Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Slovenia

Uusin päivitys: 05-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Slovenia

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten sääntöjen yhteydessä (esim. eri prosessitoimien toteuttamista koskevat määräajat, vanhentumisajat ja preklusiiviset määräajat sekä ennalta sovitut määräajat) 1.
2. Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan se määräajan kulumisen aloittava päivä, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? Riippuuko jonkin määräajan alkaminen jollain tavoin siitä, että vastaanottaja vahvistaa teon tai saa sen tiedoksi? Jos riippuu, niin millä tavoin? 5.a)
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? Esim. jos henkilölle on annettu asiakirja tiedoksi 4. huhtikuuta 2005 ja hänen oli määrä vastata siihen 14 päivän kuluessa tiedoksiantamisesta, oliko hänen vastattava:

i. ennen maanantaita 18. huhtikuuta 2005 (kalenteripäivät) vai

ii. ennen perjantaita 22. huhtikuuta 2005 (työpäivät)? 5.b)

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion Euroopassa sijaitsevalla alueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat Euroopassa sijaitsevasta alueesta ja siitä maantieteellisesti erillään olevista alueista), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat tällaisella Euroopan ulkopuolisella alueella tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltioon kuuluvalla Euroopan ulkopuolisella alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko kyseisiä määräaikoja vastaavasti myös pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten sääntöjen yhteydessä (esim. eri prosessitoimien toteuttamista koskevat määräajat, vanhentumisajat ja preklusiiviset määräajat sekä ennalta sovitut määräajat)

Slovenian prosessioikeudessa määräajalla tarkoitetaan alku- ja päättymishetken rajaamaa ajanjaksoa, jonka kuluessa tietty menettely on suoritettava, tai poikkeuksellisesti ajanjaksoa, jonka kuluessa tiettyä menettelyä ei voi suorittaa.

Slovenian oikeudessa tunnetaan erilaisia määräaikoja:

  • Aineelliset ja prosessuaaliset määräajat – Aineelliset määräajat oikeuksien täytäntöönpanolle määritetään aineellisessa oikeudessa ja ne jaetaan edelleen preklusiivisiin aineellisiin määräaikoihin, joissa oikeus lakkaa lain nojalla, ja vanhentumismääräaikoihin, joissa oikeuksia ei voi enää käyttää toisen asianosaisen vastustaessa niiden käyttöä. Prosessuaaliset määräajat ovat oikeudellisille menettelyille asetettuja määräaikoja.
  • Laissa säädetyt ja tuomioistuimen määräämät määräajat – Määräajoista ja niiden kestoista voidaan säätää suoraan laissa. Myös tuomioistuimet voivat asettaa määräaikoja kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen.
  • Jatkettavissa olevat ja kiinteät määräajat – Tuomioistuinten asettamia määräaikoja voidaan jatkaa mutta laissa säädettyjä ei.
  • Subjektiiviset ja objektiiviset määräajat – Subjektiivinen määräaika alkaa, kun jonkin oikeuden omaavalle henkilölle on annettu tietty tapahtuma tiedoksi tai annettu mahdollisuus suorittaa prosessitoimi. Objektiivinen määräaika taas alkaa, kun tietty objektiivinen seikka on toteutunut.
  • Prosessin preklusiiviset ja ohjeelliset määräajat – Preklusiivisen menettelyllisen määräajan päätyttyä tiettyä prosessitointa ei voi enää suorittaa, mutta ohjeellisella määräajalla ei ole välittömiä laissa määrättyjä seurauksia.

2. Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä

Asetuksen N:o 1182/71 mukaan työpäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi yleiset vapaapäivät, lauantait ja sunnuntait. Seuraavat päivät on säädetty Sloveniassa yleisiksi vapaapäiviksi laissa Slovenian tasavallan juhlapäivistä ja yleisistä vapaapäivistä [1]:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • 1. ja 2. tammikuuta - uusi vuosi
  • 8. helmikuuta - Prešerenin päivä, slovenialaisen kulttuurin juhla
  • 27. huhtikuuta - kansannousu miehitystä vastaan
  • 1. ja 2. toukokuuta - työn juhla
  • 25. kesäkuuta - kansallispäivä
  • 1. marraskuuta - pyhäinpäivä
  • 26. joulukuuta - itsenäisyyspäivä.

Lisäksi seuraavat päivät ovat Slovenian tasavallassa yleisiä vapaapäiviä:

  • ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä
  • helluntailauantai
  • 15. elokuuta - Marian taivaaseenastumisen päivä
  • 31. lokakuuta - uskonpuhdistuksen päivä
  • 25. joulukuuta - joulupäivä.

[1] Julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä nro 26/1991.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 

Slovenian oikeudessa menettelyllisten määräaikojen yleissääntö on kirjattu siviiliprosessilakiin [2]. Lain 110-112 ja 116-121 §:ää sovelletaan suoraan riita-asioihin ja soveltuvien osin myös riidattomiin asioihin (riidattomiin asioihin sovellettavasta menettelystä annettu laki, Zakon o nepravdnem postopku [3], 37 §), täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskeviin menettelyihin (täytäntöönpanosta ja turvaamistoimista annettu laki, Zakon o izvršbi in zavarovanju [4], 15 §) ja myös liikeyrityksen maksukyvyttömyydestä johtuvaan velkajärjestely- tai konkurssimenettelyyn tai yrityksen purkamismenettelyyn (velkajärjestelystä, konkurssista ja yrityksen purkamisesta annettu laki, Zakon o prisilni poravnavi, stečaju in likvidaciji [5], 15 §).

Sivun alkuunSivun alkuun


[2] Virallisesti konsolidoitu teksti julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä nro 36/2004.

[3] Julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä nro 30/1986.

[4] Virallisesti konsolidoitu teksti julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä nro 40/2004.

[5] Julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä nro 67/93, 39/97, 52/99.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 

Määräaika alkaa useimmissa tapauksissa kulua tuomion tiedoksiantamisesta, vastapuolen teosta tai prosessinulkoisesta tapahtumasta. Jos määräaika lasketaan päivinä, se ei ala kulua tiedoksianto-, ilmoitus- tai tapahtumapäivästä vaan seuraavasta päivästä.

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 

Slovenian oikeudessa asiakirjat annetaan tiedoksi postitse, oikeuden työntekijän toimesta, oikeusistuimessa tai muulla laissa säädetyllä tavalla. Jos määräaika alkaa asiakirjojen tiedoksiantamisesta, tiedoksiantotapa ei vaikuta määräajan alkamiseen. Määräajan kuluminen alkaa siitä, kun tiedoksianto on lain mukaan suoritettu tai kun se katsotaan suoritetuksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan se määräajan kulumisen aloittava päivä, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? Riippuuko jonkin määräajan alkaminen jollain tavoin siitä, että vastaanottaja vahvistaa teon tai saa sen tiedoksi? Jos riippuu, niin millä tavoin?

Jos määräaika lasketaan päivinä, se ei ala kulua tiedoksianto-, ilmoitus- tai tapahtumapäivästä vaan seuraavasta päivästä (siviiliprosessilain 111 §:n 2 momentti). Vastaanottamisen vahvistaminen tai teosta ilmoittaminen vastaanottajalle ei ole koskaan ehtona määräajan alkamiselle.

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? Esim. jos henkilölle on annettu asiakirja tiedoksi 4. huhtikuuta 2005 ja hänen oli määrä vastata siihen 14 päivän kuluessa tiedoksiantamisesta, oliko hänen vastattava:

i. ennen maanantaita 18. huhtikuuta 2005 (kalenteripäivät) vai

ii. ennen perjantaita 22. huhtikuuta 2005 (työpäivät)?

Päivissä määritelty määräaika kuluu keskeytyksettä, ja se lasketaan kalenteripäivinä. Lauantait, sunnuntait, juhlapäivät ja muut yleiset vapaapäivät eivät pidennä määräaikaa, elleivät ne osu määräajan viimeiselle päivälle.

Tässä yhteydessä on otettava huomioon tuomioistuinlain 83 § [6], jonka mukaan prosessitoimien määräajat eivät kulu tuomioistuinten loman aikana 15. heinäkuuta - 15. elokuuta muuten kuin kiireellisissä asioissa (esim. välitoimet, vekseliasiat, konkurssit jne.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asiakirjat on annettu tiedoksi 4. huhtikuuta 2005, vastaamiselle asetetun 14 päivän määräajan viimeinen päivä oli maanantai 18. huhtikuuta 2005.


[6] Virallisesti konsolidoitu teksti julkaistu Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä nro 23/2005.
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Kuukausissa tai vuosissa määritellyn määräajan alkaminen määräytyy samalla tavoin.

5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 

Päivissä määritelty määräaika päättyy sen viimeisen päivän päättyessä. Kuukausissa tai vuosissa määritelty määräaika päättyy viimeisenä kuukautena tai vuotena sen päivän päättyessä, jonka numero on sama kuin päivän, jona määräaika alkoi. Jos viimeisessä kuukaudessa ei ole tällaista päivää, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä (siviiliprosessilain 111 §:n 3 momentti).

Liittyykö määräaikojen alkamiseen joitakin poikkeuksia tai erikoisuuksia tiettyjen siviiliprosessilajien osalta?

Ei.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Jos määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai, juhlapäivä tai muu laissa säädetty yleinen vapaapäivä, määräaika päättyy seuraavan työpäivän päättyessä (siviiliprosessilain 111 §:n 4 momentti). Näin on siitä riippumatta, milloin ja mistä syystä määräaika on alkanut.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion Euroopassa sijaitsevalla alueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat Euroopassa sijaitsevasta alueesta ja siitä maantieteellisesti erillään olevista alueista), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat tällaisella Euroopan ulkopuolisella alueella tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Slovenian valtioon ei kuulu maantieteellisesti erillään olevia alueita. Tuomiovaltaa käytetään samalla tavalla kaikkialla valtion alueella. Näin ollen määräaikoihin ei tässä suhteessa liity mitään erityistä.

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltioon kuuluvalla Euroopan ulkopuolisella alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Slovenian valtioon ei kuulu maantieteellisesti erillään olevia alueita. Tuomiovaltaa käytetään samalla tavalla kaikkialla valtion alueella. Näin ollen määräaikoihin ei tässä suhteessa liity mitään erityistä.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa yleinen määräaika hakea muutosta ensimmäisessä oikeusasteessa tehtyyn päätökseen (ratkaisuun tai tuomioon) on 15 päivää päätöksen jäljennöksen tiedoksiantamisesta, ellei siviiliprosessilaissa ole säädetty muuta määräaikaa. Vekseli- ja sekkiasioissa, omistusoikeuden loukkaamista koskevissa asioissa ja arvoltaan vähäisissä asioissa määräajaksi on säädetty kahdeksan päivää. Tämä määräaika koskee myös maksamismääräysten muutoksenhakua, muutoksenhausta ilmoittamista vähäisissä kauppaoikeudellisissa asioissa sekä maksamismääräyksen antamista. Myös täytäntöönpano- ja turvaamismenettelyissä (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 9 §) sekä yritysten maksukyvyttömyys- ja purkamismenettelyissä (velkajärjestelyä, konkurssia ja yrityksen purkamista koskevan lain 13 §) sovelletaan lyhyempiä määräaikoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko kyseisiä määräaikoja vastaavasti myös pidentää?

Slovenian oikeudessa ei ole säännöksiä oikeudenkäyntejä koskevien määräaikojen lyhentämisestä. Sääntönä on, että tuomioistuin ei voi lyhentää eikä pidentää lakisääteisiä määräaikoja. Jos laissa on niin säädetty tai jos se on menettelyn kannalta tarpeen, tuomioistuin päättää tietyistä määräajoista ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Jos siihen on perusteltuja syitä, tuomioistuimen asettamaa määräaikaa voidaan pidentää (siviiliprosessilain 110 §) tai siirtää eteenpäin (siviiliprosessilain 115 §) asianosaisen ennen määräajan päättymistä esittämän pyynnön perusteella.

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Slovenian oikeudessa ei ole säännöksiä, joiden nojalla määräaikaa pidennettäisiin asianosainen asuinpaikan perusteella.

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Vakavin seuraus määräajan ylittämisestä on oikeudenmenetys (preklusiivinen määräaika), mikä tarkoittaa, että asianosainen menettää oikeuden suorittaa tietty prosessitoimi (esim. hakea muutosta). Tämä tapahtuu automaattisesti lain nojalla. Määräajan ylittymisestä voi olla seurauksena myös oletus, että asianosainen on suorittanut tietyn prosessitoimen (esim. peruuttanut kanteen). Vaikka määräajan ylittymisellä ei lain mukaan olisikaan välittömiä seurauksia, se voi kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti menettelyn lopputulokseen (esim. asianosainen ei suorita itseään hyödyttävien todisteiden vastaanottamiseen tarvittavaa maksua, eikä tuomioistuin näin ollen vastaanota kyseisiä todisteita).

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Jos asianosainen ylittää tietyn prosessitoimen määräajan ja menettää tämän vuoksi oikeuden suorittaa prosessitoimi, tuomioistuin voi kyseisen asianosaisen pyynnöstä antaa luvan suorittaa prosessitoimi myöhemmin (menetetyn määräajan palauttaminen, siviiliprosessilain 116–121 §). Menetetyn määräajan palauttaminen edellyttää, että

  • asianosainen on ylittänyt määräajan perustellusta syystä, minkä tuomioistuin arvioi kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella;
  • määräajan ylittymisestä seuraa oikeudenmenetys;
  • asianosainen esittää pyynnön menetetyn määräajan palauttamisesta sille tuomioistuimelle, jossa myöhästynyt prosessitoimi olisi täytynyt suorittaa, 15 päivän kuluessa sitä, kun syy, jonka vuoksi määräaika ylittyi, on lakannut olemasta; jos asianosainen saa tietää määräajan ylittymisestä vasta myöhemmin, 15 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tästä tietää; kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa määräajan ylittymisestä ja kauppaoikeudellisissa asioissa 30 päivän kuluessa;
  • asianosainen suorittaa myöhästyneen prosessitoimen pyynnön esittäessään.

Pyyntö menetetyn määräajan palauttamisesta ei yleensä vaikuta menettelyn kulkuun, mutta tuomioistuin voi keskeyttää menettelyn, kunnes pyyntöä koskeva päätös on lainvoimainen. Saatuaan määräaikana pyynnön menetetyn määräajan palauttamisesta tuomioistuin yleensä asettaa määräpäivän, jolloin se tekee pyyntöä koskevan päätöksen. Jos se hyväksyy menetetyn määräajan palauttamisen, menettely palautetaan siihen tilaan, jossa se oli ennen määräajan ylittymistä, ja kaikki päätökset, jotka tuomioistuin on tehnyt määräajan ylittymisen vuoksi, mitätöidään.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta