Navigointipolku

EU:n laajentuminen

Laajentumisesta tuli EU:n ensisijainen tavoite 1990-luvulla, jolloin Berliinin muuri murtui ja Keski- ja Itä-Euroopan maat demokratisoituivat.

Hyväksyttyjä ehdokasmaita on tällä hetkellä viisi: entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Kroatia, Montenegro ja Turkki. Eurooppa-neuvosto on tarjonnut kaikille muille Länsi-Balkanin maille [Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Kosovo (UN 1244)] mahdollisuutta liittyä EU:hun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Aiemmat laajentumiskierrokset

Alun perin kuuden jäsenvaltion yhteisö on tähän mennessä laajentunut kuusi kertaa:

  • 1. tammikuuta 1973: Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta
  • 1. tammikuuta 1981: Kreikka
  • 1. tammikuuta 1986: Espanja ja Portugali
  • 1. tamikuuta 1995: Itävalta, Suomi ja Ruotsi
  • 1. toukokuuta 2004: Tšekki, Viro, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia sekä
  • 1. tammikuuta 2007: Bulgaria ja Romania (toukokuussa 2004 alkaneen viidennen laajentumiskierroksen päätös).

Ehdokasmaat ovat jättäneet jäsenyyshakemuksensa seuraavasti:

  • Turkki: 14. huhtikuuta 1987
  • Kroatia: 21. helmikuuta 2003
  • Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: 22. maaliskuuta 2004
  • Montenegro: 15. joulukuuta 2008 ja
  • Islanti: 16. heinäkuuta 2009.

Laajentumisprosessi: nykytilanne

Tällä hetkellä on seitsemän maata, jotka ovat hakeneet EU:n jäsenyyttä, mutta eivät ole vielä jäseniä:

  • hyväksytyt viisi ehdokasmaata (entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Kroatia, Montenegro ja Turkki) ja
  • Albania ja Serbia, joilla ei vielä ole ehdokasmaan asemaa.

Viisi ehdokasmaata

Turkki hyväksyttiin ehdokasmaaksi jo joulukuussa 1999 Helsingin Eurooppa-neuvostossa.

Kroatia sai ehdokasmaan aseman Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2004. EU aloitti liittymisneuvottelut Kroatian ja Turkin kanssa Luxemburgissa 3. lokakuuta 2005 kokoontuneessa yleisten asioiden neuvostossa.

Eurooppa-neuvosto myönsi joulukuussa 2005 entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ehdokasmaan aseman. Komissio suositti lokakuussa 2009 neuvottelujen aloittamista kyseisen maan kanssa. Neuvosto ei kuitenkaan vielä hyväksynyt tätä.

Islanti on esittänyt viimeisimpänä hakemuksen 16. heinäkuuta 2009. Eurooppa-neuvosto myösi Islannille ehdokasmaan aseman kesäkuussa 2010, ja neuvottelut aloitettiin virallisesti heinäkuussa 2010.

Montenegro esitti hakemuksen vuonna 2008, ja Eurooppa-neuvosto myönsi sille ehdokasmaan aseman joulukuussa 2010. Neuvottelut aloitetaan kuitenkin vasta, kun tietyt politiikkaehdot täyttyvät tyydytävällä tavalla.

Hiljattaiset hakemukset

Albania ja Serbia hakivat molemmat EU:n jäsenyyttä vuonna 2009. Albaniasta marraskuussa 2010 antamassaan lausunnossa komissio ei suosittanut, että kyseiselle maalle myönnettäisiin ehdokasmaan asema. Komissio yksilöi tiettyjä politiikkaehtoja, joiden olisi tätä ennen täytyttävä. Neuvosto on pyytänyt, että komissio antaisi Serbian hakemusta koskevan lausunnon. Lausuntoa odotetaan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Liittymisneuvottelut

Liittymisneuvotteluissa noudatetaan neuvottelukehystä, jossa on määritelty neuvottelumenetelmä ja neuvottelujen pääperiaatteet ja joka on joulukuussa 2004 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukainen.

Itse neuvottelut käydään hallitustenvälisessä konferenssissa, johon osallistuvat kaikki jäsenvaltiot ja ehdokasmaa.

Jotta neuvotteluissa edistytään, ehdokasmaiden on myös edistyttävä omalla tahollaan jäsenyysvaatimusten ja etenkin jäljempänä kuvattujen Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä.

Unionin säännöstön (acquis) tarkastelu

Jotta ehdokasmaista voi tulla EU:n jäsenvaltioita, niiden on hyväksyttävä unionin säännöstö eli acquis, joka on unionissa voimassa olevien EU:n lakien ja asetusten runko. Kuten kaikissa aikaisemmissa liittymisneuvotteluissa, erityisjärjestelyistä voidaan sopia. Liittymisneuvottelujen ensimmäinen vaihe on analyyttinen tarkastelu (screening). Tämän useita kuukausina kestävän prosessin aikana ehdokasmaat perehtyvät unionin säännöstöön, ja komissio ja jäsenvaltiot arvioivat ehdokasmaiden valmiutta ennen neuvotteluja. Tarkastelu ja sen jälkeiset neuvottelut on jaettu osiin, joissa kaikissa käsitellään tiettyä politiikan alaa.

Ehdokasmaiden liittymisvalmiuden taloudellinen arviointi

Komissio vastaa siitä, että ehdokasmaiden liittymisvalmiutta arvioidaan määräajoin. Se kertoo arviointinsa tuloksista edistymistä koskevissa kertomuksissa, jotka julkaistaan vuosittain, yleensä syksyllä. Komissiossa talouden ja rahoituksen pääosasto vastaa seuraavista:

  • arvio siitä, täyttääkö ehdokasmaa Kööpenhaminassa vuonna 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymät taloudelliset liittymiskriteerit; näitä kriteereitä ja muita liittymiskriteereitä kutsutaan Kööpenhaminan kriteereiksi (ks. asiaa käsittelevä erillinen verkkosivu) ja
  • ehdokasmaiden keskipitkän aikavälin talouden ja finanssipolitiikan näkymien läheinen tarkastelu; ensisijaisesti tämä toteutetaan valvomalla vuosittain talous- ja finanssipolitiikkaa, ja tavoitteena on ehdokasmaiden valmistelu mahdollista talous- ja rahaliiton jäsenyyttä varten.