Navigation path

Euroopan sosiaalirahasto 2014–2020

ESR on yksi Euroopan viidestä rakenne- ja investointirahastosta (ERI-rahastot). Vuodesta 2014 lähtien ne toimivat samassa kehyksessä ja pyrkivät toisiaan täydentäviin poliittisiin tavoitteisiin. Ne ovat tärkein Euroopan unionin tason investointilähde, joka auttaa jäsenvaltioita edistämään ja lisäämään kasvua ja varmistamaan paljon uusia työpaikkoja synnyttävän elpymisen, samalla, kun ne huolehtivat Eurooppa 2020 –ohjelman tavoitteiden mukaisesta kestävästä kehityksestä.

Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?

ESR:n asemaa vahvistetaan vuodesta 2014 alkaen seuraavilla tavoilla:

  • Riittävät investoinnit henkiseen pääomaan varmistetaan ESR:n takaamalla vähimmäisosuudella, joka kanavoidaan jäsenvaltioissa toteutettavan koheesiopolitiikan rahoitukseen. Seitsemän seuraavan vuoden aikana Euroopan kansalaisiin investoidaankin yli 80 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennettu 3 miljardin euron erityismääräraha.
  • Vähintään 20 prosenttia ESR:n varoista osoitetaan sosiaaliseen osallisuuteen, joten vaikeuksista kärsiville ja vähäosaisille ihmisryhmille on luvassa enemmän tukea, jotta he saavat samat mahdollisuudet kuin muut ihmiset ja kykenevät integroitumaan yhteiskuntaan.
  • Kaikkien hankkeiden ja toimien yhteydessä edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa ja pyritään tarjoamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ilman minkäänlaista syrjintää. Tätä tuetaan myös erityisaloitteilla.
  • Erityistä huomiota kiinnitetään nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Nuorisotyöllisyysaloitteen varoista tarjotaan apua työ- tai koulutuspaikkaa vailla oleville nuorille alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on yli 25 prosenttia. Jäsenvaltioita tuetaan nuorisotakuusuunnitelmien toteuttamisessa vähintään 6,4 miljardilla eurolla.
  • Rahoitusta keskitetään tulokselliseen toimintaan: ESR keskittyy tukemaan vain tiettyjä painopisteitä. Näin varmistetaan, että rahoitus on riittävän suuri, jotta jäsenvaltioiden tärkeimpiin ongelmiin voidaan todella vaikuttaa.
  • Sosiaaliseen innovointiin osoitetun tuen määrää lisätään eli tuetaan toimia, joilla testataan ja luodaan uusia innovatiivisia ratkaisuja sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikan tarpeisiin.
  • ESR:n toimintaa toteutetaan koko ohjelmakauden ajan tiiviissä yhteistyössä keskus-, alue- ja paikallistasolla toimivien viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.
  • Euroopan sosiaalirahasto ajaa eturintamassa innovatiivisia hallintosäännöksiä, joilla helpotetaan hankkeiden toteutusta. Komissio auttaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan ESR:n tukitoimintaa, jotta rahoituksessa keskityttäisiin enemmän tuloksiin ja jotta ESR olisi tuensaajille helpompi ja turvallisempi yhteistyökumppani.

Mitkä ovat ESR:n tavoitteet vuosina 2014–2020?

Ihmiset on saatava töihin: ESR auttaa EU:n eri organisaatioita ja järjestöjä kehittämään hankkeita, joissa ihmiset saavat koulutusta ja apua työpaikan hankinnassa. Rahoitusta myönnetään myös aloitteisiin, joilla tuetaan alkurahoitusta etsiviä uusia yrityksiä ja autetaan muita yrityksiä selviytymään rakenneuudistuksista tai löytämään riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. ESR:n keskeinen tavoite kaikissa EU-maissa on auttaa nuoria pääsemään työmarkkinoille.
Sosiaalinen osallisuus: itsenäinen elämä, taloudellinen turva ja yhteenkuuluvuuden tunne saavutetaan tehokkaimmin työllisyyden kautta. ESR rahoittaa vastedeskin monia tuhansia hankkeita, joilla autetaan vaikeuksista kärsiviä ja vähäosaisia ihmisryhmiä hankkimaan osaamista ja työtä ja saamaan samat mahdollisuudet kuin muut ihmiset.
Koulutustarjontaa on parannettava: ESR rahoittaa eri puolilla EU:ta aloitteita, joilla parannetaan koulutustarjontaa ja varmistetaan, että nuoret käyvät koulunsa loppuun ja hankkivat osaamista, jonka ansiosta he ovat kilpailukykyisempiä työmarkkinoilla. Keskeisen tärkeää on vähentää koulupudokkaiden määrää ja tarjota paremmat mahdollisuudet päästä ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.
Julkishallintoa on vahvistettava: ESR tukee toimia, joilla jäsenvaltiot pyrkivät parantamaan julkishallintoa ja sen ohjausta. Myös jäsenvaltioiden rakenneuudistuksia tuetaan niiden luodessa tarvittavia hallinnollisia ja institutionaalisia valmiuksia.