Navigointipolku

Globalisaatio, maailmanlaajuistuminen

Tekniikan kehitys, kuljetuskustannusten aleneminen ja talouden vapauttamispolitiikka Euroopan unionissa ja muualla ovat yhdessä johtaneet kaupankäynnin ja rahoitusvirtojen lisääntymiseen maiden välillä. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla EU:n talouden toimivuuteen. Globalisaatio tuo tullessaan valtavia etuja ja mahdollisuuksia. Eurooppa joutuu kuitenkin sen myötä myös kilpailemaan ankarasti alhaisen kustannustason maiden, kuten Kiinan ja Intian, ja innovaatioihin perustuvien talouksien maiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa.

Kansainvälisen talouden yhdentymiskehitys eli globalisaatio tarjoaa monia mahdollisuuksia. Sen avulla helpotetaan EU:n yritysten pääsyä uusille ja laajentuville markkinoille sekä rahoituksen ja teknologian lähteille. Sen ansiosta EU:n kuluttajien saatavilla oleva tavaravalikoima laajenee ja hinnat laskevat. Tämä avaa unionille huomattavat mahdollisuudet hyötyä tuottavuuden kasvusta ja reaalipalkkojen noususta. Euroopan komissio arvioi, että noin viidennes elintason noususta vanhoissa 15 jäsenvaltiossa (EU15) 50 viime vuoden aikana on globalisaation ansiosta. EU onkin kannattanut voimakkaasti talouden avoimuuden lisäämistä. EU:n kauppapolitiikka on ollut tärkeä väline ohjattaessa maailmankaupan vapauttamista.

Suuri yleisö yhdistää usein kuitenkin globalisaation työpaikkojen menetyksiin ja palkkojen alenemis- ja työolojen heikentämispaineisiin. Tämän huolen takana on pelko siitä, että matalapalkkamaista tulevan kilpailun lisääntyminen asettaa liiallisia paineita paikallisille tuottajille ja työntekijöille ja voi johtaa paikallisten tuotantolaitosten sulkemiseen kokonaan tai osittain taikka siirtämiseen ulkomaille. Nämä huolenaiheet eivät sinänsä ole uusia, mutta ne näyttävät voimistuneen Kiinan ja Intian noustua nopeasti maailmankaupan näyttämölle. Erityisesti tietotekniikan lisääntynyt käyttö madaltaa viimeisiäkin raja-aitoja sen väliltä, millä voidaan tai ei voida käydä kauppaa.

Sopivan tavan löytäminen globalisaation haasteisiin vastaamiseen voidaan nähdä osana dynaamisten talouksien kohtaamaa laajempaa poliittista haastetta eli selviytymistä talouden rakennemuutoksesta. Jotta voitaisiin hyödyntää kaikki globalisaation tarjoamat edut, on pystyttävä mukautumaan siihen, että tuotannontekijät, kuten sijoituspääoma, siirtyvät lisääntyvän kilpailupaineen nujertamista toiminnoista ja yrityksistä sellaisiin, jotka kilpailupaineessa menestyvät. Vaikka on näyttöä siitä, että globalisaatio ei ole yhteydessä menetettyjen työpaikkojen nettomäärään, talouden rakenteiden mukauttamisesta aiheutuu kustannuksia, kun resursseja siirretään yritysten ja toimintojen välillä. Mitä joustamattomampia työvoima-, pääoma- ja tuotemarkkinat ovat, sitä kalliimmaksi ja kivuliaammaksi rakenteellinen mukauttaminen voi ainakin lyhyellä aikavälillä tulla tietyillä aloilla ja niillä seutukunnilla, joille nämä alat ovat keskittyneet.

Poliittisena haasteena on globalisaation tarjoamien mahdollisuuksien muuttaminen todelliseksi hyödyksi samalla, kun minimoidaan yhteiskunnalle koituvat kustannukset. EU:n markkinoiden toimivuutta parantavilla ja innovointia vauhdittavilla toimenpiteillä lyhennetään mukautumisprosessia. Kohdennetuilla poliittisilla toimilla, muun muassa Euroopan globalisaatiorahaston kautta, puolestaan autetaan työpaikkansa menettäneitä. EU:n on ratkaistava nämä sisäiset kysymykset. Lisäksi se joutuu vastaamaan merkittäviin ulkoisiin haasteisiin, joihin tarvitaan poliittisia ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa

  • maailmankaupan edistäminen ja Euroopan aseman säilyttäminen maailman johtavana kaupparyhmittymänä
  • maahanmuuton hallinta työvoiman lähteenä, vastauksena väestön ikääntymiseen ja kehitystä edistävänä tekijänä
  • EU:n aseman säilyttäminen ulkomaisten suorien sijoitusten lähde- ja kohdealueena ja
  • maailmantalouden epätasapainon hallinta yhteistyössä muiden maiden kanssa

Komissiolla on tärkeä rooli yhtenäisen poliittisen strategian suunnittelussa, jotta globalisaation asettamiin haasteisiin voitaisiin vastata. Se analysoi tiiviisti maailmankaupan ja ulkomaisten suorien sijoitusvirtojen keskeisiä kehityssuuntauksia sekä EU:n suoriutumista tällä saralla. Komissio analysoi myös säännöllisesti globalisaation vaikutusta EU:n talouskehitykseen ja antaa analyysiin perustuvia talouspoliittisia suosituksia.