Navigointipolku

Eurosetelit ja -kolikot

Euron käyttöön ottaminen, ensin ”tilirahana” vuonna 1999 ja myöhemmin fyysisinä seteleinä ja kolikoina vuonna 2002 on yksi Euroopan unionin vaiheiden kohokohdista. Eurosetelit ja kolikot kuuluvat nyt erottamattomana osana ihmisten jokapäiväiseen elämään ja kaupankäynnin arkeen.

18/05/2009

Euron suunnitteluun ja euroon valmistautumiseen tarvittiin vuosien työ, jonka aikana pyrittiin saavuttamaan tasapaino esteettisten seikkojen, kätevän koon ja aitoustekijöiden välille. Työn tuloksena oli seitsemän eurosetelin ja kahdeksan eurokolikon käyttöönotto tammikuussa 2002.

Eurosetelit ovat samanlaisia kaikissa euroalueen maissa. Kolikoiden toinen puoli on sama kaikissa euroalueen maissa, mutta toisella puolella on kansallinen kuva-aihe.

Euroopan keskuspankilla (EKP) on yksinoikeus antaa euroalueen kansallisille keskuspankeille lupa euroseteleiden liikkeeseen laskemiseen. Euroseteleiden valmistamista ja liikkeeseen laskemista koskeva toimivalta on euroalueen kansallisilla keskuspankeilla. Euroalueen jäsenvaltiot laskevat liikkeeseen EKP:n vuosittain hyväksymät määrät kolikoita, ja niiden valmistaminen on kansallisten rahapajojen tehtävänä.

Virikkeitä kreikan ja latinan kielestä


Kuten kaikilla muillakin valuutoilla, myös eurolla on oma nimi ja tunnus:

  • Rahan nimeksi valittiin euro yhteiseen valuuttaan valmistautumisen yhteydessä Eurooppa-neuvoston Madridin kokouksessa vuonna 1995.
  • Euron tunnus € muistuttaa kreikkalaisten aakkosten epsilon-kirjainta (Є) ja viittaa myös sanan ”Eurooppa” ensimmäiseen kirjaimeen latinalaisissa aakkosissa. Kaksi tunnuksen poikki kulkevaa yhdensuuntaista vaakasuoraa viivaa edustavat euron vakautta. Euroopan komissiossa järjestettiin kilpailu euron tunnuksen suunnittelusta. Harkittavaksi otettiin noin 30 luonnosta, joista kymmentä testattiin yleisön keskuudessa. Tunnuksen lopullisen muodon valitsivat kahdesta esikarsintavaiheen läpäisseestä ehdotuksesta vuonna 1995 silloinen komission puheenjohtaja Jacques Santer ja komission jäsen Yves Thibault de Silguy.

Muodot ja koot


Koska eurosetelit ovat kooltaan ja väreiltään erilaiset ja niissä on keskenään erilaisia kohokuvioita, ihmisten, myös näkövammaisten, on helppo tunnistaa niiden arvot. Liikkeeseen lasketaan 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euron arvoisia seteleitä. Seteleissä on useita aitoustekijöitä, kuten vesileima, turvalanka ja hologrammi, joiden avulla torjutaan väärentäminen ja helpotetaan setelin aitouden tunnistamista.

Myös kolikoita varten laadittiin kehittyneet tekniset eritelmät, joiden ansiosta erityisesti 1 ja 2 euron kolikoiden laiton valmistus on erittäin vaikeaa. Eriarvoisia eurokolikoita on kahdeksan, ja ne ovat erikokoisia, -värisiä ja -paksuisia. Niiden arvot ovat 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä sekä 1 ja 2 euroa.