Navigointipolku

Miksi kriisi levisi?

Miksi kriisi levisi?

Useissa maissa hallitukset kietoutuivat mukaan pankkialan ongelmiin, kun vaikeuksiin joutuneet pankit kääntyivät niiden puoleen saadakseen apua. Pankkien pelastamisesta aiheutuneet korkeat kustannukset saivat rahoitusmarkkinat kuitenkin epäilemään, olisiko valtioilla todellakin riittävästi varoja pankkialan pönkittämiseen. Euroopan talouden ajautuessa taantumaan huomio kiinnittyi entistä enemmän julkisen talouden tilaan. Tällöin selvisi, että useat euroalueen valtiot olivat vuosien ajan lainanneet suuria määriä talousarvionsa rahoittamiseksi. Näin niille oli kertynyt erittäin paljon julkista velkaa.  Helppoa rahaa oli ollut markkinoilla saatavilla, koska sijoittajat olivat viitanneet kintaalla talouden tilaa koskeville varoituksille. Ne eivät myöskään kiinnittäneet riittävästi huomiota jatkuvasti kasvavan luotonannon riskeihin.

Osasyy eräiden valtioiden velkariippuvuuden syntymiseen oli se, että niiden talouden kilpailukyky oli heikentynyt jo pidemmän aikaa, kun ne eivät kyenneet seuraamaan muiden maiden toteuttamia rakenneuudistuksia.

Joissakin maissa hallitukset olivat sallineet asuntokuplan ja muiden talouden epätasapainotilojen kehittymisen.  Eräät valtiot olivat myös laiminlyöneet euroa ja rahaliiton toimintaa varten luotujen sääntöjen noudattamisen. Ne eivät olleet tiivistäneet talouspolitiikkojensa koordinointia enää sen jälkeen, kun ne olivat liittyneet yhteiseen rahaan ja rahapolitiikkaan.

Tilanne johti yhä useammassa maassa julkisen talouden noidankehään. Rahoitustilanteen epävakaus tukahdutti talouskasvun, mikä puolestaan vähensi verotuloja ja lisäsi valtionvelkaa. Julkisen velan kasvu kasvatti valtioiden lainanottokustannuksia, mikä entisestään ruokki finanssimarkkinoiden epävakautta. Kehitys herätti finanssimarkkinoilla kysymyksiä siitä, oliko talous- ja rahaliiton ja euron institutionaalinen rakenne kriisiaikoina riittävän vahva.

Kriisi paljasti useita puutteita EU:n talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmässä

  • Alijäämään kiinnitettiin liikaa huomiota: julkisen talouden valvonnassa oli keskitytty vuotuisen talousarvion alijäämään, kun taas julkinen velka sai vähemmän huomiota. Tästä huolimatta useat maat, jotka olivat noudattaneet EU:n sääntöjä pitämällä vuotuisen alijäämänsä alhaisena tai jopa saamalla taloutensa ylijäämäiseksi, joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana suuren velkataakkansa vuoksi. Tätä indikaattoria olisi siis pitänyt valvoa tarkemmin.
  • Kilpailukykyä ja makrotalouden epätasapainoa ei valvottu: EU:n talousvalvonnassa ei kiinnitetty riittävästi huomiota kilpailukyvyn ja luottokasvun kestämättömään kehitykseen, joka johti yksityisen sektorin velkaantumiseen, rahoituslaitosten heikkenemiseen ja asuntomarkkinoiden kuumentumiseen.
  • Täytäntöönpanon valvonta oli heikkoa: sääntöjä noudattamattomissa euroalueen maissa täytäntöönpanoa ei valvottu riittävästi. Olisi tarvittu tiukempia ja luotettavampia seuraamusjärjestelmiä.
  • Päätöksenteko oli hidasta: liian usein institutionaaliset heikkoudet johtivat siihen, että makrotalouden huolestuttavaa kehitystä koskeneiden vaikeiden päätösten tekemistä lykättiin. Tämä tarkoitti myös, että talouden tilannetta ei tarkasteltu riittävällä tavalla koko euroalueen näkökulmasta.
  • Hätätilanteiden rahoitus: kun kriisi puhkesi, käytössä ei ollut mekanismia, jolla olisi voitu antaa taloudellista tukea niille euroalueen maille, jotka olivat yhtäkkiä joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudellista tukea tarvittiin sekä maakohtaisiin ongelmiin puuttumiseksi että myös ”palomuurin” rakentamiseksi, jotta ongelmien leviäminen muihin riskialttiisiin maihin saataisiin estettyä.

Tämän seurauksena Kreikka ja sen jälkeen Irlanti, Portugali, Espanja ja Kypros eivät lopulta pystyneet saamaan lainaa rahoitusmarkkinoilla kohtuullisin koroin. EU:ta pyydettiin puuttumaan asiaan, mikä johti kriisinratkaisumekanismin ja turvaverkkojen käyttöönottoon. Nämä ovat suuria valmiusrahastoja, joiden varoja käytetään hätätilanteissa taloudellisissa vaikeuksissa olevissa euroalueen maissa.

Lisätyökalut

  • Tulostusversio 
  • Pienennä tekstiä 
  • Suurenna tekstiä