Navigointipolku

Ikääntyminen ja hyvinvointi

Ageing and welfare

Sen varmistaminen, että jäsenvaltiot hoitavat julkista talouttaan viisaasti ja kestävästi, on tärkeä tavoite. Merkittävä haaste julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle on väestön ikääntyminen.

Vuonna 2020 Euroopassa on ensimmäistä kertaa enemmän yli 60-vuotiaita kuin alle 25-vuotiaita. Elinajanodote on noussut keskimäärin kahdeksan vuotta vuodesta 1960 lähtien. Tänään EU:ssa syntyvien lasten voidaan olettaa elävän keskimäärin 82-vuotiaiksi, jos he ovat tyttöjä, ja 77-vuotiaiksi, jos he ovat poikia. Noussut elinajanodote yhdistyy pienenevään syntyvyyteen, jonka ennustetaan vuonna 2060 olevan noin 1,7 lasta naista kohden. Lisäksi oletetaan vähenevän myös EU:hun suuntautuvan nettomuuton, joka on tähän asti toiminut tämän kehityksen vastapainona.

Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa, että kun EU:ssa oli ennen jokaista 65-vuotiasta tai vanhempaa henkilöä kohti 4 työikäistä henkilöä, vastaava suhde on tulevaisuudessa 2:1.

Näillä väestörakenteen muutoksilla on vaikutuksia julkiseen talouteen eläkkeiden, terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kustannusten ja muiden ikään liittyvien kustannusten kannalta.

Ikääntyvän väestön vaikutukset eivät kuitenkaan tunnu heti, varsinkin kun EU:n työvoima kasvaa edelleen. Nouseva työllisyys voi kuitenkin tarjota vain väliaikaista helpotusta, ja lopulta väestörakenteen muutos muodostaa raskaan taakan EU:n jäsenvaltioiden talouksille.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi väestön ikääntymisestä huolimatta on löydettävä tasapaino valtion tulojen ja valtion ennustettujen menojen välillä.

Ikääntyminen ja hyvinvointipolitiikka

Sosiaaliturva ja sosiaalinen osallisuus

 

Lisätyökalut

  • Tulostusversio 
  • Pienennä tekstiä 
  • Suurenna tekstiä