Navigointipolku

Kasvu

Growth

Syvä lama

Vuonna 2009 Euroopassa alkoi toisen maailmansodan jälkeisen ajan selkein laskusuhdanne. BKT laski 4 prosenttia ja teollisuustuotanto pieneni 20 prosenttia 1990-luvun tasolle. Kahden vuoden kasvuvaiheen jälkeen EU:ssa vallitsi jälleen laskusuhdanne vuonna 2012. Vuonna 2013 euroalueen työttömyysaste oli keskimäärin 12 prosenttia. Joissakin maissa työttömyysaste, etenkin nuorisotyöttömyys, nousi huomattavasti korkeammalle tasolle.

Lama vei monet Euroopan maat taloudelliseen ahdinkoon pienenevien verotulojen ja muun muassa finanssisektoriin kohdistuneiden taloudellisten tukitoimenpiteiden kasvavien kustannusten välissä.

Epävakaa toipuminen

Euroopan talous osoittaa nyt ensimmäisiä toipumisen merkkejä. Vahva ja kestävä kasvu on keskeinen tekijä työpaikkojen luomisessa ja elämänlaadun parantamisessa, ja se onkin EU:n ensisijainen tavoite. Toipuminen on kuitenkin vielä epävakaata, sillä monella kotitaloudella, yrityksellä ja valtiolla on vielä raskas velkataakka, jota on kevennettävä. Siksi on erittäin tärkeää toteuttaa edelleen politiikkoja, jotka edistävät kestävää julkista taloutta ja talouskasvua pitkällä aikavälillä.

Eurooppa 2020 -strategia: Euroopan kasvustrategia

Kriisin esiin tuomiin Euroopan talouden rakenteellisiin heikkouksiin voidaan puuttua vain jatkamalla rakenneuudistusten toteuttamista. Nämä uudistukset perustuvat kansallisiin toimenpiteisiin, mutta niiden lähtökohtana ovat eurooppalaiset voimavarat kuten sisämarkkinat, yhteinen kauppapolitiikka ja muut EU-tasoiset politiikat. Jos Euroopan sosiaalisen markkinatalouden malli halutaan säilyttää nykyisissä haastavissa olosuhteissa, niin Euroopan on parannettava kilpailukykyään.

Vastatakseen näihin haasteisiin Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot käynnistivät vuonna 2010 kestävän kasvun strategian tulevaa vuosikymmentä varten eli Eurooppa 2020 -strategian. Strategiassa käsitellään niin kriisiin liittyviä lyhyen aikavälin haasteita ja rakenneuudistuksia kuin kasvua lisääviä toimenpiteitäkin, joita tarvitaan parantamaan Euroopan talouden valmiuksia kohdata tulevat haasteet.

Eurooppa 2020

Tavoitteet ja lippulaivahankkeet

EU on asettanut viisi kunnianhimoista tavoitetta. Nämä tavoitteet – työllisyyden, innovaatioiden, koulutuksen, syrjäytymisen ehkäisyn sekä ilmasto- ja energiakysymysten alalla – on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tavoitteena on

  1. varmistaa, että 75 prosentilla 20–64-vuotiaista on työpaikka;
  2. investoida 3 prosenttia EU:n BKT:stä tutkimus- ja kehitystoimintaan;
  3. vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia tai jopa 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta, täyttää 20 prosenttia energiantarpeesta uusiutuvien energialähteiden avulla ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia;
  4. vähentää koulunkäynnin keskeyttämisaste alle 10 prosenttiin ja nostaa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus vähintään 40 prosenttiin 30–34-vuotiaista;
  5. varmistaa, että köyhyys- tai syrjäytymisvaara poistetaan 20 miljoonalta ihmiseltä.

Jokainen EU-maa on asettanut omat kansalliset tavoitteensa kullakin alalla. EU-johtajat ovat sopineet myös konkreettisista EU:n ja kansallisen tason toimista.

Maakohtaisia suosituksia

Vuotuinen kasvuselvitys: kiireellisten tavoitteiden asettaminen

Euroopan komissio on määrittänyt politiikan ensisijaisia tavoitteita, joihin pyrkimistä vuonna 2014 se suosittelee hallituksille.

Ensinnäkin valtioiden, joiden on parannettava julkista talouttaan, olisi etsittävä keinoja mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Säästökohteita määrittäessään hallitusten olisi esimerkiksi pyrittävä välttämään leikkausten tekemistä sellaisiin koulutus-, tutkimus- ja investointihankkeisiin, jotka voivat vauhdittaa kasvua.

Hallitusten pitäisi myös pyrkiä sopeuttamaan verotusjärjestelmiään siten, että ne edistävät kasvua. Niiden pitäisi esimerkiksi pienentää työvoimaan kohdistuvaa verotaakkaa siirtämällä sitä omaisuuden, kulutuksen ja saastuttamisen kaltaisiin kohteisiin.

Pankkisektorin korjaaminen ja uudistaminen siten, että se voi palvella reaalitaloutta, on myös ratkaisevaa. Lisäksi tärkeitä ovat ohjelmat, joissa autetaan työttömiä löytämään töitä, ja muutokset uusien työntekijöiden palkkaamisen helpottamiseksi.

Valtionhallinnon nykyaikaistaminen kustannusten ja byrokratian vähentämiseksi auttaa taloutta monin tavoin.

Lue koko suositusluettelo tästä (englanniksi).

Lisätyökalut

  • Tulostusversio 
  • Pienennä tekstiä 
  • Suurenna tekstiä