Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Portugali

Uusin päivitys: 08-06-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Portugali

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.a)
5.a)1. Onko jonkin määräajan alkamisajankohta jollain tavalla riippuvainen vastaanottajan kuittauksesta tai siitä, että hän on tietoinen toimesta? Jos on, niin miten? 5.a)1.
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.b)
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä

Ajalla on kiistaton merkitys oikeudellisissa kysymyksissä. Siviilioikeuden alalla oikeustilanteissa noudatetaan kahdentyyppisiä määräaikoja: siviilioikeudellisia ja menettelyllisiä määräaikoja. Määräaikoihin sovelletaan niiden aineellisen tai prosessuaalisen luonteen mukaan erilaisia sääntöjä ja alkamisajan laskentatapoja.

Lakisääteiset määräajat ovat siviilioikeudellisia, jollei erikseen toisin säädetä.

Siviilioikeudellisten määräaikojen osalta Portugalin siviililainsäädännössä (Código Civil) mainitaan erikseen vanhentuminen (prescrição), määräajan menettäminen (caducidade) ja nautinta-ajan päättyminen (não uso) (siviililain 298 §).

Vanhentumiseen voidaan vedota silloin, kun tietyn oikeuden haltija ei ole käyttänyt oikeuttaan laissa säädetyssä määräajassa, jos kyseinen oikeus on vapaasti haltijansa käytettävissä eikä sitä ole haltijalta laillisesti poistettu. Tarkoituksena on korostaa oikeusvarmuuden ja -turvan merkitystä, jottei oikeuden käyttäminen voi keskeytyä ennalta määrittämättömäksi ajaksi. Vanhentumiseen voi vedota ainoastaan sellainen henkilö, jonka eduksi se koituu, eikä tuomioistuin voi tutkia asiaa omasta aloitteestaan.

Määräajan menettämisellä tarkoitetaan lyhyesti sitä, että oikeus tai oikeustilanne raukeaa ilman taannehtivaa vaikutusta pelkän määräajan umpeutumisen vuoksi.

Jos määräajan menettäminen tulee kyseeseen asianosaisten harkintavallan piiriin kuulumattomissa asioissa, tuomioistuin tutkii asian omasta aloitteestaan ja siihen voidaan vedota prosessin kaikissa vaiheissa. Jos määräajan menettäminen tulee kyseeseen asianosaisten harkintavallan piiriin kuuluvissa asioissa, siihen on ensin vedottava oikeudenkäynnissä tai tuomioistuimen ulkopuolissa menettelyissä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Nautinta-ajan päättyminen tarkoittaa sitä, että esineen täysimääräistä tai osittaista käyttöoikeutta ei ole käytetty eli sen taloudellisista hyödyistä tai eduista ei ole nautittu laissa säädettynä määräaikana. Nautinta-ajan päättyminen johtaa kyseisen oikeuden lakkaamiseen.

Tuomioistuin ei voi tutkia nautinta-ajan päättymistä omasta aloitteestaan.

Menettelylliset määräajat ovat laissa vahvistettuja määräaikoja, joilla menettelyssä saadaan aikaan tietty vaikutus (tämän käsitteen piiriin kuuluvat esim. kanteen nostamiselle ja vastustamiselle asetetut määräajat).

Jos oikeus toimen suorittamiseen sammuu, menettelyllinen määräaika on preklusiivinen. Jos mahdollisuutta toimen suorittamiseen tai toisen määräajan alkamisaikaa voidaan siirtää määrättyyn ajankohtaan, menettelylliseen määräaikaan voidaan saada pidennystä.

Menettelyllinen määräaika voidaan vahvistaa laissa tai tuomioistuimen päätöksellä.

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä

Seuraavat päivät määritellään Portugalin lainsäädännössä yleisiksi vapaapäiviksi:

1. tammikuuta, pitkäperjantai (ajankohta vaihtelee; vuonna 2005 pitkäperjantai oli 25. maaliskuuta), 25. huhtikuuta, 1. toukokuuta, Corpus Christi (ajankohta vaihtelee; vuonna 2005 Corpus Christi oli 26. toukokuuta), 10. kesäkuuta, 15. elokuuta, 5. lokakuuta, 1. marraskuuta, 1. joulukuuta, 8. joulukuuta ja 25. joulukuuta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Portugalin siviiliprosessioikeudessa sovelletaan yleistä sääntöä, jonka mukaan erityissäännösten puuttuessa noudatetaan 10 päivän määräaikaa, jonka kuluessa asianosaiset voivat hakea toimea tai oikeudellista menettelyä, esittää mitättömyysväitteen, esittää liitännäisen väitteen tai käyttää jotakin muuta prosessuaalista oikeutta. Määräaika, jonka kuluessa asianosainen voi vastata vastapuolen vaatimukseen, on niin ikään 10 päivää (Código de Processo Civil, Portugalin siviiliprosessilain 153 §:n 1 momentti).

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Pääsäännön mukaan määräaika kaikenlaisten vastausten jättämiselle alkaa kulua aina kyseisen toimen tiedoksiantamisesta (edellä mainitun pykälän 2 momentti).

Tiedoksiannot vireillä olevien prosessien asianosaisille tehdään heidän asiamiehilleen. Kun tiedoksianto koskee asianosaisen paikalletuloa, asiamiehelle lähetettävän tiedoksiannon lisäksi asianosaiselle itselleen on lähetettävä postitse kirjattu ilmoitus, jossa mainitaan paikalletulon päivämäärä, paikka ja tarkoitus. Tiedoksianto asiamiehille tapahtuu kirjatulla kirjeellä joko heidän toimistoonsa tai muuhun heidän valitsemaansa osoitteeseen, mutta virkailija voi toimittaa heille tiedoksiannon myös henkilökohtaisesti heidän ollessaan tuomioistuinrakennuksessa. Postitse tehtävä tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi kolmantena päivänä kirjauksesta tai tarvittaessa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Sähköpostitse tehtävä tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi asianmukaisesti kirjattuna lähetyspäivänä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Edellä mainituissa tapauksissa määräaika alkaa siis kulua siitä hetkestä, jona tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen. Tiedoksisaaja voi kuitenkin aina osoittaa, ettei tiedoksianto ole tapahtunut oletettuna hetkenä tiedoksisaajasta riippumattomien seikkojen vuoksi (siviiliprosessilain 253 ja 254 §).

Kirjatulla kirjeellä vastaanottotodistusta vastaan jätettävä haaste katsotaan jätetyksi sinä päivänä, jona vastaanottotodistus on allekirjoitettu, ja henkilön katsotaan ottaneen vastaan haasteen, vaikka kolmas osapuoli olisi allekirjoittanut vastaanottotodistuksen (siviiliprosessilain 238 §:n 1 momentti).

Kun haastettava kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta tai ottamasta vastaan haastekirjettä, postinjakaja kirjaa tapahtuman ennen kirjeen palauttamista. Tässä tilanteessa määräaika alkaa kulua tapahtuman kirjaamispäivästä (siviiliprosessilain 237 a §:n 3 momentti).

Jos asiakirja palautetaan siksi, ettei vastaanottaja ole lakisääteisessä määräajassa noutanut kirjettä postitoimistosta, tai siksi, että muu henkilö kuin haastettava on kieltäytynyt allekirjoittamasta vastaanottotodistusta tai ottamasta vastaan haastekirjettä, haaste toistetaan ja haastettavalle lähetetään vastaanottotodistusta vastaan uusi kirjattu kirje, jossa varoitetaan oikeudellisista seuraamuksista. Tässä tapauksessa henkilölle jätetään varsinainen, viralliselle lomakkeelle laadittu kirje, jossa on jäljennös kaikista pakollisista tiedoista. Postinjakajan on kirjattava päivämäärä ja asiakirjan täsmällinen jättöpaikka sekä lähetettävä todistus välittömästi tuomioistuimeen. Jollei kirjettä ole voitu jättää haastettavan postilaatikkoon, postinjakaja jättää tälle ilmoituksen. Tässä tilanteessa haaste katsotaan jätetyksi päivänä, jona postinjakaja on kirjannut sen, tai, mikäli haastettavalle on jätetty ilmoitus, kahdeksantena päivänä kyseisestä päivästä, joten haasteella aloitettu menettelyllinen määräaika alkaa kulua tuosta hetkestä (siviiliprosessilain 237 a ja 238 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun asiamies, ulosottoasiamies tai oikeusvirkamies jättää haasteen haastettavalle, määräaika alkaa kulua siitä hetkestä, jona kyseinen henkilö allekirjoittaa haastetodistuksen (siviiliprosessilain 239 ja 245 §).

Siviiliprosessilainsäädännössä säädetään määräajan pidennyksestä (lainsäätäjän myöntämästä lisämääräajasta) sen vuoksi, että haastepaikka ja asian käsittelevä tuomioistuin sijaitsevat kaukana toisistaan tai ettei haastettavaan ole saatu henkilökohtaisesti yhteyttä. Näissä tilanteissa preklusiivinen määräaika alkaa kulua vasta kyseisen ajanjakson päättyessä.

Haaste jätetään julkisten ilmoitusten ja kuulutusten avulla, jos haastettavan olinpaikka ei ole tiedossa. Tällöin haaste katsotaan jätetyksi viimeisen kuulutuksen julkaisemispäivänä tai, jollei kuulutuksia ole tehty, julkisten ilmoitusten kiinnittämispäivänä, ja määräaika vastineen jättämiselle alkaa kulua lakisääteisen lisäajan päättyessä (siviiliprosessilain 248 ja 250 §).

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Voi. Ks. edelliseen kysymykseen annettu vastaus.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Jos määräaika on ilmaistu päivissä, määräaika alkaa kulua sitä päivää seuraavana päivänä, jolloin määräajan kulumisen aloittava haaste jätetään, tiedoksianto tehdään tai tapahtuma ilmenee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Päivää, jolloin toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi, ei lasketa mukaan.

5.a)1. Onko jonkin määräajan alkamisajankohta jollain tavalla riippuvainen vastaanottajan kuittauksesta tai siitä, että hän on tietoinen toimesta? Jos on, niin miten?

On. Ks. kysymykseen 4 annettu vastaus.

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Laissa tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu menettelyllinen määräaika on yhtäjaksoinen. Sen kuluminen keskeytyy kuitenkin oikeuslaitoksen loma-ajaksi, paitsi jos määräaika on vähintään kuusi kuukautta tai jos kyse on lain mukaan kiireellisinä pidettävissä prosesseissa suoritettavista toimista. Kun prosessioikeudellisen toimen suorittamiselle asetettu määräaika päättyy päivänä, jolloin tuomioistuimet ovat suljettuina, päättymispäivä siirtyy seuraavaan työpäivään (siviiliprosessilain 144 §).

Tästä seuraa, että oikeuslaitoksen loma-aikaa lukuun ottamatta menettelyllinen määräaika sisältää kaikki kalenteripäivät. Toimi voidaan kuitenkin suorittaa määräajan päättymispäivää seuraavana työpäivänä, jos määräajan päättymispäivä osuu päiväksi, jolloin tuomioistuin on suljettuna.

Oikeuslaitos on lomalla 22. joulukuuta ja 3. tammikuuta välisen ajan, palmusunnuntaista pääsiäismaanantaihin sekä 1. elokuuta ja 31. elokuuta välisen ajan.

Esimerkiksi henkilön, jonka on prosessissa vastattava 14 päivän kuluessa 4. huhtikuuta 2005 vastaanotettuun asiakirjaan, on vastattava siihen viimeistään 18. huhtikuuta.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Jos määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa, aloitusajankohta määritellään aivan samalla tavalla: määräaika alkaa siis kulua sitä päivää seuraavana päivänä, jolloin määräajan kulumisen aloittava haaste jätetään, tiedoksianto tehdään tai tapahtuma ilmenee.

5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin?

Päivissä ilmaistu määräaika päättyy, kun aloitushetkeen on lisätty määräajan pituus päivinä, kuten tämän kohdan b alakohtaan annetusta vastauksesta käy ilmi.

Viikoissa, kuukausissa tai vuosissa ilmaistu määräaika, joka alkaa kulua tietystä päivästä, päättyy viimeisen viikon, kuukauden tai vuoden vastaavana päivänä klo 24.00. Jos viimeisenä kuukautena ei kuitenkaan ole vastaavaa päivää, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä (siviililain 279 §:n c momentti).

Poikkeuksellisesti tai erityisesti sovellettavia määräajan aloitusajankohtia ei siten ole olemassa.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Tuomioistuimet ovat avoinna vain työpäivisin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kaikissa menettelyllisten määräaikojen alkamisajan määrittämistä koskevissa tapauksissa sovelletaan sääntöä, jonka mukaan prosessioikeudellisen toimen suorittamiselle asetetun määräajan päättymispäivä siirtyy seuraavaan työpäivään, jos se osuu päiväksi, jolloin tuomioistuimet ovat suljettuina.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Tältä osin merkityksellinen tapahtuma on haastepaikka eikä asuinpaikka.

Portugalin siviiliprosessioikeudessa tavanomaista määräaikaa pidennetään 15 päivää silloin, kun henkilölle on toimitettu haaste autonomisilla alueilla ja oikeudenkäynti tapahtuu mantereella tai muulla saarella taikka päinvastoin, tai 30 päivää silloin, kun henkilölle on toimitettu haaste ulkomailla (siviiliprosessilain 252 A §).

Näitä sääntöjä sovelletaan tietyissä lakisääteisissä tilanteissa myös tiedoksiantoihin (saman lain 256 §).

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Tässäkään merkitystä ei ole asuinpaikalla vaan haastepaikalla. Edelliseen kysymykseen annetussa vastauksessa mainittuja lisäaikoja sovelletaan myös tässä kuvatuissa tilanteissa siitä hetkestä alkaen, jona henkilö saa haasteen emämaan ulkopuolella tai ulkomailla.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Koska siviiliasioiden käsitteen tulkinta siviili- ja kauppaoikeuden alalla EU:ssa tehtävän oikeudellisen yhteistyön puitteissa on varsin laaja, kysymykseen on vastattava, että Portugalin oikeudessa todellakin on olemassa tällaisia erityisiä määräaikoja. Niitä sovelletaan esimerkiksi työoikeuden alalla.

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Lakisääteisiä menettelyllisiä määräaikoja ei voida lyhentää.

Laissa vahvistettua menettelyllistä määräaikaa voidaan pidentää laissa säädetyissä tapauksissa. Asianosaisten suostumuksella määräaikaa voidaan pidentää yhden kerran ja samanpituisella ajanjaksolla (siviiliprosessilain 147 §).

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Määräaikaa, jonka kuluessa tietyssä siviiliasiassa vastaajaksi haastettavan on jätettävä vastineensa, voidaan pidentää sen vuoksi, että haastepaikka ja asian käsittelypaikka sijaitsevat määrätyllä etäisyydellä toisistaan, tai muista laissa määritellyistä syistä. Tällaiseksi syyksi ei kuitenkaan lueta haastettavan asuinpaikkaa. Tähän kysymykseen on siten vastattava, että kyseinen oikeus menetetään edellä kuvatussa tilanteessa.

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Preklusiivisen määräajan umpeutuminen aiheuttaa toimen suorittamista koskevan oikeuden sammumisen (siviiliprosessilain 145 §).

Tiettyjen määräaikojen noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä sakko.

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Toimi voidaan suorittaa määräajan päätyttyä, jos kyseessä on oikeutettu este eli tapahtuma, jota ei voida lukea niiden syyksi, joita määräaika koskee, tai tällaisten henkilöiden edustajien tai asiamiesten syyksi ja joka estää suorittamasta määrättyä toimea ajoissa. Tässä tapauksessa esteeseen vetoavan asianosaisen on välittömästi esitettävä asiaankuuluvat todisteet (siviiliprosessilain 146 §).

Jollei kyseessä ole oikeutettu este, toimi voidaan suorittaa kolmen työpäivän kuluessa määräajan päättymisestä, jos tästä määrätty sakko on maksettu (siviiliprosessilain 145 §).

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 08-06-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta