Kielellinen monimuotoisuus

Viittomakielet rakentavat osaltaan Euroopan kielellistä monimuotoisuutta. Nämä viittomiin perustuvat kielet ovat kieliopiltaan, rakenteeltaan ja sanastoltaan yhtä monivivahteisia kuin puhutut kielet. Yleistäen voidaan ajatella, että kullakin EU:n puhutulla kielellä on viittomakielinen vastine.

Tätä nykyä ei tiedetä tarkasti, kuinka moni EU:ssa käyttää viittomakieltä.

Arviolta 1 henkilölle 1 000:sta viittomakieli on ensimmäinen kieli, mikä tarkoittaa EU:n laajuisesti noin 500 000 ihmistä. Muille viittomakieli voi olla toinen tai kolmas kieli, jota he käyttävät esimerkiksi kuulovammaisten perheenjäsentensä tai ystäviensä kanssa.

EU:n kielipolitiikan tavoitteet

Euroopan komissio haluaa varmistaa, että kuulovammaiset ovat mukana eurooppalaisen yhteiskunnan toiminnassa ja voivat:

  • käyttää viittomakieltä virallisena viestintävälineenä omassa maassaan
  • osallistua koulutukseen
  • tehdä työtä.

Tähänastinen työ

Jotta kuulovammaiset voisivat työskennellä ja opiskella haluamallaan kielellä, Euroopan komissio ja parlamentti pyrkivät yhdessä edistämään viittomakielten käyttöä ja tukevat toimia, joilla voidaan virallistaa viittomakielten asema.

Kuulovammaisten ja kuulevien välistä viestintää kehitetään eri hankkein, kuten:

  • Dicta-Sign on kolmivuotinen EU-rahoitteinen tutkimushanke, joka pyrkii kehittämään verkon vuorovaikutusta kuulovammaisille paremmin sopivaksi.
  • Signspeak on uudenlainen hanke, jossa pyritään parantamaan viittojan ja kuulevan välistä viestintää hyödyntämällä teknologiaa, joka tulkitsee viittomakieltä videokuvan avulla.

Seuraavaksi

Komissio tukee vastedeskin toimia, jotka edistävät kuulovammaisten ja viittojien osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Komissio pyrkii saavuttamaan asetetut tavoitteet työskentelemällä yhdessä eri sidosryhmien ja organisaatioiden kanssa sekä hyödyntämällä Erasmus+ -ohjelmaa.

 

Find out more