Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Espanja

Uusin päivitys: 29-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Espanja

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita Espanjassa sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten säädösten yhteydessä. 1.
2. Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukainen luettelo Espanjan lainsäädännössä yleisiksi vapaapäiviksi määritellyistä päivistä. 2.
3. Siviiliprosessissa sovellettavia määräaikoja koskevat yleiset säännöt, joista säädetään siviiliprosessimenettelystä 7. tammikuuta 2000 annetussa laissa 1/2000. 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa - eli mikä on se hetki, josta tämän toimen tai virkatoimen määräaika alkaa kulua (dies a quo)? 4.
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Voidaanko määräaikaa pidentää, vaikka se alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun hakemus esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella tai siitä maantieteellisesti erossa olevalla alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat näillä alueilla tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Kun hakemus esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jollakin emämaasta erossa olevista alueista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää tai pidentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä? 12.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita Espanjassa sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten säädösten yhteydessä.

Yksityisoikeudessa ajan kuluminen oikeudellisena tosiseikkana voi vaikuttaa henkilön subjektiiviseen oikeuteen tai lakiin perustuvaan kelpoisuuteen toteuttaa määrättyjä oikeustoimia tai oikeutettuihin odotuksiin joko siten, että oikeus tulee voimaan tai odotus toteutuu (prescripción adquisitiva eli usucapión) tai siten, että oikeus menetetään (prescripción extintiva).

Jos laissa asetetaan määräaaika oikeudellisesti pätevän toimen toteuttamista varten, oikeus toteuttaa kyseinen toimi raukeaa ilman eri toimenpiteitä määräajan päättyessä. Tästä ilmiöstä käytetään nimitystä caducidad (määräajan menettäminen). Tuomioistuin voi todeta määräajan menettämisen (toisin kuin varsinaisen vanhentumisen) viran puolesta, mutta tätä menettelyä voidaan soveltaa ainoastaan laissa erikseen säädetyissä tapauksissa. Jos määräaika katkaistaan, sen kuluminen keskeytyy laissa säädetyksi ajaksi, ja määräajasta lasketaan kuluneeksi aika määräajan alkamisesta katkaisemisajankohtaan asti. Jäljellä oleva määräaika alkaa kulua katkaisemisajan päättymistä seuraavasta päivästä.

Prescripción extintiva tarkoittaa tarkkaan ottaen sitä, että jollei oikeudenhaltija toimi oikeuksiensa voimaan saattamiseksi sinä aikana, joka laissa säädetään oikeuden voimaan saattamista varten, oikeus menetetään ja siihen perustuvat vaatimukset raukeavat. Jotta vanhentuminen olisi oikeudellisesti pätevä, siihen on vedottava nimenomaisesti. Vanhentumisajan katkaisee mikä tahansa oikeudenhaltijan toimi, joka osoittaa, että tämä ei ole luopunut oikeutensa käyttämisestä. Tällaiset toimet luetellaan siviililain 1973 §:ssä (asian vireillepano tuomioistuimessa, velkojan tuomioistuimen ulkopuolella esittämä muistutus tai mikä tahansa toimi, jolla velallinen tunnustaa velkansa). Katkaisemisen jälkeen vanhentumisaika alkaa uudelleen alusta. Espanjan tuomioistuinten oikeuskäytännössä on johdonmukaisesti tulkittu tämäntyyppistä velvoitteiden raukeamista suppeasti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Määräajat voidaan ilmaista päivinä, viikkoina, kuukausina tai vuosina.

Jos määräaika on ilmaistu päivinä tietystä alkamispäivämäärästä alkaen, sen kuluminen alkaa alkamispäivää seuraavana päivänä. Jos määräaika on ilmaistu kuukausina tai vuosina, sen alkamis- ja päättymispäivä ovat järjestysluvultaan samat. Jos päättymiskuukaudessa ei ole järjestysluvultaan samaa päivää kuin alkamiskuukaudessa, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä. Tällöin ei oteta lukuun yleisiä vapaapäiviä (siviililain 5 ja 1130 §).

Siviiliprosessissa sovellettavien määräaikojen laskemista käsitellään jäljempänä vastauksessa kysymykseen 3.

LINKIT:

  • LEGISLACIÓN CIVIL y MERCANTIL (siviili- ja kauppaoikeus) español
  • CONSEJO GENERAL DEL PODER JUDICIAL ESPAÑA (portaali, joka sisältää lukuisia linkkejä kansalaisten kannalta tärkeitä asioita käsitteleville sivuille) español
  • MINISTERIO DE JUSTICIA (Información Jurídica) (oikeusministeriö, lakitietoa) español

2. Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukainen luettelo Espanjan lainsäädännössä yleisiksi vapaapäiviksi määritellyistä päivistä.

Hallinnollisia menettelyjä koskevien sääntöjen osalta asetus 1182/71 on saatettu osaksi Espanjan lainsäädäntöä lailla viranomaisten oikeudellisesta asemasta ja yleisestä hallinnollisesta menettelystä (Ley de Régimen Jurídico de las Administraciones Públicas y del Procedimiento Administrativo Común), jossa säädetään seuraavaa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Jollei laissa tai Euroopan yhteisön lainsäädännössä toisin säädetä, päivinä ilmaistujen määräaikojen katsotaan tarkoittavan työpäiviä, eikä niihin siis lasketa sunnuntaita tai juhlapyhiä. Jos määräaika ilmaistaan kalenteripäivinä, tästä on mainittava erikseen.
  2. Jos määräaika ilmaistaan kuukausina tai vuosina, niiden lasketaan alkavan asianomaista tointa koskevan ilmoituksen tiedoksianto- tai julkaisupäivää seuraavana päivänä tai, jos viranomaiset eivät ole vastanneet hakemukseen, sitä päivää seuraavana päivänä, jona hakemus katsotaan hyväksytyksi tai hylätyksi. Jos päättymiskuukaudessa ei ole järjestysluvultaan samaa päivää kuin alkamiskuukaudessa, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.
  3. Jos määräpäivä ei satu olemaan työpäivä, määräaika päättyy seuraavana työpäivänä.
  4. Jos määräaika ilmaistaan päivinä, sen lasketaan alkavan asianomaista tointa koskevan ilmoituksen tiedoksianto- tai julkaisupäivää seuraavana päivänä tai, jos viranomaiset eivät ole vastanneet hakemukseen, sitä päivää seuraavana päivänä, jona hakemus katsotaan hyväksytyksi tai hylätyksi.
  5. Jos päivä on työpäivä siinä kunnassa tai autonomisella alueella, jonka alueella asianomainen henkilö asuu, mutta yleinen vapaapäivä viranomaisen toimipaikassa, tai päinvastoin, päivä katsotaan vapaapäiväksi.
  6. Päivän määrittäminen työpäiväksi tai vapaapäiväksi määräaikojen laskemista varten ei sinänsä määrää viranomaisten toimipaikkojen käytäntöjä ja aukioloaikoja eikä kansalaisten pääsyä tutustumaan asiakirjoihin.
  7. Valtion keskushallinto ja autonomisten alueiden hallinto vahvistavat toimivalta-alueellaan virallisen työpäiväluettelon perusteella määräaikojen laskemisessa sovellettavan luettelon yleisistä vapaapäivistä. Autonomisten alueiden hyväksymään luetteloon sisältyvät vapaapäivät, joita asianomaisten kuntien viranomaiset noudattavat.

Tämä luettelo on julkaistava ennen kunkin vuoden alkua asianomaisessa virallisessa lehdessä ja muita tiedotuskanavia käyttäen sen varmistamiseksi, että kansalaiset saavat siitä tiedon.

Sivun alkuunSivun alkuun

Menettelyihin sovellettavista määräajoista säädetään tuomioistuinlain (Ley Orgánica del Poder Judicial) 182 §:ssä seuraavaa:

  1. Menettelyjen kannalta yleisiä vapaapäiviä ovat lauantait ja sunnuntait, joulukuun 24. ja 31. päivä sekä kansallispäivät ja alueelliset ja kunnalliset juhlapyhät.
  2. Virka-aika on klo 8-20, ellei laissa toisin säädetä.

Tuomioistuinlain 183 §:n mukaan kaikki elokuun päivät ovat yleisiä vapaapäiviä menettelyjen määräaikojen laskemisen kannalta, lukuun ottamatta sellaisia menettelyjä, jotka on säädetty kiireellisiksi prosessilainsäädännössä. Yleinen oikeusneuvosto voi kuitenkin määrätä, että ne lasketaan työpäiviksi myös muiden menettelyjen yhteydessä (ks. kohta 5 b).

LINKIT:

  • Luettelo koko Espanjassa määräaikojen laskemisessa sovellettavista yleisistä vapaapäivistä vuonna 2005 español

3. Siviiliprosessissa sovellettavia määräaikoja koskevat yleiset säännöt, joista säädetään siviiliprosessimenettelystä 7. tammikuuta 2000 annetussa laissa 1/2000.

Säännöt sisältyvät siviiliprosessilain 1/2000 I osan V osaston II lukuun (130-136 §). Niiden keskeinen sisältö on seuraava:

Kaikki oikeudelliset menettelyt on toimitettava työpäivinä ja virka-aikana. Työpäiviä ovat kaikki vuoden päivät, lukuun ottamatta sunnuntaita sekä kansallispäiviä ja alueellisia ja paikallisia vapaapäiviä. Lisäksi kaikki elokuun päivät ovat yleisiä vapaapäiviä. Virka-ajaksi luetaan klo 8-20, jollei laissa toisin säädetä. Tiedoksianto- ja täytäntöönpanotoimien osalta virka-aikaan kuuluu myös klo 20-22 välinen aika.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimen prosessitoimet on toimitettava tiettyyn määräpäivään (término) mennessä tai tietyn määräajan (plazo) kuluessa. Määräpäivän ohittamisesta tai määräajasta seuraa, että mahdollisuus toteuttaa asianomainen toimi menetetään. Tuomioistuimen kirjaaja kirjaa määräajan päättymisen ja toteuttaa toimivaltaansa kuuluvat toimenpiteet tai ilmoittaa asiasta tuomioistuimelle toimenpiteitä varten.

Kun on kyse kiireellisistä menettelyistä, joissa menettelyn viivästyminen saattaisi aiheuttaa vakavaa haittaa asianosaisille tai oikeudenkäytölle tai tehdä tuomioistuimen päätöksen tehottomaksi (esim. määrääminen psykiatriseen pakkohoitoon tai toimenpiteet, joita tuomioistuin toteuttaa alaikäisen etujen turvaamiseksi), siviilituomioistuin voi oma-aloitteisesti tai asianosaisen pyynnöstä määrätä, että virka-ajan ulkopuoliset päivät tai ajat katsotaan virka-ajaksi. Elokuu voidaan katsoa virka-ajaksi ilman erillistä päätöstä. Erillistä päätöstä ei tarvita myöskään virka-aikana aloitettujen kiireellisten toimenpiteiden jatkamiseksi niin kauan kuin on tarpeen virka-ajan ulkopuolella.

Määräajan katsotaan alkavan sitä päivää seuraavana päivänä, jona määräajan alkamista koskeva lainmukainen ilmoitus on annettu tiedoksi, ja se jatkuu päättymispäivään klo 24 saakka. Jos kuitenkin laissa säädetään määräajasta, joka alkaa heti edellisen määräajan päätyttyä, uusi määräaika alkaa ilman eri ilmoitusta edellisen määräajan päättymistä seuraavasta päivästä. Jos määräaika on ilmaistu päivinä, yleisiä vapaapäiviä ei oteta lukuun. Kuukausina tai vuosina ilmaistuissa määräajoissa alkamis- ja päättymispäivällä on sama järjestysluku. Jos päättymiskuukaudessa ei ole järjestysluvultaan samaa päivää kuin alkamiskuukaudessa, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asiakirja on jätettävä määräajan kuluessa, se voidaan jättää määräajan päättymistä seuraavana työpäivänä klo 15 mennessä tuomioistuimen kirjaamoon tai keskusrekisteriin, jos tällainen on olemassa. Siviilioikeudellisiin menettelyihin liittyviä asiakirjoja ei voida jättää päivystävään tuomioistuimeen.

Määräaikaa ei voida pidentää. Jos määräaikaa ei kuitenkaan voida noudattaa ylivoimaisen esteen vuoksi, sen kuluminen voidaan katkaista tai määräpäivää voidaan lykätä, jolloin määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jona katkaisemiseen tai lykkäämiseen johtanut syy lakkaa vaikuttamasta. Tuomioistuimen on todettava ylivoimaisen esteen olemassaolo joko oma-aloitteisesti tai vahingonkärsijän aloitteesta kuultuaan asianomaisia.

LINKIT:

  • Siviiliprosessilaki (1/2000, 7.1.2000) español

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa - eli mikä on se hetki, josta tämän toimen tai virkatoimen määräaika alkaa kulua (dies a quo)?

Määräajan katsotaan alkavan sitä päivää seuraavana päivänä, jona määräajan alkamista koskeva lainmukainen ilmoitus on annettu tiedoksi, ja se jatkuu päättymispäivään klo 24 saakka. Jos kuitenkin laissa säädetään määräajasta, joka alkaa heti edellisen määräajan päätyttyä, uusi määräaika alkaa ilman eri ilmoitusta edellisen määräajan päättymistä seuraavasta päivästä. Oikeudellisia tiedoksiantoja koskevat yksityiskohtaiset säännökset sisältyvät siviiliprosessilain 149-168 §:ään.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ks. Asiakirjojen tiedoksianto - Espanja

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

Yleisenä oikeusnormina on siviiliprosessilain 132 §, jonka mukaan tuomioistuinmenettelyt on toteutettava niille asetettujen määräaikojen kuluessa. Jos määräaikaa ei ole asetettu, ne on toteutettava viipymättä.

  1. Jos määräaika ilmaistaan päivinä, lasketaanko alkamispäivä mukaan?

    Siviiliprosessilain 133 §:n mukaan määräaika alkaa sitä päivää seuraavana päivänä, jona määräajan alkamista koskeva lainmukainen ilmoitus on annettu tiedoksi, ja se jatkuu päättymispäivään klo 24 saakka.

    Siviiliprosessilain 151 §:n 2 momentin mukaan tiedoksiannot valtion asianajotoimistolle (Abogacía del Estado) ja syyttäjälaitokselle (Ministerio Fiscal) sekä oikeusasianajajayhdistysten (Colegios de Procuradores) välityksellä hoidetut tiedoksiannot katsotaan toimitetuiksi asiakirjaan merkittyä vastaanottopäivää seuraavana päivänä.

  2. Kun määräaika ilmaistaan päivinä, tarkoitetaanko sillä kalenteripäiviä vai työpäiviä?

    Kun määräaika ilmaistaan päivinä, yleisiä vapaapäiviä ei oteta huomioon.

    Siviiliprosessilain 131 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kiireellisiä menettelyjä (tuomioistuinmenettelyt, joiden viivästyminen saattaisi aiheuttaa vakavaa haittaa asianosaisille tai oikeudenkäytölle tai tehdä tuomioistuimen päätöksen tehottomaksi) koskevia määräaikoja laskettaessa elokuun päiviä ei lueta yleisiin vapaapäiviin (paitsi sunnuntait ja juhlapyhät).

  3. Entä kun määräajat ilmaistaan kuukausina tai vuosina?

    Kuukausina tai vuosina ilmaistuissa määräajoissa alkamis- ja päättymispäivällä on sama järjestysluku.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Jos päättymiskuukaudessa ei ole järjestysluvultaan samaa päivää kuin alkamiskuukaudessa, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

  4. Milloin määräajat päättyvät?

    Siviiliprosessilain 135 §:ssä säädetään asiakirjojen jättämistä koskevista määräajoista seuraavaa:

    1. Jos asiakirja on jätettävä määräajan kuluessa, se voidaan jättää määräajan päättymistä seuraavana työpäivänä klo 15 mennessä tuomioistuimen kirjaamoon tai keskusrekisteriin, jos tällainen on olemassa.
    2. Siviilioikeudellisiin menettelyihin liittyviä asiakirjoja ei voida jättää päivystävään tuomioistuimeen.
    3. Kirjaajat tai heidän nimeämänsä virkamiehet kirjaavat haastehakemusten, menettelyn aloittavien asiakirjojen ja muiden tietyn määräajan kuluessa jätettävien asiakirjojen esittämispäivän ja -ajan.
    4. Tuomioistuimelle jätetyistä asiakirjoista on kaikissa tapauksissa annettava kuitti, josta käy ilmi asiakirjojen esittämispäivä ja -aika. Vastaanottovahvistus annetaan myös osapuolten toimittamista vahvistamattomista asiakirjakappaleista.
    5. Jos tuomioistuimilla ja menettelyn osapuolilla on käytössään tekniset välineet asiakirjojen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi siten, että niiden aitous voidaan taata ja että niiden lähettämis- ja vastaanottoajankohdasta sekä sisällöstä pidetään luotettavasti kirjaa, kyseiset asiakirjat voidaan lähettää kyseisiä välineitä käyttäen. Vastaanottovahvistus annetaan tällöin tavanomaiseen tapaan, ja asiakirjat katsotaan jätetyiksi oikeuksien käyttämiselle ja velvollisuuksien täyttämiselle asetetussa määräajassa.

    Todistamista sekä lakisääteisten velvollisuuksien täyttämistä varten mahdollisesti tarvittavat alkuperäisasiakirjat ja oikeaksi todistetut jäljennökset on kuitenkin toimitettava tuomioistuimelle kolmen päivän kuluessa edellisen kappaleen mukaisen toimituksen jälkeen.

    Sivun alkuunSivun alkuun

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Voidaanko määräaikaa pidentää, vaikka se alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Sunnuntaina tai muuna yleisenä vapaapäivänä päättyvien määräaikojen katsotaan jatkuvan seuraavaan työpäivään asti.

Jos uusi määräaika alkaa lain mukaan välittömästi edellisen päätyttyä, sen katsotaan alkavan ilman eri ilmoitusta edellisen määräajan päättymistä seuraavana päivänä. Yleisenä vapaapäivänä päättyvään määräaikaan sovelletaan edellä esitettyä sääntöä myös tässä tapauksessa.

7. Kun hakemus esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella tai siitä maantieteellisesti erossa olevalla alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat näillä alueilla tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Manner-Espanjan lisäksi Espanjaan kuuluvat Baleaarit, Kanariansaaret, Ceuta ja Melilla. Näillä alueilla ei kuitenkaan ole annettu minkäänlaisia erityissäännöksiä määräajoista.

8. Kun hakemus esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jollakin emämaasta erossa olevista alueista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Ks. vastaus edelliseen kysymykseen.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Muutoksenhakua koskevan ennakkoilmoituksen jättämiseen (anuncio) ja perusteluiden esittämiseen (fundamentación) sovelletaan aiheesta riippumatta yleistä muutoksenhakumääräaikaa. Ilmoitus on annettava viiden päivän kuluessa tuomion tiedoksiantamisesta (siviiliprosessilain 457 ja 479 §). Perusteluiden esittämiseen on aikaa 20 päivää siitä, kun tuomioistuin on ottanut muutoksenhaun tutkittavaksi (siviiliprosessilain 457 ja 481 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää tai pidentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten?

Suullisessa käsittelyssä (jonka soveltamisalasta säädetään siviiliprosessilain 250 §:ssä) ei käytetä kirjallista menettelyä paikalletuloa ja kanteeseen vastaamista varten. Tosin ilmoituksessa kanteen ottamisesta käsiteltäväksi on ilmoitettava käsittelyn ajankohta, jonka on oltava 10-20 päivän kuluessa haasteen tiedoksiantamisesta (siviiliprosessilain 440 §).

Tavanomaisessa oikeudenkäynnissä (jonka soveltamisalasta säädetään siviiliprosessilain 249 §:ssä) vastaajan on esitettävä vastineensa 20 päivän kuluessa kanteen tiedoksisaamisesta (siviiliprosessilain 404 §).

Paikalletuloa ja vastineen esittämistä koskevia määräaikoja ei voida lyhentää tai pidentää. Siviiliprosessilain muutosesityksen perusteluissa ehdotetaan tuomioistuimen päätöksen antamista koskevien määräaikojen radikaalia lyhentämistä ja muiden määräaikojen muuttamista realistisemmiksi vuodelta 1881 peräisin olevan vanhan lain soveltamisesta saadun pitkäaikaisen kokemuksen perusteella. Tarkoitus on säätää lyhyistä ja kohtuullisesti noudatettavissa olevista määräajoista, jotta tuomio voidaan antaa viivytyksettä oikeudenhoidon tehokkuutta koskevien vaatimusten mukaisesti. Siviiliprosessilain 134 §:n 1 momentin mukaan kyseisessä laissa säädettyjä määräaikoja ei voida pidentää.

Poikkeuksena tähän sääntöön on mahdollisuus katkaista määräaika tai pidentää sitä ylivoimaisen esteen vuoksi seuraavissa tapauksissa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Siviiliprosessilain 134 §:n 2 momentissa annettujen yleisten säännösten perusteella. Tuomioistuimen on todettava ylivoimaisen esteen olemassaolo joko oma-aloitteisesti tai vahingonkärsijän aloitteesta kuultuaan asianomaisia.
  2. Jos joku paikalle kutsutuista ei voi saapua paikalle ilmoitettuna käsittelyajankohtana ylivoimaisen esteen vuoksi tai muusta vastaavanlaisesta syystä, hänen on välittömästi ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle, liitettävä ilmoitukseensa selvitys saapumatta jättämisen perusteista ja pyydettävä asiaa käsittelevältä tuomioistuimelta uutta oikeudenkäyntiä tai tuomiota (siviiliprosessilain 183 §:n 1 momentti, 189 § ja 430 §). Uudesta käsittelypäivästä määrätään, jos nämä perusteet hyväksytään ja tilanteen vuoksi myös joku seuraavista on estynyt saapumasta paikalle: asianajaja (siviiliprosessilain 183 §:n 2 momentti ja 188 §:n 5 ja 6 momentti), sellainen asianosainen, jonka olisi välttämättä oltava paikalla, koska hänellä ei ole asianajajaa tai koska häntä on kuulusteltava (183 §:n 3 momentti ja 188 §:n 4 momentti), tai todistaja tai asiantuntija. Vaihtoehtoisesti todistaja tai asiantuntija voidaan kutsua todistamaan oikeudenkäynnin ulkopuolella sen jälkeen, kun osapuolia on kuultu (183 §:n 4 momentti).
  3. Määräaikaa, jonka kuluessa poisjäänyt asianosainen voi vaatia lopullisen tuomion kumoamista, voidaan pidentää, jos ylivoimainen este on edelleen olemassa (502 §:n 2 momentti).
  4. Jos näyttö esitetään etukäteen (tuomari voi antaa tähän luvan, jos on syytä olettaa, että näyttöä ei voida esittää tavanomaisessa oikeuskäsittelyssä, siviiliprosessilain 293 § ja sitä seuraavat pykälät), kanne on nostettava kahden kuukauden kuluessa näytön esittämisestä, ellei voida osoittaa, että oikeudenkäyntiä ei voida aloittaa määräajassa ylivoimaisen esteen vuoksi tai muusta vastaavasta syystä (295 §:n 3 momentti).

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Ei sovelleta.

12. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä?

Jos määräaika kuluu umpeen ennen oikeudenkäyntitoimen toteuttamista, seuraamuksena on, että asianosainen menettää mahdollisuuden toteuttaa asianomainen toimi (siviiliprosessilain 136 §).

Jos vastaaja ei tule paikalle oikeudenkäyntiin, hänet julistetaan niskoittelevaksi asianosaiseksi (442 §:n 2 momentti ja 496 §:n 1 momentti). Asianosaiselle ei esitetä uutta haastetta, vaan ainoastaan ilmoitetaan oikeudenkäynnin jatkumisesta sekä lopullisesta tuomiosta (497 §).

Jos tuomioistuin tai oikeuslaitoksen palveluksessa olevan henkilöstö jättää noudattamatta määräaikoja ilman pätevää syytä, laiminlyönnin korjaamiseksi voidaan toteuttaa tuomioistuinlaissa tarkoitettuja kurinpitotoimia. Tämä ei kuitenkaan vaikuta vahinkoa kärsineen osapuolen oikeuteen vaatia vahingonkorvausta (siviiliprosessilain 132 §:n 3 momentti).

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Espanja - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta