Esteettömyyttä edistävät työkalut
Sivuston työkalut
Kielivalikko
Navigointipolku

Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tavoitteena on jakaa EU:n edut naapurimaiden kanssa ja auttaa näin lisäämään kaikkien osapuolten vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia.
ENP:n pyrkimyksenä on estää uusien jakolinjojen muodostuminen laajentuneen EU:n ja sen naapurien välille ja tarjota naapurimaille mahdollisuus osallistua EU:n toimintaan. Näihin tavoitteisiin pyritään lisäämällä yhteistyötä politiikan, turvallisuuden, talouden ja kulttuurin aloilla.
Tähän vuonna 2003 käynnistettyyn kunnianhimoiseen poliittiseen aloitteeseen sisältyy suunnitelma siirtyä EU:n ja sen naapureiden perinteisistä kauppasuhteista ja yhteistyöstä vähitellen tiiviimpään yhdentymiseen. Talousrintamalla ENP tarjoaa naapurimaille parannettuja etuuskohteluun perustuvia kauppasuhteita, pääsyn EU:n sisämarkkinoille, paremmat yhteydet unioniin (esimerkiksi energian, liikenteen ja televiestinnän alalla), mahdollisuuden osallistua joihinkin EU:n ohjelmiin sekä lisää rahoitusapua ja teknistä apua.
ENP:n taloudellinen hyöty voi olla huomattava. Lainsäädännön ja sääntelyn lähentäminen EU:n säännösten kanssa erityisesti aloilla, jotka ovat tärkeitä markkinoille pääsyn parantamisen kannalta, edistää investointeja ja kasvua. Näin tapahtuu varsinkin, jos palveluiden ja maataloustuotteiden kauppaa samalla vapautetaan.
EU:n ja sen naapureiden välisiin nykyisiin puitesopimuksiin verrattuna ENP:ltä voidaan odottaa voimakkaampaa panosta rakenneuudistusten käynnistäjänä ja terveen makrotalouspolitiikan edistäjänä. Tosiasiallinen edistys riippuu kuitenkin yhä siitä, miten kyseisissä maissa sitoudutaan uudistuksiin.
Jotta ENP:n täytäntöönpano onnistuisi, siihen osallistuvien naapurimaiden on varmistettava, että ENP:n nojalla tehdyt sitoumukset tukevat maan omia kehitysstrategioita ja ovat maan institutionaalisten ja teknisten valmiuksien mukaisia. EU:n puolestaan on taattava sisämarkkinoidensa eheys ja moitteeton toiminta.
ENP:n ydin ovat EU:n kumppanimaiden laatimat toimintasuunnitelmat. Ne ovat poliittisia asiakirjoja, joissa määritellään naapurimaiden ja EU:n välisen yhteistyön strategiset tavoitteet. Toimintasuunnitelmiin sisältyy kattava luettelo yhdessä sovituista ensisijaisista tavoitteista, jotka naapurimaan ja EU:n on saavutettava. Talouskasvun edistäminen parantamalla jatkuvien investointien ja tuottavuuden kasvun edellytyksiä on ensisijainen tavoite. Toimintasuunnitelmissa on myös muita kasvua tukevia poliittisia tavoitteita:
Talouden ja rahoituksen pääosasto osallistuu ENP:n täytäntöönpanoon seuraavasti:
ENP oli ensimmäistä kertaa esillä komission tiedonannossa ”Laajempi Eurooppa” maaliskuussa 2003. Sen jälkeen, toukokuussa 2004, julkaistiin seikkaperäisempi strategia-asiakirja, jossa määritellään konkreettisesti, miten EU aikoo tiivistää yhteistyötään näiden maiden kanssa. Lisäksi komissio teki täytäntöönpanokertomuksessaan joulukuussa 2006 politiikan lujittamista koskevia ehdotuksia.
Euroopan naapuruuspolitiikan kohteina ovat EU:n lähimmät naapurimaat, myös ne, joilla on yhteinen meriraja EU:n kanssa – Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Moldova, palestiinalaishallinto, Syyria, Tunisia, Ukraina ja Valko-Venäjä. Venäjäkin on naapurimaa, mutta sen ja EU:n suhteita varten on perustettu erillinen strateginen kumppanuus.