Jokainen jäsenvaltio on vastuussa EU:n oikeuden yhdenmukaisesta sisällyttämisestä kansalliseen oikeusjärjestykseensä määräajassa ja sen moitteettomasta soveltamisesta. Euroopan komissio valvoo perussopimusten nojalla unionin oikeuden moitteetonta soveltamista. Jos jäsenvaltio ei noudata unionin oikeutta, komissiolla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106a artiklassa määrätty toimivalta yrittää saada jäsenvaltio noudattamaan sitä saattamalla asia tarvittaessa unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi (kanne jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä).

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisellä tarkoitetaan sitä, että jäsenvaltio ei noudata unionin oikeudesta johtuvia velvollisuuksiaan. Kyseessä voi olla joko tietty toiminta tai toiminnan laiminlyönti. Valtiolla tarkoitetaan unionin oikeuden vastaisesti toimivaa jäsenvaltiota riippumatta siitä, johtuuko jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen keskus-, alue- tai paikallishallinnon viranomaisten toimista tai laiminlyönneistä.

Kun komissio nostaa kanteen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä, se käynnistää ensiksi hallintomenettelyn, jota kutsutaan rikkomusmenettelyksi tai valvontamenettelyksi. Tämän oikeudenkäyntiä edeltävän vaiheen tarkoituksena on saada jäsenvaltio noudattamaan EU:n oikeutta vapaaehtoisesti.

Menettelyyn kuuluu useita vaiheita, ja sitä voi edeltää tutkintavaihe, kun kyseessä on kantelun perusteella käynnistetty rikkomusmenettely.

Oikeudenkäyntiä edeltävä vaihe alkaa virallisella ilmoituksella, jossa komissio kehottaa jäsenvaltiota esittämään kyseistä unionin oikeuden soveltamiseen liittyvää ongelmaa koskevat huomautuksensa tietyn ajan kuluessa.

Perustellussa lausunnossa komissio vahvistaa kantansa rikkomukseen, määrittelee mahdollisen kanteen kohteen sekä kehottaa samalla jäsenvaltiota lopettamaan rikkomisen asetetussa määräajassa. Perustellussa lausunnossa on oltava johdonmukainen ja yksityiskohtainen selvitys syistä, joiden perusteella komissio katsoo, että asianomainen jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä jonkin sille EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvan jäsenyysvelvoitteen.

Oikeudenkäyntivaihe alkaa, kun komissio vie asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissiolla on valtuudet harkita, aloittaako se rikkomusmenettelyn ja viekö se asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Sillä on myös valtuudet harkita, milloin se panee tuomioistuinkäsittelyn vireille.