Taustaa

Kesäkuussa 2016 Euroopan komissio antoi tiedonannon väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavan radikalisoitumisen ehkäisemisestä. Tiedonannossa käsitellään seitsemää erityisaluetta, joilla EU-tason yhteistyö voisi tuottaa lisäarvoa. Erityisesti painotetaan koulutusta ja nuorisoa.

Tiedonanto on osa kansalaisuuden, vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja edistävän Pariisin julistuksen pdf jälkitoimia. EU-maiden opetusministerit ja komissaari Tibor Navracsics antoivat julistuksen vuonna 2015.

Pariisin julistuksessa kehotetaan koulutusalaa edistämään osallisuutta ja yhteisiä perusarvoja. Siinä annetaan luettelo kansallisen ja paikallisen tason konkreettisista tavoitteista, ja määritellään neljä yleistä painopistettä EU-tason yhteistyölle:

  1. nuorten sosiaalisten taitojen, kansalaistaitojen ja monikulttuuristen taitojen omaksumisen varmistaminen sekä demokraattisten arvojen ja perusoikeuksien, sosiaalisen osallisuuden ja syrjimättömyyden sekä aktiivisen kansalaisuuden edistäminen;
  2. kriittisen ajattelun ja medialukutaidon edistäminen, erityisesti verkon ja sosiaalisen median käytössä, ja syrjinnän ja piilovaikuttamisen torjuminen;
  3. heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten koulutuksen edistäminen ja heidän erityistarpeidensa huomioon ottaminen; ja
  4. kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen kaikissa oppimisen muodoissa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

Kohti sosiaalista osallisuutta edistävää koulutusta

Pariisin julistuksen seuranta on tärkeä painopistealue EU-maiden yhteistyössä koulutuksen alalla (ET 2020 -strategia ja nuorisoalalla (kts. ET 2020 -raportti ja Youth Joint Report -raportti pdf.

Toukokuussa 2016 komissaari Navracsics isännöi keskustelutilaisuutta, jossa käsiteltiin koulutuksen kautta tapahtuvaa osallisuuden ja perusarvojen edistämistä.

Vertaisryhmäoppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat ET 2020 -strategian ja nuorisoalan yhteistyön keskiössä. Ne ovat tärkeitä tekijöitä myös Pariisin julistuksen täytäntöönpanossa. Kaksi erityistyöryhmää on perustettu tätä varten:

Erasmus+ -ohjelman kautta rahoitetaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, joilla tuetaan Pariisin julistuksen täytäntöönpanoa:

  • Vuonna 2016 Erasmus+ -ohjelman kautta ohjataan yli 400 miljoonaa euroa rajatylittävään yhteistyöhön, jonka avulla kehitetään innovatiivisia lähestymistapoja ja toimintamalleja ruohonjuuritasolla. Tämän määrärahan jakamisessa etusijalla ovat hankkeet, jotka tukevat Pariisin julistuksen tavoitteita;
  • 13 miljoonan euron määräraha on varattu ruohonjuuritasolla hyväksi todettujen toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen;
  • Vuonna 2017 komissio jatkaa Pariisin julistuksen täytäntöönpanon tukemista yleisillä ja kohdennetuilla toimilla Erasmus+ -ohjelman puitteissa.

Myös näyttöön perustuva päätöksenteko on tärkeä tekijä Pariisin julistuksen täytäntöönpanossa. Sitä tuetaan seuraavin toimin:

  • Vuosittainen koulutuksen seurantakatsaus, jossa tarkastellaan Euroopan koulutusjärjestelmiä, ja pureudutaan muun muassa osallisuuteen sekä sosiaalisiin ja kansalaistaitoihin;
  • Koulutuksen sosiaalisia näkökohtia käsittelevän asiantuntijaverkoston raportit, mukaan luettuna vuonna 2016 julkaistu suvaitsevaisuutta, monimuotoisuuden kunnioittamista ja kansalaisvastuuta pdf käsittelevä raportti;
  • Komission Eurydice-verkoston maaliskuussa 2016 julkaisema tiedotepdf, jossa luodaan yleiskatsaus EU-maiden edistymiseen Pariisin julistuksen täytäntöönpanossa. Eurydice-verkosto tekee parhaillaan vuonna 2017 julkaistavaa tutkimusta, jossa käsitellään kansalaiskasvatusta Euroopassa. Tutkimuksessa tehdään kattava yleiskatsaus kansalaiskasvatuksen rakenteeseen, sisältöihin ja toimintamalleihin.

Vuonna 2013 komissio aloitti Euroopan neuvoston kanssa yhteisen ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevän ohjelman, "Human Rights and Democracy in Action". Ohjelman tavoitteena on kerätä ja levittää kansalaiskasvatukseen liittyvää tietoa ja kehittää käytännön työkaluja, kuten opetussuunnitelmia ja -materiaalia. Niiden avulla osallistuvat maat voivat edistää kansalaisuus- ja ihmisoikeuskasvatusta. Vuodesta 2016 lähtien ohjelmaa vahvistetaan entisestään, jotta se tukee myös demokraattisessa kulttuurissa tarvittavien taitojen viitekehystä, jonka Euroopan neuvosto julkaisi huhtikuussa 2016.

Virallisen ja epävirallisen oppimisen kautta toteutuva sosiaalinen osallisuus ja kansalaisuus tarkoittavat myös erityishuomiota oppijoille, jotka kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten maahanmuuttajataustaiset ihmiset, sosioekonomiselta taustaltaan muita heikommassa asemassa olevat, romanit, seksuaaliset vähemmistöt pdf ja erityisoppilaat.

Mitä seuraavaksi?

Kansalaisuutta sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisiä arvoja edistävän työryhmän on vuoden 2018 kesäkuuhun mennessä laadittava poliittinen toimintakehys, jolla edistetään koulutuksen avulla tapahtuvaa osallistamista ja perusarvojen edistämistä. Tämän lisäksi työryhmä valmistelee verkossa julkaistavan koosteen hyvistä toimintatavoista.

Nuorisotyöryhmä kehittää vuoden 2016 loppuun mennessä materiaalipankin, jolla ohjeistetaan nuorisotyöntekijöitä ja nuorisojärjestöjä ja joka soveltuu eri jäsenmaiden erilaisiin tarpeisiin. Ohjeistuksesta löytyy esimerkkejä radikalisoitumisen varhaisien merkkien havaitsemisesta ja niihin puuttumisesta, nuorten demokratiakäsityksen vahvistamisesta, medialukutaidon saavuttamisesta ja kriittisen ajattelun kehittämisestä sekä konfliktien väkivallattomasta ratkaisemisesta.

Lisäksi komissio tukee seuraavia toimia:

  • Kouluille tarkoitetun European Toolkit for Schools -verkkopalvelun laajentaminen. Verkkopalvelussa esitellään hyviä toimintamalleja ja materiaaleja, joilla voidaan hyödyntää yhteistoiminnallisia lähestymistapoja osallistamisen ja onnistumisen tunteiden saavuttamiseksi;
  • Eri maiden opettajat ja oppilaat yhdistävän eTwinning -verkkoalustan laajentaminen ja opettajien kouluttaminen kansalaisuuskasvatuksen tehtäviin Erasmus+ -ohjelman kautta;
  • Verkoston perustaminen helpottamaan suoria yhteyksiä positiivisiin roolimalleihin kouluissa, nuoriso- ja urheilukerhoissa ja vankiloissa;
  • Uuden Erasmus+ Virtual Exchange -aloitteen pilotointi ja julkaisu. Virtuaalivaihto mahdollistaa nuorten näkemysten ja ajatusten vaihdon verkkokonferensseissa, joiden tarkoituksena on vahvistaa kulttuuritietoisuutta ja suvaitsevaisuutta;
  • Korkeakoulujen kannustaminen opintopisteiden antamiseen vapaaehtoistyöstä sekä kehittämään opetussuunnitelmia, jotka yhdistävät akateemisen sisällön ja kansalaistoiminnan toisiinsa;
  • Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun vahvistaminen. Erityistä painoarvoa annetaan yhteisiä arvoja, medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua edistävien hankkeiden tukemiselle;
  • Erasmus+ -ohjelman ruohonjuuritason nuorisohankkeiden tehokkaampi tukeminen, jotta esimerkiksi kunnat, voisivat laajentaa paikallisia aloitteita laajemmaksi rajatylittäväksi yhteistyöksi;
  • Menestyvien ja innovatiivisten urheilu- ja liikuntahankkeiden edistäminen palkinnoilla (European Award for Social Inclusion in Sport).