Teollisuus ja yritystoiminta
Puolustus ja turvallisuus
EU:n puolustus- ja turvallisuusala kilpailukykyisemmäksi
Euroopan turvallisuudesta huolehtiminen on vuosien ajan pitkälti ollut Yhdysvaltojen tehtävä, mutta tilanne on nopeasti muuttumassa. Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Koska budjetteja joudutaan kaikkialla leikkaamaan, on EU-maiden lisättävä keskinäistä yhteistyötään.
Parantamisen varaa on runsaasti. Nykyisin vain noin 25 prosenttia puolustusalan julkisista hankinnoista Euroopassa on yhteistyöhön perustuvia hankintoja. Loput 75 prosenttia tehdään kansallisella tasolla, mikä usein aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja järjestelmien yhteensopimattomuutta. Sirpaloituminen estää mittakaavaetujen syntymisen, tukahduttaa innovointia ja aiheuttaa resurssien haaskausta.
EU-maissa on esimerkiksi fregattien toimittajia 11, kun Yhdysvalloissa niitä on vain yksi. EU-maissa panssaritaisteluvaunuja valmistetaan 17 tuotantolaitoksessa, ja Yhdysvalloissa niiden tuotanto on keskitetty kahteen laitokseen. Ilmailuala on EU:ssa kaikkein yhtenäisin, mutta myös siellä arvokkaita resursseja hajotetaan liiaksi, kun valmistetaan kolmea erityyppistä edistynyttä hävittäjää. Monilla keskeisillä ilmailuteknologian aloilla, kuten miehittämättömien lentokoneiden tuotannossa, EU on jäljessä muista.
"Tarvitaan yhtenäistä eurooppalaista toimintaa, jotta kykenisimme ylläpitämään sellaisia teollisia valmiuksia, joilla voidaan täyttää tulevat sotilaallisia valmiuksia koskevat tarpeet ja tukea uskottavaa yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP). On myös selvää, että teollisuus- ja markkinakysymysten ratkaiseminen jää puolitiehen, ellei saada aikaan kunnollista Euroopan kattavaa sopimusta. Euroopan puolustusteollisuuden täytyy pysyä maailmanluokan tuotanto- ja innovointikeskuksena, joka tarjoaa korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja ja luo kasvua. "
Eurooppalaisten yritysten on tehtävä yhteistyötä ja koordinoitava toimintaansa. Toimiin on jo ryhdytty, mutta ne etenevät hitaasti. Komissio julkaisi heinäkuussa 2013 toimintasuunnitelman, jossa ehdotetaan yksinkertaisia toimia, joilla lisätään kansallisten markkinoiden avautumista ja parannetaan EU:n puolustusalan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.
Toimintaa on tehostettava, mutta lisäksi on laadittava korkeampia standardeja ja yhteisiä sertifiointeja. Se, että maasta laukaistaville ampumatarvikkeille ei ole yhteistä sertifiointia, maksaa EU:lle arviolta 1,5 miljardia euroa vuosittain (ampumatarvikkeisiin vuosittain käytetty kokonaissumma on 7,5 miljardia euroa). Yhteisen sertifioinnin edistämiseksi tehdään kuitenkin koko ajan työtä. Komissio haluaa myös saada EU-maille yhteiset standardit ja suunnittelee nk. hybridistandardien kehittämistä tuotteille, joilla voi olla sekä sotilas- että siviilisovelluksia.
Vaikka puolustusmäärärahat ovat huomattavasti pienentyneet, EU:n puolustuskulut ovat kuitenkin edelleen maailman suurimpia. Vuonna 2011 ne olivat suuremmat kuin Venäjällä, Japanilla ja Kiinalla yhteensä. EU:n vuotuinen puolustusbudjetti on 194 miljardia euroa, joten sillä on kapasiteettia olla strateginen kansainvälinen toimija ja toimia arvojensa mukaisesti. Tämä edellyttää tehokkaampia investointeja ja painopisteen siirtämistä pois henkilökuluista (jotka ovat vähentymässä, mutta edelleen suurin kustannuserä) ja suurempaa investointia tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka osuus on valitettavasti laskenut 14 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2010.
Tämä laskusuunta on käännettävä, sillä tutkimus ja kehitys ovat olennainen osa tulevaisuuden valmiuksista huolehtimista. T&k-toiminnalla on myös merkittäviä epäsuoria vaikutuksia muilla aloilla, kuten elektroniikassa, avaruustekniikassa ja siviili-ilmailussa, ja se tuottaa kasvua ja tarjoaa tuhansia korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja. Yhdysvallat on maailmanlaajuisesti innovoinnin kärkimaa, ja siellä käytetään 7 kertaa enemmän varoja puolustusalan tutkimus- ja kehitystyön kuin kaikissa EU-maissa yhteensä. Komissio kannustaa EU-maita kasvattamaan puolustusalan t&k-investointeja ja aikoo itse osoittaa rahoitusta kaksikäyttöteknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen.
Lisätietoa 