Taustaa

Barcelonan Eurooppa-neuvostopdf peräänkuulutti maaliskuussa 2002 perustaitojen kartuttamista muun muassa siten, että aloitetaan vähintään kahden vieraan kielen opettaminen jo varhaisella iällä. Samalla se kehotti ottamaan käyttöön kielitaitoa mittaavan indikaattorin. Euroopan komissio on siitä lähtien tukenut kieltenopiskelupolitiikan ja tulosindikaattoreiden kehittämistä.

Vuosina 2011–2012 järjestettiin 14 EU-maassa eurooppalainen kielitaitotutkimuspdf. Se osoitti, että:

  • 42 % tutkimukseen osallistuneista 15-vuotiaista koululaisista saavutti ensimmäisessä vieraassa kielessään tason "itsenäinen kielenkäyttäjä" (B1/B2 kieliä koskevassa yhteisessä eurooppalaisessa viitekehyksessä).
  • 25 % saavutti saman tason toisessa vieraassa kielessään.
  • 14 prosentilla oppilaista ei ollut edes perustietoja ensimmäisestä vieraasta kielestään.

Eräässä tuoreemmassa raportissa vahvistetaan, että vieraiden kielten opetus on monissa maissa riittämätöntä.

Vuonna 2014 annetuissa monikielisyyttä ja kielitaidon kehittämistä koskevissa neuvoston päätelmissäpdf EU-maat sitoutuivat parantamaan koulujen kieltenopetuksen tehokkuutta.

Tähänastinen toiminta

Vuosina 2011–2013 toiminut työryhmä kartoitti kielten asemaa koulutuksessa English (en) sekä tapoja parantaa kieltenopiskelun tuloksia. Ryhmä laati vertailuanalyysin ja raportin innovatiivisista ja tutkituista tavoista nopeuttaa kieltenopiskelua pdf(1.34 Mb) English (en) . Raportin kaksi keskeistä aihetta ovat:

  • sisällön opetuksen yhdistäminen kielen opetukseen (CLIL)
  • tietokoneavusteinen kieltenoppiminen (CALL)

Raporttiin sisältyy tuloksia ICT-Rev ‑hankkeesta, jossa tutkittiin innovatiivisia menetelmiä kieltenopiskelussa.

Kieltenopetuksen tehostamisen rinnalla täytyy kehittää uusia arviointimenetelmiä. Monista koulutusjärjestelmistä tällainen menetelmä puuttuu.

Kyky kommunikoida usealla kielellä on yksi keskeisistä taidoista, joilla on kysyntää työmarkkinoilla български (bg) čeština (cs) dansk (da) Deutsch (de) eesti keel (et) ελληνικά (el) English (en) español (es) français (fr) Gaeilge (ga) hrvatski (hr) italiano (it) latviešu valoda (lv) lietuvių kalba (lt) magyar (hu) Malti (mt) Nederlands (nl) polski (pl) português (pt) română (ro) slovenčina (sk) slovenščina (sl) suomi (fi) svenska (sv) . Muiden siirrettävissä olevien taitojen tapaan se parantaa kilpailukykyä sekä henkilökohtaisella että kansantalouksien tasolla. Kieliä koskevasta yhteisestä eurooppalaisesta viitekehyksestä saadun kokemuksen pohjalta kieltenopetuksen asiantuntijat ovat syyskuusta 2014 lähtien osallistuneet ET 2020 ‑työryhmän English (en) toimintaan, jossa he auttavat laatimaan puitteita digitaalisessa yritystoiminnassa tarvittavalle osaamiselle.

Tarvitaan tutkittua tietoa siitä, minkä tyyppistä kielitaitoa markkinoilla tarvitaan. Tämän tiedon avulla voidaan varmistaa, että nämä tarpeet otetaan huomioon taitojen opettamisessa, oppimisessa ja arvioimisessa.

Seuraavaksi

  • Kansallisia arviointi- ja testausmenetelmiä kartoitetaan vuonna 2015.
  • Vuonna 2015 julkaistaan tarjouspyyntö tutkimuksesta, jossa selvitetään eri arviointimenetelmien vertailukelpoisuutta.
  • Vuonna 2015 laaditaan suuntaviivat kansallisten testausjärjestelmien linkittämiselle kieliä koskevaan yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen sekä viitekehyksen hyödyntämiselle opettamisessa. Toimintaa avustaa Euroopan nykykielten keskus.
  • Vuonna 2015 on määrä toteuttaa kieliä ja työllistymistä koskeva tutkimus, jossa selvitetään, miten vieraiden kielten osaaminen parantaa ihmisten työnsaantimahdollisuuksia.