Navigation path

ESR ja tulevaisuus: 2014-2020

Komissio esitti lokakuussa 2011 ehdotuksen painopistealoiksi ja säännöiksi Euroopan sosiaalirahaston seuraavalle ohjelmakaudelle 2014–2020. Niiden avulla rahasto voi osoittaa käytännön tukea ihmisille, jotka tarvitsevat apua työpaikan löytämiseen tai nykyisessä työssään etenemiseen.

Komission ehdotus on osa Euroopan unionin koheesiopolitiikan kattavaa lainsäädäntöpakettia (katso lyhyt videoesittely).

Mitä muutoksia ESR:ään ehdotetaan?

Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on lisätä työllistymismahdollisuuksia, edistää koulutusta ja elinikäistä oppimista, lisätä sosiaalista osallisuutta, torjua köyhyyttä ja kehittää julkisen hallinnon valmiuksia palvella kansalaisia ja työnhakijoita entistä paremmin. Uusi ehdotus vahvistaa ESR:n asemaa:

  • Talousarviosta myönnettäisiin kullekin alueluokalle vähimmäisosuus.Se olisi aiempaa suurempi (vähintään 25 prosenttia vähemmän kehittyneille alueille, 40 prosenttia siirtymäalueille ja 52 prosenttia kehittyneemmille alueille). Tämä koheesiorahoituksen osuus vastaa tulevalla kaudella kaikkiaan vähintään 84 miljardia euroa ESR:n talousarviosta, kun se nykyään on 75 miljardia euroa.
  • Vaikuttavuuden parantamiseksi ja kriittisen massan saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR:n määrärahat muutamiin Eurooppa 2020 -strategian mukaisiin tavoitteisiin ja ensisijaisiin investointikohteisiin.
  • Vähintään 20 prosenttia ESR:n määrärahoista olisi kohdennettava sosiaalista osallisuutta edistäviin toimiin.
  • Nuorisotyöttömyyden torjuntaa, aktiivisena ja terveenä ikääntymistä sekä vähäosaisten väestöryhmien ja romanien kaltaisten marginalisoituneiden yhteisöjen tukemista painotetaan aiempaa enemmän. Nuoriso työllisyysaloitteen tavoitteena on ennen kaikkea saada mukaantyömarkkinoille ne nuoret, jotka eivät opiskele ja joilla ei ole työ- tai harjoittelupaikkaa.
  • Sosiaalisen innovoinnin tukea vahvistetaan. Tällä tarkoitetaan innovatiivisten ratkaisujen testaamista ja laajentamista sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi, esimerkiksi sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseksi.
  • Työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa, erityisesti kansalaisjärjestöjä, kannustetaan voimakkaammin osallistumaan ESR:n täytäntöönpanoon lisäämällä niiden valmiuksia, edistämällä yhteisöjohtoisia paikallisia kehittämisstrategioita sekä yksinkertaistamalla ESR:n tukimenettelyjä (ks. myös: Kumppanuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt). ERS:n hankkeita koskevat yksinkertaiset hankekustannusten korvaamista koskevat säännöt. Tämä koskee erityisesti "pieniä" tuensaajia, joita ESR:n määrärahojen vastaanottajista on vähintään 50 prosenttia, mutta myös kansalaisjärjestöjä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja muita ESR-rahoituksen saajia.
  • ESR:stä voi myös saada tukea sellaisten välineiden hankintoihin, jotka liittyvät sosiaaliseen ja inhimilliseen pääomaan tehtäviin investointeihin – esimerkiksi kouluille hankittaviin tietokoneisiin.

ESR:ää voidaan käyttää myös jäsenvaltioiden julkisten elinten lainojen vakuutena, kun ESR:n toiminta-alaan kuuluvia toimenpiteitä rahoitetaan lainarahalla.

EU:n koheesiorahastoja koskevat tärkeimmät uudistukset

Kaikki EU:n alueet saavat jatkossakin tukea kolmen alueluokan mukaisesti:

  • Vähemmän kehittyneet alueet, joiden asukaskohtainen BKT on alle 75 prosenttia unionin keskiarvosta, ovat edelleen koheesiopolitiikan tärkein painopiste.
  • Siirtymäalueet, joiden asukaskohtainen BKT on 75–90 prosenttia koko EU:n (EU27) keskiarvosta.
  • Kehittyneemmät alueet, joiden asukaskohtainen BKT on yli 90 prosenttia EU:n (EU27) keskiarvosta.

Toinen, siirtymäalueiden luokka, joka kattaa 51 aluetta ja yli 72 miljoonaa asukasta, helpottaa siirtymävaihetta sellaisilla alueilla, joiden kilpailukyky on viime vuosina parantunut mutta jotka tarvitsevat edelleen kohdennettua tukea. Vuodesta 2014 lähtien 20 alueen ennustetaan poistuvan nykyisen niin sanotun lähentymistavoitteen piiristä (vähemmän kehittyneet alueet), mikä on osoitus koheesiopolitiikan onnistumisesta.

Komission ja jäsenvaltioiden välisissä kumppanuussopimuksissa vahvistetaan kansalliset sitoumukset, joita Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. ESR:stä tehtävät investoinnit linjataan täysin Eurooppa 2020 –strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyttä koskevien tavoitteiden mukaisesti.

Yhteistä strategiakehystä, jossa määritellään EU:n tärkeimmät painopistealat, sovelletaan kaikkiin rahastoihin, myös maaseuturahastoon ja meri- ja kalatalousrahastoon. Jäsenvaltiot voivat rahoittaa ohjelmia useista rahastoista yhdistelemällä Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston ja koheesiorahaston varoja. Tarkoituksena on parantaa käytännön toimien koordinointia ja edistää yhdennettyä kehitystä.

Käyttöön otettavilla uusilla ehdoilla varmistetaan, että EU:n rahoituksella edistetään tehokkaasti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Eräiden ennakkoehtojen on täytyttävä, ennen kuin varat maksetaan – esimerkiksi julkisia hankintoja koskevan järjestelmän on toimittava moitteettomasti.

Seuraavat vaiheet

Ehdotuksia tarkastellaan nyt neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Ne on tarkoitus hyväksyä vuoden 2013 alkupuolella, jotta uusia koheesiopolitiikan toimintaohjelmia voitaisiin alkaa toteuttaa vuonna 2014.

Kuulemisprosessin tärkeimmät virstanpylväät