Rakenne: Asiat Vakuutuslautakunnassa käsitellään jaostoissa, joita on neljä. Periaatteellisesti tärkeät asiat käsitellään täysistunnossa. Päätöksenteosta vastaa siis kollegio. Lautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja toimii täysistunnon ja yhden jaoston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajat toimivat muiden jaostojen puheenjohtajina. Lautakunnan puheenjohtajat ovat sen koko 26-vuotisen toiminnan aikana olleet yliopiston professoreita, apulaisprofessoreita tai oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksia. Kuluttajien vakuutusasioita käsittelevien jaostojen jäsenistä puolet (2) edustaa kuluttajanäkemystä ja puolet (2) vakuutusalaa. Puheenjohtajat ja jäsenet Vakuutuslautakuntaan nimittää Kuluttajien vakuutustoimiston hallitus (=The Supervisory Board of The Finnish Insurance Ombudsman Bureau). Puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kerrallaan kolme vuotta. Vakuutuslautakunnan sihteeristönä toimii Kuluttajien vakuutustoimisto (=The Finnish Insurance Ombudsman Bureau), joka valmistelee lautakunnassa käsiteltävät asiat ja hankkii tarpeelliset selvitykset. Kuluttaja voi ottaa yhteyttä suoraan myös Kuluttajien vakuutustoimistoon, joka neuvoo asiakkaita, selvittelee asiakkaan vahinkoasioita, tarpeen vaatiessa neuvottelee vakuutusyhtiön kanssa ja pyrkii asiassa asiakasta tyydyttävään tulokseen.

Toimivalta: Vakuutuslautakunnan toimivaltaan kuuluvat kaikki vapaaehtoiset vakuutukset. Lausunnonpyytäjänä voi olla vakuutuksenottaja, vakuutettu, vahinkoa kärsinyt tai edunsaaja. Lautakunnan toimivaltaa ei ole rajoitettu maantieteellisesti, eikä lautakunnassa ole riidan kohteena olevien asioiden taloudelliseen arvoon liittyviä rajoituksia. Lautakunta voi ohjesääntönsä mukaan erityisestä syystä olla antamatta lausuntoa sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Tämän vuoksi lautakunta ei käsittele asiaa, joka on samaan aikaan tuomioistuimen käsiteltävänä, ellei lausunnonpyytäjä ole tuomioistuin. Kaikki lautakuntaan käsiteltäväksi tulleet asiat ovat tähän asti olleet sellaisia, joissa sovellettava laki on ollut Suomen lainsäädäntö. Periaatteessa on mahdollista, että lautakunta ei antaisi lausuntoa, jos tapaukseen pitää soveltaa jonkin muun maan kuin Suomen lainsäädäntöä.

Menettely: Vakuutuslautakunnalle pitää tehdä kirjallinen lausuntopyyntö. Ei ole määrämuotoa, vaan esim. käsin kirjoitettu vapaamuotoinen lausuntopyyntö riittää. Lausuntopyyntöön toivotaan liitteeksi kopiota vakuutusyhtiön päätöksestä, mutta se ei ole ehdoton edellytys. Lautakuntaan valittamisessa ei ole mitään erityistä määräaikaa. Asiakkaan on kuitenkin toimittava oman etunsa vuoksi vakuutussopimuslainsäädännön asettamien vanhentumisaikojen puitteissa, jotta juttu ei vanhene. Esim. Suomen vakuutussopimuslain mukaan vanhentumisaika on kolme vuotta siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutusyhtiön päätöksestä ja tästä määräajasta. Menettely lautakunnassa on kirjallista.

Kustannukset:  Lausunnonpyytäminen on täysin maksutonta. Vakuutuslautakunta ei määrää lausunnonpyytäjälle mahdollisesti lausunnon pyytämisestä aiheutuneita kuluja vastapuolen maksettavaksi edes siinä tapauksessa, että lausunnonpyytäjä voittaa juttunsa.

Päätöksen luonne: Lautakunnan lausunto on suositus. Käytännössä suosituksia on noudatettu varsin hyvin. Esim. vuosina 1995-1997, jona aikana lautakunta antoi noin 2.400 lausuntoa ja joista asioista noin kolmannes (33 %) muuttui lausunnonpyytäjän eduksi lautakunnan käsittelyssä, noudattivat vakuutusyhtiöt lausuntoja 99,6 %:sti.