Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Romania

Uusin päivitys: 04-12-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Romania

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä. 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.1. Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.1.
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.1. Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.1.
5.2. Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.2.
5.3. Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.3.
5.4. Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 5.4.
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun hakemus esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella tai siitä maantieteellisesti erossa olevalla alueella 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat näillä alueilla tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä

Esimerkiksi menettelylliset määräajat, ikimuistoinen nautinta tai vanhentumisajat, ennakolta määrätyt määräajat jne.

Määräajat ovat siviilioikeudessa yksi oikeustoimeen (käsitteen laajassa merkityksessä) liittyvä menettelyllinen näkökohta.

Siviilioikeuden teoriassa määräajat määritellään varmasti ilmeneväksi tulevaisuuden tapahtumaksi, johon asti subjektiivisten oikeuksien käytön aloittaminen tai lopettaminen sekä siviilioikeudellisten velvoitteiden suorittaminen lykätään.

Tähän liittyviä säännöksiä on siviililain 1022-1025 §:ssä sekä siviiliprosessilain 101-104 §:ssä.

Määräajoissa on kaksi vaikutusten mukaan eroteltua tyyppiä. Lykkäävillä määräajoilla siirretään subjektiivisten oikeuksien käytön ja siihen liittyvien velvoitteiden suorittamisen aloittamista, kun taas lakkauttavilla määräajoilla siirretään subjektiivisen oikeuden ja siihen liittyvän velvoitteen suorittamisen lakkaamista.

Määräaikojen vaikutuksissa pääperiaatteena on, että määräaika vaikuttaa vain toimen suorittamiseen, ei sen olemassaoloon.

Riita-asioiden oikeudenkäynteihin sovellettavat erityyppiset määräajat luokitellaan lainopillisiksi, prosessuaalisiksi tai sovituiksi määräajoiksi riippumatta siitä, ovatko ne menettelyllisiä määräaikoja, vanhentumisaikoja tai tiettyjen tehtävien suorittamiseen annettuja määräaikoja. Lakisääteisistä vanhentumisajoista säädetään erityisesti laissa. Ne ovat yleensä kiinteitä, ja sen vuoksi tuomioistuin tai oikeudenkäynnin osapuolet eivät voi lyhentää tai pidentää niitä. Tuomioistuin asettaa oikeudenkäynnin aikana prosessuaaliset määräajat osapuolten saapumiselle asian käsittelyyn, todistajien kuulemiselle ja todistusaineiston, muun muassa asiakirjanäytön ja asiantuntijoiden kertomusten, esittämiselle. Osapuolet voivat oikeusprosessin aikana asettaa sovittuja määräaikoja (esimerkiksi siviiliprosessilain 341 §:n 2 momentissa säädetyn sovittelua koskevan määräajan).

Sivun alkuunSivun alkuun

Pelkästään menettelyn kannalta katsoen menettelyllinen määräaika määritellään yleisesti ajanjaksoksi, jona tiettyjä menettelyn vaiheita on noudatettava, tai käänteisesti ajanjaksoksi, jona tiettyjä prosessioikeudellisia toimia ei saa suorittaa.

Menettelylliset määräajat ovat pakottavia tai estäviä. Pakottavat määräajat ovat aikarajoja, joihin mennessä tietty prosessioikeudellinen toimi on suoritettava (esim. määräajat, joiden sisällä on jätettävä tietty hakemus, kuten ensimmäinen tai viimeinen muutoksenhakuhakemus). Estävillä määräajoilla estetään prosessioikeudellisten toimien suorittamisen.

Toinen luokitteluperuste liittyy määräaikojen noudattamatta jättämisestä aiheutuviin seuraamuksiin, ja näissä tapauksissa määräajat ovat joko ehdottomia tai suhteellisia. Ehdottomien määräaikojen noudattamatta jättäminen vaikuttaa prosessioikeudellisen toimen pätevyyteen myöhemmin, sen sijaan suhteellisten määräaikojen (tuomioiden antamisen määräaika tai päätösten laatimisen määräaika jne.) noudattamatta jättäminen ei mitätöi prosessioikeudellisia toimia, mutta siitä voi seurata taloudellisia tai muita rangaistusseuraamuksia vastuuhenkilöille.

Lisäksi määräajat voidaan kestosta riippuen ilmaista tunteina, päivinä, viikkoina, kuukausina ja vuosina, kuten siviiliprosessilain 101 §:ssä säädetään. On myös olemassa erityistilanteita, joita varten laissa ei anneta erityistä aikarajaa (minuutti, tunti, päivä jne.), vaan sen sijasta annetaan ajankohta, johon saakka prosessioikeudellinen toimi on mahdollista suorittaa (esimerkiksi täytäntöönpano voidaan asettaa kyseenalaiseksi viimeiseen täytäntöönpanomääräyksen muodostavan päätöksen antamiseen asti), tai todetaan, että menettelyllinen toimi on suoritettava "viipymättä", "heti" tai "kiireellisesti", kuten siviiliprosessilain 383, 448 ja 579 §:ssä säädetään.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä.

Romanian lainsäädännön mukaan työpäiviä eivät ole lauantait ja sunnuntait, kansalliset juhlapäivät (Romanian kansallispäivä 1. joulukuuta ja vappu 1. toukokuuta) sekä merkittävät uskonnolliset juhlapäivät (joulu 25. ja 26. joulukuuta ja pääsiäisenä kaksi päivää kreikkalaiskatolisen kalenterin mukaan) ja uuden vuoden vapaapäivät 1. ja 2. tammikuuta.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Ks. sovellettava lainsäädäntö

Vanhentumisaikoihin sovellettavat säännöt on siviiliprosessilain 101-104 §:ssä:

101 §:.

  1. Määräaika ilmoitetaan kokonaisina päivinä. Mukaan ei lasketa ajanjakson alkamis- eikä loppumispäivää.
  2. Tunteina ilmaistu määräaika alkaa keskiyöllä seuraavana päivänä.
  3. Vuosina, kuukausina tai viikkoina ilmaistu määräaika päättyy samana vuoden, kuukauden tai viikon päivänä kuin määräaika on alkanut.
  4. Määräajan, joka alkaa kuukauden 29., 30. tai 31. päivä ja päättyy sellaisena kuukautena, jossa ei ole yhtä monta päivää, katsotaan päättyvän kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä.
  5. Määräaikaa, joka päättyy yleisenä vapaapäivänä tai vajaana työpäivänä, pidennetään seuraavan työpäivän loppuun asti.

102 §:.

  1. Määräaika alkaa kulua päivänä, jolloin prosessioikeudelliset toimet annetaan tiedoksi, ellei laissa toisin määrätä.
  2. Määräaika alkaa kulua toimen tiedoksi antamista pyytäneen osapuolen osalta päivänä, jona pyyntö on esitetty.

103 §:.

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Jos osapuoli laiminlyö muutoksenhaun vireillepanon tai prosessioikeudellisen toimen suorittamisen laissa säädetyssä määräajassa, hän menettää oikeutensa, ellei laissa toisin säädetä tai ellei hän voi todistaa, että olosuhteet ovat hänestä riippumattomista syistä olleet sellaiset, ettei hän ole voinut täyttää kyseistä vaatimusta.
  2. Viimeksi mainitussa tapauksessa prosessioikeudellinen toimi on suoritettava 15 päivän kuluessa esteen poistumisesta; esteen syy on ilmoitettava saman ajan kuluessa.

104 §:. - Kun prosessioikeudellisia asiakirjoja lähetetään oikeusistuimiin postissa, määräaikaa katsotaan noudatetun, jos asiakirjat on kirjattu postitetuiksi ennen määräajan päättymistä.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

(Esimerkiksi päivä, jolloin toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi).

Kullakin määräajalla on määräajan kulumisen aloittava hetki ja määrätty päättymisaika, joiden välisen ajan määräaika kestää.

Siviiliprosessilain 102 §:n 1 momentissa säädetään määräajan kulumisen aloittavan hetken osalta, että vanhentumisajat alkavat kulua siitä päivästä lukien, jolloin prosessioikeudelliset toimet annetaan tiedoksi, ellei laissa toisin säädetä.

On myös tapauksia, joissa määräajan kulumisen aloittavaksi hetkeksi asetettu toimi voidaan korvata muilla vastaavilla toimilla. Lain 102 §:n 2 momentissa säädetäänkin, että määräaika alkaa yleensä kulua tiedoksi antamista pyytäneen osapuolen osalta siitä päivästä, jolloin pyyntö nimenomaisesti on tehty. Lisäksi siviiliprosessilain 284 §:n 2 ja 3 momentin sekä 301 §:n mukaan muutoksenhakua tai viimeistä muutoksenhakua koskeva määräaika kuluu, vaikka päätös on annettu tiedoksi samaan aikaan kuin täytäntöönpanoilmoitus. Jos osapuoli tekee ensimmäisen tai viimeisen muutoksenhakuhakemuksen ennen päätöksen tiedoksi antamista, katsotaan, että päätöksestä on ilmoitettu ensimmäisen tai viimeisen muutoksenhaun päivämäärällä. Tämän vuoksi määräajan kulumisen aloittavaksi hetkeksi tulevat tiedoksiantamisen sijaan kyseisissä tapauksissa muut toimet (esimerkiksi vastapuolen tekemä tiedoksiantopyyntö, muutoksenhaku tai viimeinen muutoksenhaku taikka tuomion täytäntöönpanoilmoituksen tiedoksi antaminen).

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessilain 102 §:n 1 momentin mukaiseen yleiseen sääntöön on poikkeuksia, jotka koskevat tapauksia, joissa määräajan kulumisen aloittava hetki on jokin muu kuin tiedoksiantopäivä, nimittäin tuomion julistaminen (siviiliprosessilain 22, 252 ja 281 §:n viimeinen momentti), todisteiden vastaanottohetki (siviiliprosessilain 170 tai 186 §:) tai tiettyjen toimien julkaisemishetki (siviiliprosessilain 507 §:).

Määräajan kulumisen päättävä hetki määritellään aikarajaksi, jonka jälkeen tekoa, jota varten määräaika on asetettu, ei voida enää suorittaa (kuten pakollisen määräajan tapauksessa), tai käänteisesti hetkeksi, jolloin oikeus suorittaa tiettyjä menettelyn vaiheita tulee voimaan (kuten estävän määräajan tapauksessa).

4.1. Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Pääsääntöisesti määräaika jatkuu määräajan kulumisen aloittavasta hetkestä määrättyyn päättymispäivään eikä sitä voida keskeyttää tai lykätä. Kuten ikimuistoisen nautinnan tapauksessa, siviiliprosessilaki ei sisällä menettelyjen määräaikojen keskeyttämistä koskevaa yleistä järjestelmää. Kuitenkin, kun kyse on menettelyllisistä määräajoista, joihin mennessä jokin menettelyn vaihe on suoritettava, oikeusteorian ja oikeuskäytännön mukaisesti niiden keskeyttämisen perusteiksi riittävät siviiliprosessilain 103 §:ssä mainitut olosuhteet, joihin asianosainen ei voi vaikuttaa. Muita keskeyttämistä koskevia erityistapauksia ovat esimerkiksi muutoksenhaun määräajan (siviiliprosessilain 285–286 §:) tai vanhentumista koskevan määräajan (siviiliprosessilain 249 §:) keskeytys. Laissa säädetään myös, että menettelyllisiä tai lakisääteisiä määräaikoja voidaan lykätä (jos kyseessä on siviiliprosessilain 250 §:n mukainen määräaika). Kaikissa keskeytystapauksissa määräaika alkaa uudelleen alusta riippumatta ennen keskeytystä kuluneesta ajasta. Jos määräaika on keskeytetty siviiliprosessilain 103 §:n 1 momentin nojalla, uusi 15 päivän määräaika alkaa keskeytyksen kestosta riippumatta sen jälkeen kun este on poistunut. Lykkäystapauksessa määräaika jatkuu keskeytyshetkestä siten, että ennen keskeytystä kulunut aika lasketaan mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessilain 104 §:n mukaan tapauksissa, joissa tuomioistuin lähettää tai vastaanottaa asiakirjoja postissa tai haastemiehen välityksellä, määräaikaa katsotaan noudatetun, jos asiakirjat on kirjattu postitetuiksi ennen määräajan päättymistä. Näin ollen asiakirjojen lähettämistapa tai tiedoksiantotapa (haastemiehen tai postin välityksellä) ei pääsääntöisesti voi vaikuttaa määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen tai muuttaa sitä. Poikkeustapauksissa voi kuitenkin käydä niin, että olosuhteet, joihin asianosainen ei voi vaikuttaa, vaikuttavat tähän menettelyyn, jolloin sovelletaan edellisessä kappaleessa mainittuja sääntöjä.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

5.1. Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 

Siviiliprosessilain 101 §:n 1 momentin mukaan päivinä ilmaistut määräajat lasketaan erityisellä tavalla, nimittäin huomioon otetaan vain kokonaiset päivät lukuun ottamatta ajanjakson ensimmäistä päivää (dies a quo) ja viimeistä päivää (dies ad quem). Määräajan kulumisen aloittavaan päivään sovelletaan 4 kohdan sääntöjä.

[Onko jonkin määräajan alkamisajankohta jollain tavalla riippuvainen vastaanottajan kuittauksesta tai siitä, että hän on tietoinen toimesta? Jos on, niin miten?]

Päivinä ilmaistut määräajat lasketaan aina kokonaisina päivinä, mutta asiakirjoja voidaan jättää tai toimia suorittaa vain tuomioistuimen ollessa avoinna yleisölle. Ongelman ratkaisemiseksi menettelyllinen asiakirja voidaan lähettää postissa siten, että postivirkailija kirjaa päivämäärän ja tavan, jolla asiakirja on lähetetty vastaanottajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.2. Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Esimerkiksi jos henkilön on toimittava tai hänelle annetaan tiedoksi asiakirja maanantaina 4. huhtikuuta 2005 ja hänen on vastattava 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, tarkoittaako se, että hänen on vastattava ennen:

  1. maanantaita 18. huhtikuuta (kalenteripäiviä) vai
  2. perjantaina 22. huhtikuuta (työpäiviä)?

Oikea vastaus on, että kyseisen henkilön on vastattava viimeistään huhtikuun 18. päivän aikana.

5.3. Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Siviiliprosessilain 101 §:n 3–5 momentin mukaan vuosina, kuukausina tai viikkoina ilmaistu määräaika päättyy samana vuoden, kuukauden tai viikon päivänä kuin määräaika on alkanut.

Määräajan, joka alkaa kuukauden 29., 30. tai 31. päivä ja päättyy sellaisena kuukautena, jossa ei ole yhtä monta päivää, katsotaan päättyvän kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä.

Määräaikaa, joka päättyy yleisenä vapaapäivänä, pidennetään seuraavan työpäivän loppuun asti.

5.4. Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Vuosina, kuukausina tai viikkoina ilmaistu määräaika päättyy samana vuoden, kuukauden tai viikon päivänä kuin määräaika on alkanut. Siviiliprosessilain 101 §:n 4 momentin mukaan määräajan, joka alkaa kuukauden 29., 30. tai 31. päivä ja päättyy sellaisena kuukautena, jossa ei ole yhtä monta päivää, katsotaan päättyvän kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä. Riippumatta siitä, millä tavoin määräaika on asetettu, määräaikaa, joka päättyy yleisenä vapaapäivänä, pidennetään seuraavan työpäivän loppuun asti. Näin ollen kyseisessä tapauksessa määräaikaan sisältyvät vapaapäivät otetaan huomioon.

Sivun alkuunSivun alkuun

Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin?

Kyllä, on olemassa määräajan kulumisen aloittavia hetkiä, joihin ei vaikuta asiakirjan tiedoksiantopäivä vaan aiemmat tunnistettavissa olevat hetket. Näin on sekä siviiliprosessioikeudessa että siviilioikeudessa yleensä.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 

Riippumatta siitä, millä tavoin määräaika on asetettu, määräaikaa, joka päättyy yleisenä vapaapäivänä, pidennetään seuraavan työpäivän loppuun asti. Näin ollen kyseisessä tapauksessa määräaikaan sisältyvät vapaapäivät otetaan huomioon.

7. Kun hakemus esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella tai siitä maantieteellisesti erossa olevalla alueella 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat näillä alueilla tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 

Kyllä, erityisiä määräaikoja on tietyillä oikeudenaloilla, esimerkiksi työriidoissa, joissa oikeudenkäynnin ja muutoksenhaun määräaikoja on lyhennetty. Sama koskee myös henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan lain 248/2005 mukaisia oikeudellisia menettelyjä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Myös joissakin siviiliprosessilain 581–582 §:n mukaiseen tuomioistuimen määräykseen liittyvissä asioissa on tavallista lyhemmät määräajat.

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 

Kyllä. Tietyissä poikkeustilanteissa laki sallii tuomarin joko pidentää määräaikaa (esimerkiksi siviiliprosessilain 303 §:n 5 momentissa mainittu toinen/viimeinen muutoksenhaku) tai lyhentää sitä (esimerkiksi siviiliprosessilain 89 §:n 1 momentissa mainittu haasteiden tiedoksiantamista koskeva määräaika). Näitä määräaikoja kutsutaan "osittain lakisääteisiksi" määräajoiksi.

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Tästä säädetään tuomioistuinvaltion lain menettelyllisissä säännöissä, toisin sanoen sen tuomioistuimen soveltamissa menettelyllisissä säännöissä, jonka piiriin asia kuuluu (lex fori).

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 

Kuten edellä osoitettiin, jos ehdottomia määräaikoja ei noudateta, se vaikuttaa prosessitoimien pätevyyteen myöhemmin. Ellei suhteellisia määräaikoja noudateta, prosessitoimet eivät tosin välttämättä mitätöidy, mutta vastuuhenkilöille voi koitua kurinpidollisia tai rahallisia seuraamuksia (rangaistuksen määräämisen määräaika, päätösten laatimisen määräaika jne).

Menettelyllisten määräaikojen noudattamatta jättämiseen sovellettavaan seuraamusjärjestelmään kuuluu seuraavia asioita:

  • prosessitoimen mitätöiminen
  • toimen suorittamista varten säädettyä määräaikaa koskevan oikeuden menettäminen
  • tuomioistuimelle osoitetun pyynnön vanheneminen
  • lainvalvontaviranomaista koskevan oikeuden vanheneminen
  • sakot
  • kurinpidolliset seuraamukset
  • velvoite tehdä uudelleen tai suorittaa loppuun toimi, joka on suoritettu piittaamatta lain vaatimuksista
  • velvoite maksaa vahingonkorvauksia osapuolelle, joka on kärsinyt menettelymääräysten rikkomisen johdosta.

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Tässä tapauksessa seuraamuksena on oikeuden menetys, jonka tuomari voi muuttaa siviiliprosessilain 103 §:n nojalla. Asianosaisen on haettava määräajan palauttamista esittämällä todisteet olosuhteista, jotka estivät häntä noudattamasta määräaikaa. Kyseisten olosuhteiden, joihin asianosainen ei ole voinut vaikuttaa, muodostaman esteen on oltava ylitsepääsemätön.

Lisätietoja

[1] Esimerkiksi Portugaliin kuuluvat Azorit tai Madeira, Ranskan merentakaiset departementit ja alueet, Espanjaan kuuluvat Kanarian saaret jne.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-12-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta