Taustaa

 
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen periaate on, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä.
 
Göteborgissa pidettiin vuonna 2017 työllisyys- ja sosiaaliasioita käsitellyt huippukokous, jossa EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet keskustelivat mahdollisuuksista valjastaa koulutuksen ja kulttuurin tarjoama potentiaali työllistämisen, talouden kasvun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen sekä eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen. Keskustelu pohjautui komission tiedonantoon ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla”. 
 
Eurooppa-neuvoston kokouksessa joulukuussa 2017 kehotettiin EU-maita, EU:n neuvostoa ja Euroopan komissiota viemään asiaa eteenpäin Göteborgin keskustelujen pohjalta.
 
Tammikuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotukset seuraavista asiakirjoista, jotka tukevat osallistavien ja yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien rakentamista:
Suosituksessa elinikäisen oppimisen avaintaidoista määritellään taidot, joita kaikki EU-kansalaiset tarvitsevat itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Siinä kehotetaan EU-maita varmistamaan, että niiden koulutusjärjestelmät pystyvät antamaan ihmisille nämä taidot.
 
Suosituksella yhteisistä arvoista, osallistavasta koulutuksesta ja opetuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta pyritään auttamaan EU-maita edistämään yhteisiä arvoja, jotka lisäävät yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta, tukemaan osallistavien oppimisympäristöjen toteutumista koulutuksen kaikilla tasoilla, parantamaan opettajankoulutusta kansalaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten osalta sekä kehittämään kaikkien oppijoiden medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua. Tämä on erityisen tärkeää lisääntyvän populismin, muukalaisvihan, vastakkainasettelua lietsovan kansallismielisyyden, syrjinnän ja väkivaltaan johtavan radikalisoitumisen torjumiseksi. 

Käytännön toteutus

Inklusiivista opetusta tuetaan Euroopan tason poliittisella yhteistyöllä ja EU:n rahoittamilla ohjelmilla, muun muassa Erasmus+ -ohjelman avulla.

Neuvoston ja komission yhteisessä raportissa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden täytäntöönpanosta vuonna 2015 todetaan, että yksi koulutusyhteistyön strategisista painopistealueista on ”osallistava koulutus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, syrjimättömyys ja kansalaistaitojen edistäminen”. 

Alan tavoitteiden edistämiseksi komissio on muun muassa

  •  perustanut kansalaisuutta ja yhteisiä arvoja edistävän työryhmän, joka on laatinut koosteen alan hyvistä toimintatavoista 
  •  julkaissut koulutuksen seurantakatsauksen 2017, jossa osoitetaan koulutuksen merkitys eriarvoisuuden torjunnassa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä;
  •  lanseerannut aloitteen, jossa roolimalleina toimivat yksityishenkilöt ovat mukana sosiaalista osallisuutta edistävissä ja nuorten syrjäytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista torjuvissa toimissa 
  •  julkaissut ohjekirjan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskenteleville nuorisotyöntekijöille väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisemiseksi 
  •  perustanut palkinnon sosiaalisen osallisuuden edistämisestä urheilun avulla  
  •  tukenut innovatiivisia ruohonjuuritason toimia ja käytäntöjä sekä sosiaalista osallisuutta vuosittain Erasmus+ -ohjelman rahoituksen kautta.

Seuraavat vaiheet

Komissio tukee parhaillaan myös seuraavia toimia:
  • kouluille tarkoitetun European Toolkit for Schools -verkkopalvelun laajentaminen – verkkopalvelussa esitellään hyviä toimintamalleja ja aineistoa, joilla voidaan edistää osallistavia ja koulumenestystä tukevia yhteistyömenetelmiä kouluissa
  • eri maiden opettajat ja oppilaat yhdistävän eTwinning -verkkoalustan laajentaminen ja opettajien kansalaiskasvatuskoulutuksen tukeminen Erasmus+ -ohjelman kautta
  • korkeakoulujen kannustaminen antamaan opintopisteitä vapaaehtoistyöstä sekä kehittämään opetussuunnitelmia, joissa akateeminen sisältö yhdistyy kansalaistoimintaan
  • Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustaminen – kyseessä on EU:n uusi aloite, jossa nuoret voivat tehdä yleishyödyllisissä hankkeissa vapaaehtoistyötä kotimaassaan tai muualla Euroopassa
  • uuden Erasmus+ Virtual Exchange -aloitteen kokeiluvaihe ja käynnistäminen – virtuaalivaihtojen aikana nuoret Euroopassa ja eteläisissä Välimeren maissa voivat vaihtaa ajatuksia verkkokonferensseissa, joilla vahvistetaan kulttuuritietoisuutta ja suvaitsevaisuutta.