Taustaa

Kesäkuussa 2016 Euroopan komissio antoi tiedonannon väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä. Tiedonannossa esitellään toimia erityisalueilla, joilla EU-tason yhteistyö voisi tuottaa lisäarvoa. Näihin aloihin kuuluvat koulutus ja nuorisotoiminta.

Tiedonanto perustuu Pariisin julistukseen, jossa korostetaan kansalaisuuden, vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden edistämistä koulutuksen avulla. Julistuksen antoivat EU-maiden opetusministerit ja komissaari Tibor Navracsics vuonna 2015.

Pariisin julistuksessa kehotetaan koulutusalaa edistämään osallisuutta ja yhteisiä perusarvoja. Siinä annetaan luettelo kansallisen ja paikallisen tason konkreettisista tavoitteista ja määritellään 4 yleistä painopistettä EU-tason yhteistyölle:

  • nuorten sosiaalisten taitojen, kansalaistaitojen ja monikulttuuristen taitojen omaksumisen tukeminen sekä demokraattisten arvojen ja perusoikeuksien, sosiaalisen osallisuuden ja syrjimättömyyden sekä aktiivisen kansalaisuuden edistäminen;
  • kriittisen ajattelun ja medialukutaidon edistäminen erityisesti verkon ja sosiaalisen median käytössä sekä syrjinnän ja piilovaikuttamisen torjuminen;
  • vähäosaisten lasten ja nuorten koulutuksen edistäminen ja heidän erityistarpeidensa huomioon ottaminen koulutusjärjestelmissä;
  • kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen kaikissa oppimisen muodoissa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Kohti sosiaalista osallisuutta edistävää koulutusta

Pariisin julistuksen täytäntöönpano on tärkeä painopistealue EU-maiden yhteistyössä koulutuksen alalla (ET 2020 -strategia) ja nuorisoalalla (ks. yhteinen ET 2020 -raportti ja EU Youth Report -raportti).

Toukokuussa 2016 komissaari Navracsics järjesti keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin koulutuksen kautta tapahtuvaa osallisuuden ja perusarvojen edistämistä keinona väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.

Lisäksi 17. helmikuuta 2017 hyväksyttiin neuvoston päätelmät osallistamisesta monimuotoisessa ympäristössä laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikille.

Vertaisryhmäoppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat ET 2020 -strategian ja nuorisoalan yhteistyön keskiössä. Ne ovat tärkeitä tekijöitä myös Pariisin julistuksen täytäntöönpanossa. Tätä varten on perustettu kaksi erityistyöryhmää:

Erasmus+ -ohjelman kautta rahoitetaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, joilla tuetaan Pariisin julistuksen täytäntöönpanoa:

  • Vuonna 2016 Erasmus+ -ohjelman kautta ohjattiin yli 400 miljoonaa euroa kansainvälisiin kumppanuushankkeisiin, joiden avulla kehitetään ruohonjuuritason innovatiivisia lähestymistapoja ja toimintamalleja. Tämän määrärahan jakamisessa etusijalla ovat hankkeet, jotka tukevat Pariisin julistuksen tavoitteita;
  • 13 miljoonan euron määräraha on varattu ruohonjuuritasolla hyväksi todettujen toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen;
  • Vuonna 2017 komissio jatkaa Pariisin julistuksen täytäntöönpanon tukemista yleisillä ja kohdennetuilla toimilla Erasmus+ -ohjelman puitteissa.

Myös tutkimus- ja tilastotietoon perustuva päätöksenteko on tärkeä tekijä Pariisin julistuksen täytäntöönpanossa. Sitä tuetaan seuraavin toimin:

Vuonna 2013 komissio aloitti Euroopan neuvoston kanssa yhteisen ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistävän ohjelman Human Rights and Democracy in Action. Ohjelman tavoitteena on kerätä ja levittää kansalaiskasvatukseen liittyvää tietoa ja kehittää käytännön työkaluja, kuten opetussuunnitelmia ja -materiaalia, joiden avulla ohjelmaan osallistuvat maat voivat edistää kansalaisuus- ja ihmisoikeuskasvatusta. Vuodesta 2016 lähtien ohjelmaa laajennetaan entisestään, ja siitä aletaan tukea myös demokraattisessa kulttuurissa tarvittavien taitojen viitekehyskokeilua, jonka Euroopan neuvosto käynnisti huhtikuussa 2016.

Sosiaalista osallisuutta ja kansalaisuutta edistettäessä on kiinnitettävä erityishuomiota oppijoihin, jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin (esim. maahanmuuttajataustaiset ihmiset, sosioekonomiselta taustaltaan muita heikommassa asemassa olevat, romanit, seksuaaliset vähemmistöt ja erityisoppilaat).

  • Vuonna 2011 hyväksytyissä romanien kansallisten integrointistrategioiden puitteissa ja vuonna 2013 vahvistetussa romanien integroimista koskevassa neuvoston suosituksessa todetaan, että koulutus on yksi keskeisistä toiminta-alueista työllistymisen, asumisen ja terveyden rinnalla.
  • Vuodesta 2011 alkaen komissio ja Euroopan neuvosto ovat yhdessä toteuttaneet ROMED-ohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on kouluttaa romanitukihenkilöitä ja tukea romaniyhteisöjen valmiuksien kehittämistä, jotta yhteisöt voivat osallistua vuoropuheluun ja päätöksentekoon paikallisten viranomaisten kanssa.
  • Olennainen osa tätä työtä on yhteistyö EU:n erillisvirastojen, kuten perusoikeusviraston, Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen (EASNIE) ja kansainvälisten organisaatioiden, kanssa.

Seuraavat vaiheet

Kansalaisuutta sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja edistävän työryhmän on vuoden 2018 kesäkuuhun mennessä laadittava poliittinen toimintakehys, jonka tavoitteena on edistää osallistamista ja perusarvoja koulutuksen avulla. Tämän lisäksi työryhmä kokoaa verkossa julkaistavan koosteen hyvistä toimintatavoista.

Nuorisotyön työryhmä kehittää vuoden 2016 loppuun mennessä aineistopaketin, jolla ohjeistetaan nuorisotyöntekijöitä ja nuorisojärjestöjä ja joka soveltuu eri jäsenmaiden erilaisiin tarpeisiin. Ohjeistuksesta löytyy esimerkkejä keinoista, joilla voidaan havaita radikalisoitumisen varhaisia merkkejä ja puuttua niihin, vahvistaa nuorten demokratiakäsitystä, parantaa medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua ja opetella ratkaisemaan konflikteja ilman väkivaltaa.

Lisäksi komissio tukee seuraavia toimia:

  • Kouluille tarkoitetun European Toolkit for Schools -verkkopalvelun laajentaminen. Verkkopalvelussa esitellään hyviä toimintamalleja ja aineistoa, joilla voidaan edistää osallistavia ja koulumenestystä tukevia yhteistyömenetelmiä kouluissa;
  • Eri maiden opettajat ja oppilaat yhdistävän eTwinning -verkkoalustan laajentaminen ja opettajien kansalaisuuskasvatuskoulutuksen tukeminen Erasmus+ -ohjelman kautta;
  • Verkoston perustaminen yhteyksien luomiseksi positiivisiin roolimalleihin kouluissa, nuoriso- ja urheilukerhoissa yms.;
  • Uuden Erasmus+ Virtual Exchange -aloitteen kokeiluvaihe ja käynnistäminen. Virtuaalivaihtojen aikana nuoret voivat vaihtaa ajatuksia verkkokonferensseissa, joilla vahvistetaan kulttuuritietoisuutta ja suvaitsevaisuutta;
  • Korkeakoulujen kannustaminen antamaan opintopisteitä vapaaehtoistyöstä sekä kehittämään opetussuunnitelmia, joissa akateeminen sisältö yhdistyy kansalaistoimintaan;
  • Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun vahvistaminen. Erityistä painoarvoa annetaan yhteisiä arvoja, medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua edistävien hankkeiden tukemiselle;
  • Erasmus+ -ohjelman ruohonjuuritason nuorisohankkeiden tehokkaampi tukeminen, jotta esimerkiksi kunnat voisivat laajentaa paikallisia aloitteita maan rajojen ulkopuolelle;
  • Palkintojen myöntäminen onnistuneille ja innovatiivisille urheilu- ja liikuntahankkeille (European Award for Social Inclusion in Sport).