Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Ruotsi

Uusin päivitys: 21-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Ruotsi

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä erityyppisiä määräaikoja sovelletaan siviilimenettelyjen yhteydessä? 1.
2. Mitkä päivät eivät ole 3. kesäkuuta 1971 määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä? 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Mistä hetkestä määräaika alkaa kulua? 4.
5. Milloin määräaika päättyy? 5.
6. Määräaikojen pidentäminen joissakin tapauksissa 6.
7. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 7.
8. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 8.
9. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 9.
10. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 10.
11. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 11.

 

1. Mitä erityyppisiä määräaikoja sovelletaan siviilimenettelyjen yhteydessä?

Siviilimenettelyissä on monia erityyppisiä määräaikoja. Joistakin määräajoista säädetään perustuslaissa. Tästä ovat esimerkkeinä muutoksenhakumääräajat (aika, jonka sisällä muutoksenhaku on tehtävä) sekä valitus- ja uudelleenkäsittelymääräajat (aika, jonka sisällä kanne on pantava vireille oikeusistuimessa). On olemassa myös määräyksiä, joiden perusteella on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mutta jotka jättävät aikataulun tuomioistuimen päätettäväksi. Tästä ovat esimerkkeinä täydentävien tietojen ja todisteiden antamisen sekä kanteeseen vastaamisen määräajat.

2. Mitkä päivät eivät ole 3. kesäkuuta 1971 määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä?

Lauantait, sunnuntait ja yleiset vapaapäivät eivät ole työpäiviä.

Ruotsin yleisistä vapaapäivistä annetun lain (1989:253) mukaan Ruotsissa ovat yleisiä vapaapäiviä seuraavat:

  • uudenvuodenpäivä (1. tammikuuta)
  • loppiainen (6. tammikuuta)
  • pitkäperjantai (pääsiäispäivää edeltävä perjantai)
  • pääsiäispäivä (maaliskuun 21. päivää seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai)
  • toinen pääsiäispäivä (pääsiäispäivää seuraava päivä)
  • vapunpäivä
  • helatorstai (kuudes torstai pääsiäispäivän jälkeen)
  • helluntai (seitsemäs sunnuntai pääsiäispäivän jälkeen)
  • Ruotsin kansallispäivä (6. kesäkuuta)
  • juhannuspäivä (20.–26. kesäkuuta välisenä aikana oleva lauantai)
  • pyhäinpäivä (31.10.–6.11. välisenä aikana oleva lauantai)
  • joulupäivä (25. joulukuuta)
  • tapaninpäivä (26. joulukuuta)

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Lähtökohtana on, että henkilölle, jolle tuomioistuin on määrännyt jonkin toimen suoritettavaksi oikeudenkäynnissä, on annettava riittävästi aikaa kyseiseen toimeen valmistautumiseen (Ruotsin oikeudenkäyntikaaren 32 luvun 1 §). Useimmissa tapauksissa määräajan asettaa tuomioistuin. Määräajan on oltava sellainen, että osapuolella on sopivasti aikaa käytettävissään.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muutamia tapauksia varten oikeudenkäyntikaaressa on määrätty tietty aika. Tämä koskee pääasiassa tuomioistuimen tuomion tai päätöksen muutoksenhakuaikaa ja päätetyn käsittelyn uudelleenavaamispyynnön määräaikaa sekä joissakin tapauksissa myös määräajan muutoksia.

Henkilön, joka haluaa valittaa käräjäoikeuden tuomiosta siviilimenettelyssä, on toimittava kolmen viikon kuluessa tuomion julistamisesta. Henkilön, joka haluaa valittaa käräjäoikeuden päätöksestä siviilimenettelyssä, on toimittava saman määräajan kuluessa. Jos oikeudenkäynnin tuloksena tehtyä päätöstä ei ole julistettu istunnossa eikä istunnossa ole annettu tietoa siitä, milloin päätös julistetaan, valitusaika alkaa siitä päivästä, jolloin osapuoli saa päätöksen tietoonsa. Muutostenhauissa hovioikeuden tuomioihin ja päätöksiin on neljän viikon määräaika (katso Ruotsin oikeudenkäyntikaaren 50 luvun 1 §, 52 luvun 1 §, 55 luvun 1 § ja 56 luvun 1 §).

Jos käräjäoikeus on julistanut yksipuolisen tuomion osapuolelle, tämä voi pyytää käsittelyn uudelleen avaamista kuukauden kuluessa tuomion julistamispäivästä (katso Ruotsin oikeudenkäyntikaaren 44 luvun 9 §).

Jos muutoksenhaku raukeaa, koska muutoksenhakija ei saapunut hovioikeuden istuntoon, muutoksenhakija voi kolmen viikon kuluessa päätöksen julistamispäivästä pyytää asian käsittelyn jatkamista (katso Ruotsin oikeudenkäyntikaaren 50 luvun 22 §).

Jos osapuoli ei ole valittanut tai pyytänyt asian uudelleenkäsittelyä tai avaamista määräajan kuluessa, hän voi pyytää määräajan palauttamista. Pyyntö on tehtävä kolmen viikon kuluessa noudattamatta jättämisen perusteen lakattua ja viimeistään vuoden kuluttua määräajan umpeutumisesta (katso Ruotsin oikeudenkäyntikaaren 59 luvun 12 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Ruotsin kruununvoutiviranomaisen summaarisiin menettelyihin sovelletaan myös erilaisia määräaikoja. Vastaaja määrätään antamaan lausunto hakemuksesta tietyn ajan kuluessa tiedoksiantopäivästä. Aika ei voi ilman erityistä syytä olla pitempi kuin kaksi viikkoa (maksamismääräyksestä ja tuesta annetun lain [1990:746] 25 §). Jos vastaaja riitauttaa hakemuksen, hakijalla on enintään neljä viikkoa aikaa riitautustiedon saamispäivästä lähtien pyytää, että asia siirretään käräjäoikeuteen jatkokäsittelyä varten (34 §). Jos kruununvoutiviranomainen ilmoittaa päätöksen maksamismääräystä tai tukea koskevassa asiassa, vastaaja voi pyytää asian uudelleenkäsittelyä kuukauden kuluessa päätöksen tekemispäivästä (53 §). Viranomaisen muista päätöksistä voi valittaa kolmen viikon kuluessa päätöksen tekemispäivästä (55–57 §).

4. Mistä hetkestä määräaika alkaa kulua?

Kun teko tai toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, määräaika alkaa pääsääntöisesti kulua siitä päivästä, jolloin päätös tai määräys on julistettu. Jos osapuolelle annetaan tiedoksi asiakirja, alkamisaika siirtyy kuitenkin siihen päivään, jolloin osapuoli vastaanottaa asiakirjan (tiedoksiantopäivä).

5. Milloin määräaika päättyy?

Jos määräaika alkaa päätöksen tai määräyksen tekemispäivästä, määräaika ilmoitetaan yleensä tarkkana päivämääränä, johon mennessä päätöksen/määräyksen mukaisen toimen on oltava suoritettu. Joskus määräaika annetaan kuitenkin siten, että toimenpiteisiin määrätään ryhdyttävän tietyn päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuosimäärän kuluessa. Tällöin aika lasketaan aina määräajan kulumisen aloittavasta päivästä. Jos määräaika alkaa tiedoksiantopäivästä, ilmoitetaan aina, että toimenpiteeseen on ryhdyttävä tietyn päivä-, viikko-, kuukausi- tai vuosimäärän kuluessa tiedoksiantopäivästä. Tiedoksiantopäivä on päivä, jolloin osapuoli vastaanottaa asiakirjan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun määräaika ilmaistaan päivissä, ilmoitettu päivien lukumäärä koostuu kalenteripäivistä, ei vain työpäivistä. Lakisääteisten aikojen laskemisesta annetussa laissa (1930:173) säädetään, että kun määräaika ilmaistaan viikoissa, kuukausissa tai vuosissa, päättymispäivä on sama viikonpäivä tai järjestysluvultaan vastaava kuukauden päivä kuin määräajan alkamispäivä. Jos päättymiskuukaudessa ei ole vastaavaa päivää, päättymispäivä on kyseisen kuukauden viimeinen päivä.

Jos päivä, jona toimi on viimeistään suoritettava, on lauantai, sunnuntai tai muu yleinen vapaapäivä (katso 2 edellä), juhannusaatto (juhannuspäivää edeltävä päivä), jouluaatto (24. joulukuuta) tai uudenvuoden aatto (31. joulukuuta), määräaikaa pidennetään seuraavaan työpäivään. Tämä koskee myös tapauksia, joissa määräaika alkaa tiedoksiantopäivänä.

Tapauksissa, joissa sovelletaan 3. kesäkuuta 1971 määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä annettua asetusta (ETY, EURATOM) N:o 1182/71, noudatetaan asetuksen säännöksiä.

6. Määräaikojen pidentäminen joissakin tapauksissa

Määräaikojen pidentämisestä ei ole olemassa erityisiä sääntöjä tilanteessa, jossa osapuoli asuu, harjoittaa toimintaansa tai on muusta syystä muualla kuin Ruotsissa tai vaikeapääsyisessä paikassa. Kuten alussa jo mainittiin, tuomioistuin voi kuitenkin monissa tapauksissa päättää määräajan pituuden ja varmistaa, että osapuolella on sopivasti aikaa käytettävissään.

7. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Ei.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Jos määräajasta säädetään laissa (esimerkiksi muutoksenhakumääräaika), aikaa ei voida lyhentää eikä pidentää. Jos osapuoli on määrätty olemaan läsnä käsittelyssä tai suorittamaan jokin toimi, tuomioistuin voi pidentää määräaikaa asettamalla uuden päättymisajankohdan. Hätätilanteessa mikään ei estä tuomioistuinta peruuttamasta suunniteltua käsittelyä ja määräämästä uutta aikaisempaan ajankohtaan. Osapuolilla on kuitenkin oltava riittävästi aikaa valmistautumiseen.

9. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Ei (katso 6 edellä).

10. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Määräysten noudattamisen määräajat ja muut vastaavat

Jos kantaja ei noudata määräystä antaa lisätietoja haastehakemusta varten tai jos asian ratkaisemiselle on jokin muu este, kanne hylätään. Jos vastaaja ei vastaa kanteeseen, voidaan hänelle julistaa yksipuolinen tuomio. Määräyksen noudattamatta jättäminen määräajan kuluessa voi johtaa siihen, että tuomioistuin antaa päätöksen siitä huolimatta.

Istunnosta pois jääminen

Jos kyseessä on tuomioistuimen ulkopuolinen ratkaisumenettely (esimerkiksi kaupallisissa riidoissa), osapuolen käräjäoikeuden istunnosta pois jääminen johtaa yksipuolisen tuomion julistamiseen. Muissa tapauksissa voidaan antaa sakkorangaistus. Jos kyseessä on kuitenkin tilanne, jossa ei voida käyttää tuomioistuimen ulkopuolista ratkaisumenettelyä (esimerkiksi perheoikeudellisissa riidoissa), voi kantajan poissaolo aiheuttaa kanteen hylkäämisen. Vastapuoli voidaan vastaavassa tilanteessa määrätä maksamaan sakkoja tai haettavaksi istuntoon. Jos kantaja ei ilmesty hovioikeuden käsittelyyn, muutoksenhaku raukeaa. Jos vastapuoli ei ilmesty paikalle, voidaan antaa sakkorangaistus.

Valittamismääräaika

Jos osapuoli tekee valituksen liian myöhään, valitus hylätään.

11. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Jos määräajasta ei ole säädetty laissa, osapuoli voi ennen määräajan päättymistä pyytää lykkäystä tai tuomioistuinta pidentämään määräaikaa. Jos määräaika on kulunut umpeen ja tuomioistuin on sen jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin (esimerkiksi tehnyt päätöksen), on olemassa useita tavallisia ja poikkeuksellisia toimenpiteitä, joihin osapuoli voi ryhtyä. Toimenpiteiden tarkoitus on avata päätetty käsittely uudelleen tai joissakin tapauksissa muuttaa määräaikaa (katso 3 edellä).

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 21-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta