Navigointipolku

EU:n vastaus finanssikriisiin

Responding to the financial crisis

Pankkijärjestelmän pelastamiseksi Euroopan hallitukset auttoivat pankkeja nopeasti myönnetyillä valtavilla tuilla. 1,6 biljoonaa euroa, joka vastaa 13 prosenttia EU:n vuosittaisesta BKT:sta, jaettiin vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana.

EU käynnisti myös Euroopan laajuisen elvytysohjelman suojatakseen työpaikat ja sosiaaliturvan ja tukeakseen sijoittamista. Näin vältettiin talletuspaot ja turvattiin eurooppalaisten säästöt. Euro säilytti arvonsa, ja suojeli euroalueen maita kriisin pahimmilta vaikutuksilta, tarjoamalla EU-maiden yhtiöille vakaan pelikentän kansainväliseen kauppaan ja sijoituksiin. Toimenpide vaati veronsa, sillä suurin osa rahoista piti lainata.

Nykyinen talous- ja finanssikriisi on osoittanut, että EU:n pankkijärjestelmä on varsin kriisialtis. Jos yksi pankki joutuu vaikeuksiin, ongelmat voivat nopeasti levitä myös muihin pankkeihin ja vaikuttaa talletuksiin, investointeihin ja koko talouteen.

Tästä syystä EU ja sen jäsenmaat ovat tehostaneet rahoitusalan valvontaa. Keskeisimpiin uudistuksiin  kuuluu kolmen EU:n valvontaelimen perustaminen viime vuonna. Niiden tehtävänä on koordinoida kansallisten viranomaisten työtä ja valvoa, että EU-tason sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisella tavalla.

  • Euroopan pankkiviranomainen (EPV), joka vastaa pankkien valvonnasta, pankkien pääomapohjan vahvistamisen valvonta mukaan lukien;
  • Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV), joka vastaa pääomamarkkinoiden valvonnasta sekä valvoo luottoluokituslaitoksia ja kauppatietorekistereitä; ja
  • Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV), joka vastaa vakuutusyritysten valvonnasta.

Euroopan finanssivalvontaa lisätään, jotta pankit olisivat pääomitettuja, toimisivat vastuullisesti ja lainaisivat talouksille ja yrityksille. Tämä tasoittaa tietä pankkiliitolle, joka suojelee ihmisten talletuksia ja varmistaa, ettei veronmaksajien tarvitse pelastaa pankkeja.

Pankkiunioni täydentää luontevasti talous- ja rahaliittoa. Sen avulla voidaan korjata kriisin paljastamia puutteita. Lähitulevaisuudessa euroalueen maiden pankit raportoivat toiminnastaan yhteisenä valvontaelimenä toimivalle Euroopan keskuspankille. Lisäksi ongelmapankkeja koskevat päätökset tehdään keskitetysti soveltaen yhteisiä sääntöjä, joiden tarkoituksena on minimoida veronmaksajille aiheutuvat kustannukset. Pankkiunioni varmistaa myös tallettajien entistä paremman suojan koko Euroopassa. Näiden ja lähes 30 muun toimenpiteen avulla EU pyrkii luomaan entistä tehokkaamman finanssisektorin, joka perustuu vakaampiin pankkeihin ja vahvempaan sääntelyyn ja valvontaan.

Euroopan keskuspankki on riippumaton euroalueen rahapolitiikasta vastaava elin, jonka innovatiivisella politiikalla on ollut keskeinen rooli kriisin taltuttamisessa. Keskuspankin päätös lainata pankeille niin paljon kuin ne tarvitsivat, alhaisella korolla ja jopa kolmen vuoden ajan, auttoi rauhoittamaan markkinat. Päätös antoi markkinoille varman viestin siitä, että pankit pystyisivät turvaamaan lyhyen aikavälin rahoitustarpeensa.

Kun valtionlainojen korot nousivat finanssimarkkinoilla kohtuuttoman korkeiksi, Euroopan keskuspankki ilmoitti rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) ohjelmasta. Keskuspankki lupasi ostaa jälkimarkkinoilta vaikeuksissa olevien valtioiden joukkovelkakirjoja, mikä takaisi korkojen pysymisen kohtuullisella tasolla. Edellytyksenä oli, että kyseisten valtioiden oli sitouduttava taloudellisen uudistusohjelman toteuttamiseen Euroopan vakausmekanismista myönnettävän rahoitustuen avulla.

Vaikka mikään valtio ei ole vielä pyytänyt OMT-ohjelman soveltamista, jo pelkkä tieto sen olemassaolosta on rauhoittanut finanssimarkkinat.

Lue lisää

Lisätyökalut

  • Tulostusversio 
  • Pienennä tekstiä 
  • Suurenna tekstiä