisten yhteydenottojen tarkoituksena on ratkaista, onko unionin oikeutta tosiasiassa rikottu, ja jos sitä on rikottu, pyrkiä korjaamaan tilanne ilman, että asia viedään unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Vastineen perusteella komissio voi myös päättää olla aloittamatta rikkomusmenettelyä esimerkiksi silloin, kun kyseinen jäsenvaltio sitoutuu luotettavasti muuttamaan lainsäädäntöään tai hallintokäytäntöjään. Useimmat tapaukset voidaan ratkaista näin.

2.3. Asian vieminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

Jos jäsenvaltio ei noudata perusteltua lausuntoa, komissio voi viedä asian unionin tuomioistuimeen.

Asian käsittely unionin tuomioistuimessa kestää keskimäärin kaksi vuotta.

Unionin tuomioistuimen tuomiot eroavat kansallisten tuomioistuimien tuomioista.

Menettelyn päättyessä unionin tuomioistuin antaa tuomion, jossa todetaan, että jäsenvaltio on tai ei ole rikkonut EU:n oikeutta.

Unionin tuomioistuin ei voi päättää EU:n oikeuden vastaisen kansallisen säännöksen kumoamisesta, pakottaa jäsenvaltion viranomaista vastaamaan yksityishenkilön pyyntöön tai tuomita jäsenvaltiota maksamaan vahingonkorvausta yksityishenkilölle unionin oikeuden rikkomisesta.

Jäsenvaltion, jolle unionin tuomioistuin on langettanut tuomion, on toteutettava tuomion noudattamisen edellyttämät toimet ja erityisesti pyrittävä ratkaisemaan asia, joka on aiheuttanut menettelyn.

Jos jäsenvaltio ei noudata tuomiota, komissio voi viedä asian uudelleen unionin tuomioistuimeen ja pyytää tätä määräämään jäsenvaltion maksamaan uhkasakkoa, kunnes se lopettaa rikkomisen, ja/tai kiinteämääräisen hyvityksen. Sivun alkuun

3. Kansalliset oikeuskeinot

Kansalliset hallinto- ja oikeusviranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa sen varmistamisesta, että jäsenvaltioiden viranomaiset noudattavat unionin oikeutta.

Jokaista, joka katsoo, että jokin kansallinen säädös (laki, asetus tai hallinnollinen määräys) tai hallintokäytäntö on EU:n oikeuden vastainen, kehotetaankin kääntymään oman maansa hallinto- tai oikeusviranomaisten puoleen (mukaan lukien maan tai alueen oikeusasiamies) ja/tai käyttämään mahdollisia sovinto- tai välimiesmenettelyjä ennen kantelun tekemistä komissiolle tai samanaikaisesti sen kanssa.

Komissio suosittelee myös kansallisessa hallinto- ja lainkäyttömenettelyssä sovellettavien ja muiden oikeuskeinojen käyttämistä, koska tämä on kantelijan oman edun mukaista.

Kansallisia oikeuskeinoja käyttämällä kantelija saa yleensä oikeutta välittömästi ja henkilökohtaisesti, kun taas komission aloittamassa rikkomusmenettelyssä tuloksia voi joutua odottamaan pitkään.
Itse asiassa vain kansallisilla tuomioistuimilla on oikeus osoittaa määräyksiä hallintoelimille tai kumota kansalliseen lainsäädäntöön perustuva päätös.
Vain kansalliset tuomioistuimet voivat myös tarvittaessa tuomita jäsenvaltion maksamaan yksityishenkilölle korvauksia vahingoista, joita tälle on aiheutunut jäsenvaltion rikottua yhteisön oikeutta. Sivun alkuun

4. Hallinnolliset takeet

Kantelijalla on seuraavat hallinnolliset takeet:

a) Kun kantelu on kirjattu saapuneeksi komission pääsihteeristöön, sille annetaan virallinen viitenumero, joka merkitään kantelijalle lähetettävään vastaanottoilmoitukseen ja joka on mainittava kaikessa kantelua koskevassa kirjeenvaihdossa.
Viitenumeron antaminen ei vielä välttämättä tarkoita, että asianomaista jäsenvaltiota vastaan aloitetaan rikkomusmenettely.

b) Jos komission yksiköt katsovat tarpeelliseksi ottaa yhteyttä kantelun kohteena olevan jäsenvaltion viranomaisiin, ne ilmoittavat kantelijan henkilöllisyyden vain, jos kantelija on valinnut julkisen käsittelyn. Jos valinnasta ei ole mainintaa, komission yksiköt olettavat kantelijan valinneen luottamuksellisen käsittelyn.

c) Komissio pyrkii tekemään kantelun kohteena olevasta asiasta päätöksen (aloittaa rikkomusmenettely tai lopettaa kantelun käsittely ilman jatkotoimia) 12 kuukauden kuluessa siitä, kun kantelu on kirjattu pääsihteeristössä.

d) Jos määräaika ylittyy, asian käsittelystä vastaava komission yksikkö ilmoittaa tästä pyydettäessä kantelijalle kirjallisesti. Jos asianomainen komission yksikkö aikoo ehdottaa, että asian käsittely komissiossa lopetetaan ilman jatkotoimia, se antaa tästä kantelijalle tiedon etukäteen. Komission yksiköt pitävät myös kantelijan ajan tasalla mahdollisen rikkomusmenettelyn etenemisestä.

5. Kantelijan ja henkilötietojen suojaaminen

Kantelijan henkilöllisyyden ja hänen esittämänsä tiedot saa ilmoittaa jäsenvaltiolle, jos kantelija antaa tähän ennakolta luvan. Asiasta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (18.12.2000 annettu asetus yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (30.5.2001 annettu asetus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi). Sivun alkuun

6. Kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle

Jos kantelija katsoo, että komissio on laiminlyönyt jonkin toimenpiteen soveltamisen kantelua käsitellessään, kantelija voi saattaa asian Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 ja 228 artiklan mukaisesti.

Lisätietoja kantelijan hyväksi toteutettavista hallinnollisista toimenpiteistä, joita komissio sitoutuu noudattamaan käsitellessään kantelua ja tutkiessaan väitettyä rikkomistapausta, on saatavilla komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Kantelijan asema unionin oikeuden soveltamista koskevissa asioissa – menettelyn päivittäminen” (KOM(2012) 154 lopullinen). Sivun alkuun