Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Alankomaat

Uusin päivitys: 25-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Alankomaat

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten sääntöjen yhteydessä 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.a)
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.b)
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee Alankomaiden toimivaltaan kuuluvalla alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat Alankomaihin kuuluvalla Euroopan ulkopuolella sijaitsevalla alueella (Alankomaiden Antillit, Aruba) tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään Alankomaiden Antillien tai Aruban tuomioistuimelle, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten sääntöjen yhteydessä

Siviiliprosessilaissa säädetään pääsääntöisesti seuraavantyyppisistä määräajoista:

  1. Vähimmäismääräajat vastaajan haastamiseksi ja mahdollisten asianosaisten ja todistajien kutsumiseksi asian käsittelyyn. Tavanomainen määräaika on vähintään yksi viikko. Myös hakemusasioissa sovelletaan asianosaisten kutsumista varten periaatteessa yhden viikon vähimmäismääräaikaa, paitsi jos tuomari määrää toisin.
  2. Enimmäismääräajat oikeussuojakeinojen käyttämistä varten. Yksipuolisen tuomion riitauttamiseen eli takaisinsaantiin (verzet) sovelletaan yleensä neljän viikon määräaikaa. Muutoksenhakuun ja kassaatiovalitukseen sovelletaan yleensä kolmen kuukauden määräaikaa. Myös tuomionpurkuun sovelletaan kolmen kuukauden määräaikaa.
  3. Määräajat, joiden kuluessa osapuolten on toteutettava prosessitoimet ja tuomarin on annettava ratkaisunsa, vaihtelevat yleensä kahdesta kuuteen viikkoon. Tuomari voi tietyin edellytyksin pidentää prosessitoimien suorittamista koskevia määräaikoja.
  4. Vanhentumisajat, joiden kuluessa oikeustoimet on pantava vireille ja täytäntöönpanoa haettava. Yleinen vanhentumisaika on 20 vuotta. Hyvin monissa tapauksissa sovelletaan kuitenkin lyhyempää, viiden vuoden määräaikaa. Uhkasakko vanhenee kuitenkin jo kuuden kuukauden kuluttua siitä kun se on määrätty. Määräajan kuluminen voidaan keskeyttää, ja se voidaan myöhemmin käynnistää uudelleen. Esimerkiksi päätöksen tiedoksiantaminen tai jonkin täytäntöönpanotoimen toteuttaminen voi keskeyttää täytäntöönpanomääräyksen vanhentumisen.

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä

Yleisiä määräaikoja koskevan lain nojalla yleisiä pyhäpäiviä ovat lauantain ja sunnuntain ohella seuraavat päivät:

uudenvuodenpäivä1. tammikuuta
pitkäperjantaipääsiäistä edeltävä perjantai
toinen pääsiäispäiväpääsiäismaanantai
helatorstaitorstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen
toinen helluntaipäivähelluntain jälkeinen maanantai
ensimmäinen ja toinen joulupäivä25. ja 26. joulukuuta
koninginnedag (kuningattaren syntymäpäivä)30. huhtikuuta
bevrijdingsdag (vapautumisen päivä eli 2. maailmansodan päättymispäivä)5. toukokuuta

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Kohdassa 1.a mainituista määräajoista säädetään Alankomaiden siviililaissa (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering). Ks. 114–119 § ja 276 § (osapuolten ja kolmansien kutsuminen) sekä 170 ja 284 § (todistajien kutsuminen).

Myös kohdassa 1.b mainituista määräajoista säädetään siviililaissa. Ks. 143 § (takaisinsaanti), 339 ja 358 § (tosiseikkaa koskeva muutoksenhaku), 402 ja 426 § (kassaatiovalitus) sekä 383 ja 391 § (tuomionpurku).

Kohdassa 1.c mainitut määräajat perustuvat osittain siviililakiin, mutta yksityiskohtaisemmin ne määritellään tuomioistuinten ohjesäännöissä. Esimerkiksi Alankomaiden tuomioistuinten yleisen ohjesäännön (Landelijk reglement voor de civiele rol bij de rechtbanken) mukaan riita-asioita käsittelevissä tuomioistuimissa (rechtbank) osapuolten on toteutettava prosessitoimet ja tuomio on annettava kuuden viikon määräajan kuluessa, kun taas kantoninoikeuksissa (kantongerecht) sovelletaan vastaavan ohjesäännön (Landelijk reglement voor de civiele rol van de kantonsectoren) mukaan periaatteessa neljän viikon määräaikaa.

Vanhentumisajoista (1.d kohta) säädetään siviililain 3 luvun 306–325 §:ssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi lakisääteisiin määräaikoihin sovelletaan yleisistä määräajoista annetun lain (Algemene termijnenwet) säännöksiä.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Haaste

Ei sovelleta.

Muutoksenhakukeinot

Takaisinsaanti (verzet) on muutoksenhakukeino, jota voidaan soveltaa ainoastaan yksipuoliseen tuomioon. Sen yhteydessä määräaikojen kuluminen voi alkaa kolmesta eri tapahtumasta:

  1. tuomion tiedoksianto henkilökohtaisesti vastaajalle, jota vastaan tuomio on annettu
  2. kun tiedoksianto toimitetaan muulla tavoin: kun vastaaja, jota vastaan tuomio on annettu, toimittaa asiakirjan, jossa hän ilmoittaa olevansa tietoinen tuomiosta tai täytäntöönpanon alkamisesta
  3. muissa tapauksissa: tuomion täytäntöönpanon päättyminen.

Määräaika, johon mennessä tuomioon (vonnis) on haettava muutosta tai siitä on tehtävä kassaatiovalitus, lasketaan alkavaksi tuomion antamispäivästä.

Määräaika, johon mennessä ennen tuomiota annettuihin tuomioistuimen päätöksiin (beschikking) on haettava muutosta tai niistä on tehtävä kassaatiovalitus, lasketaan alkavaksi kantajan ja muiden menettelyssä osapuolina olevien asianosaisten osalta päätöksen antamispäivästä, ja muiden asianosaisten osalta päivästä, jona päätös on annettu niille tiedoksi tai jona ne ovat saaneet siitä tiedon muulla tavoin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Määräaika, johon mennessä on haettava tuomion tai tuomioistuimen antaman muun päätöksen purkamista (herroeping), lasketaan alkavaksi siitä kun purkamisen peruste on syntynyt ja kantaja tai hakija on saanut siitä tiedon. Tuomionpurkua ei kuitenkaan voi hakea ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman, eli kun sitä ei enää voida kumota takaisinsaannin, muutoksenhaun tai kassaatiovalituksen avulla.

Määräaika lasketaan alkavaksi ensimmäisestä päivästä määräajan alkamisperusteen tapahtumispäivän jälkeen.

Prosessitoimet

Prosessitoimien toteuttamista koskevat kiinteät määräajat ilmoitetaan yleensä kokonaisina viikkoina. Määräaika lasketaan alkavaksi käsittelypäivää edeltävästä käsittelypäivästä. Jos asiaa on käsitelty esimerkiksi keskiviikkona, asia on tuomioistuimen juttulistalla seuraavan kerran keskiviikkona neljä viikkoa myöhemmin.

Jos asia ei ole juttulistalla esimerkiksi siksi, ettei todisteita ole vielä vastaanotettu, tuomioistuin määrää päivän, jona asia otetaan uudelleen juttulistalle.

Vanhentumisaika

Kanteen vanhentumisajan alkaminen riippuu siitä, millainen kanne on kyseessä. Esimerkiksi hankinta- tai palvelusopimuksessa määrättyyn velvoitteeseen liittyvä saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona saatava erääntyi. Toinen esimerkki: kanne lainvastaisen tilanteen poistamiseksi vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona tilanteen välitöntä poistamista voidaan vaatia.

Täytäntöönpanomääräys vanhentuu periaatteessa 20 vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona määräys on annettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Määräaika alkaa kulua yleensä ensimmäisestä päivästä määräajan alkamisperusteen tapahtumispäivän jälkeen.

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Ei. Tapa, jolla osapuolelle ilmoitetaan tuomiosta, saattaa kuitenkin joissain tapauksissa vaikuttaa muutoksenhakua koskevan määräajan alkamiseen. Ks. edellä 4 kohta.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Ei. Määräajan kuluminen alkaa seuraavasta päivästä.

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Jos esimerkiksi henkilölle annetaan tiedoksi maanantaina 4. huhtikuuta asiakirja, jossa häntä vaaditaan vastaamaan 14 päivän kuluessa, milloin vastaus on annettava?

Ennen maanantaita 18. huhtikuuta (14 kalenteripäivää) vai

ennen perjantaita 22. huhtikuuta (14 työpäivää)?

Alankomaiden laissa käytetään kalenteripäiviä, ellei erikseen toisin mainita. Yleisistä määräajoista annetussa laissa säädetään, että jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä pyhäpäivänä, sitä jatketaan seuraavaan päivään, joka ei ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä. Edellä olevassa esimerkissä oikea vastaus olisi siis ”ennen maanantaita 18. huhtikuuta”. Koska määräaika tällöin päättyisi sunnuntaina, sitä kuitenkin jatketaan niin, että siihen kuuluu vielä maanantai 18. huhtikuuta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi lakisääteistä vähintään kolmen päivän määräaikaa pidennetään tarvittaessa niin, että siihen sisältyy vähintään kaksi päivää, jotka eivät ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä.

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Myös tällöin käytetään kalenterikuukausia ja -vuosia. Jos tuomio on annettu 26. helmikuuta, siihen on haettava muutosta viimeistään 26. toukokuuta, paitsi jos kyseinen päivä on lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä, missä tapauksessa määräaikaa pidennetään (ks. 5 kohta). Jos tuomio on annettu 31. maaliskuuta, siihen on haettava muutosta viimeistään 30. kesäkuuta, paitsi jos kyseinen päivä on lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä, missä tapauksessa määräaikaa pidennetään.

5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Haaste

Ei sovelleta.

Muutoksenhaku

Riita-asiaan haetaan muutosta esittämällä muutoksenhakemus. Haastemiehen on toimitettava tätä koskeva haaste vastaanottajalle klo 20:een mennessä, paitsi jos asiaa käsittelevä tuomari antaa erikseen luvan toimittaa se perille myöhemmin. Näin ollen määräpäivän viimeinen päivä päättyy jo klo 20.

Huom. Näissä menettelyissä on otettava huomioon, että määräaikaan ei sisälly muutoksenhaun vireillepanopäivä mutta ei myöskään päivä, johon mennessä siihen on vastattava (ensimmäinen käsittelypäivä). Muutoksenhakemukseen vastaamista koskevaa vähimmäismääräaikaa määritettäessä nämä kaksi päivää on siis jätettävä pois laskuista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemusasioissa muutoksenhaku tapahtuu esittämällä asiaa koskeva hakemus tuomioistuimen kansliaan. Hakemus voidaan toimittaa postitse, suoraan kansliaan sen virallisina aukioloaikoina tai faksitse viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen klo 24.00.

Huom. Perheoikeudellisissa asioissa muutoksenhakua koskeva määräaika määräytyy hieman eri tavoin kuin muissa hakemusasioissa (ks. 4 kohta Muutoksenhaku). Tällaisissa asioissa hakija tai ne, joille toimitetaan päätöksen jäljennös, voivat panna muutoksenhaun vireille kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona päätös on annettu, ja muut asianosaiset voivat panna muutoksenhaun vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä kun päätös on annettu heille tiedoksi tai muutoin saatettu heidän tietoonsa.

Prosessitoimet

Jos asia on jo tuomioistuimen juttulistalla, menettelyyn liittyvien asiakirjojen toimittamisessa sovelletaan seuraavaa. Siviilituomioistuimessa menettelyyn liittyvät asiakirjat toimitetaan oikeudenistunnon yhteydessä. Jos istuntoa ei järjestetä, vaan asia käsitellään kirjallisesti, asiakirjat on toimitettava tuomioistuimen kansliaan viimeistään käsittelypäivänä.

Kantoninoikeudessa (kantongerecht) järjestetään sen sijaan aina istunto, koska menettelyyn liittyviä tietoja on voitava esittää myös suullisesti. Asiakirjat toimitetaan joko istunnon yhteydessä tai ennen käsittelypäivää tuomioistuimen kansliaan.

Asiakirjat voidaan toimittaa tuomioistuimen kansliaan postitse, suoraan kansliaan sen virallisina aukioloaikoina tai faksitse viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen klo 24.00.

Vanhentumisaika

Sivun alkuunSivun alkuun

Katso kysymys 4. Vanhentumisaika. Eräiden oikeustoimien yhteydessä on erityinen merkitys sillä, milloin tietyt seikat tulevat tietoon. Esimerkki: Maksamattomasta saatavasta johtuva oikeustoimi vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona velallinen saa tietoonsa vaatimuksen olemassaolon ja velkojan henkilöllisyyden, ja joka tapauksessa 20 vuoden kuluttua asian vireillepanosta.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä pyhäpäivänä, sitä jatketaan seuraavaan päivään, joka ei ole lauantai, sunnuntai tai yleinen pyhäpäivä. Yleisistä määräajoista annetun lain mukaan tämä ei kuitenkaan koske määräaikoja, jotka lasketaan taaksepäin tietystä ajankohdasta tai tapahtumasta. Toisin sanoen: sääntöä sovelletaan enimmäismääräaikoihin, mutta ei vähimmäismääräaikoihin.

Huom. Jos määräaika on pidempi kuin kolme kuukautta tai yksi vuosi tai enemmän, yleisistä määräajoista annetussa laissa tarkoitettua määräajan pidentämistä ei sovelleta.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee Alankomaiden toimivaltaan kuuluvalla alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat Alankomaihin kuuluvalla Euroopan ulkopuolella sijaitsevalla alueella (Alankomaiden Antillit, Aruba) tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Tällöin sovelletaan poikkeavia määräaikoja seuraavasti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos haasteella vireille pantavan menettelyn vastaajan vakinainen koti- tai asuinpaikka on Alankomaiden ulkopuolella sellaisessa valtiossa, jossa sovelletaan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1348/2000 (EYVL L 160, 30.6.2000, s. 37) tai sellaisessa Euroopan maassa, joka on oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa vuonna 1965 tehdyn Haagin yleissopimuksen (Alankomaiden sopimussarja 1966, 91) sopimuspuoli, määräaika haasteeseen vastaamiselle on vähintään neljä viikkoa.

Jos vastaajalla ei ole koti- tai asuinpaikkaa Alankomaissa eikä missään edellä tarkoitetussa valtiossa, määräaika haasteeseen vastaamiselle on vähintään kolme kuukautta. Samaa sovelletaan Alankomaiden Antillien ja Aruban asukkaisiin, sillä kyseiset alueet eivät kuulu EU:hun.

Takaisinsaannissa (verzet) sovelletaan tavanomaisen neljän viikon määräajan sijasta kahdeksan viikon määräaikaa, jos henkilöllä, jota vastaan poissaolotuomio on annettu, ei ole koti- tai asuinpaikkaa Alankomaissa päivänä, jona määräaika alkaa kulua (ks. 4 kohta Muutoksenhaku), mutta hänen osoitteensa tai asuinpaikkansa Alankomaiden ulkopuolella on tiedossa.

Hakemukseen perustuvissa menettelyissä tuomioistuimen kirjaaja toimittaa haasteet. Ne lähetetään mahdollisimman pian ja viimeistään viikko ennen oikeudenistuntoa, ellei tuomari toisin määrää. Jos hakija tai hänen oikeudenomistajansa asuu ulkomailla, tuomari (voi) ottaa tämän huomioon määräaikaa määrittäessään.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään Alankomaiden Antillien tai Aruban tuomioistuimelle, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Alankomaiden Antillien ja Aruban osalta tuli 1. elokuuta 2005 voimaan uudistettu siviililaki (Alankomaiden virallinen lehti Publicatieblad A 2005 N:o 59), jonka mukaan kantaja nostaa kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle esittämällään hakemuksella. Jos kantaja ei osaa kirjoittaa, hän voi esittää kanteensa suullisesti tuomarille, joka kirjoittaa tai kirjoituttaa sen muistiin. Tämän jälkeen tuomioistuimen kirjaaja kirjaa asian yleiseen asiarekisteriin (diaariin). Asian katsotaan olevan vireillä kirjaamispäivästä alkaen. Seuraavaksi tuomari määrää päivän ja kellonajan, jolloin asiaa käsitellään. Vastaaja kutsutaan paikalle tuomioistuimen määräyksellä haastemiehen toimittamalla haasteella. Haasteiden toimittamiselle ei ole määrätty erityistä määräaikaa. Tuomari voi tietyissä tapauksissa ottaa huomioon sen, että vastaaja asuu ulkomailla.

Hakemukseen perustuvat menettelyt ovat lähempänä Alankomaissa noudatettavia menettelyjä. Tuomioistuimen kirjaaja toimittaa haasteet. Ne lähetetään mahdollisimman pian ja viimeistään kaksi viikkoa ennen oikeudenistuntoa, ellei tuomari toisin määrää. Myös tässä tapauksessa tuomarilla on velvollisuus ottaa huomioon se, että hakijat ja oikeudenomistajat mahdollisesti asuvat ulkomailla.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Välitoimia koskevassa (nopeutetussa) menettelyssä (kort geding) sovelletaan tavanomaisen kolmen kuukauden määräajan sijasta lyhyempiä määräaikoja: muutoksenhaun määräaika on neljä viikkoa ja kassaatiovalituksen kahdeksan viikkoa.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Haaste

Riita-asioissa tuomari voi lyhentää määräaikaa kantajan pyynnöstä. Tarvittaessa määräajan lyhentämiselle voidaan asettaa jokin ehto. Välitoimia koskevassa menettelyssä määräaika asetetaan vasta sen jälkeen kun välitoimista määräävä tuomioistuin on määrittänyt asian käsittelyajankohdan (päivä ja kellonaika); ajankohta voi tarvittaessa olla myös sunnuntaina. Haaste voidaan tarvittaessa toimittaa vastaajalle hyvin nopeasti. Myös hakemusasioissa tuomioistuin voi määrätä lyhyemmän määräajan.

Tuomioistuin ei voi pidentää määräaikaa, johon mennessä vastaajan on saavuttava asian käsittelyyn. Hakemusasioissa tuomari voi sen sijaan määrätä pidemmän haasteajan (ks. 7 ja 8 kohta).

Prosessitoimet

Tuomari voi osapuolten yhteisestä hakemuksesta pidentää määräaikaa, johon mennessä osapuolten on toteutettava prosessitoimet. Yksipuolisen hakemuksen perusteella määräaikaa voidaan pidentää vain pakottavasta syystä tai ylivoimaisen esteen sattuessa. Pakottava syy voi olla esimerkiksi asiaan liittyvien oikeudellisten tai tosiseikkojen monimutkaisuus, asiaan liittyvän toisen menettelyn ratkaisun odottaminen sekä osapuolen tai hänen oikeudellisen edustajansa sairaus tai muusta perustellusta syystä johtuva poissaolo.

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Jos vastaajalla ei ole Alankomaissa vakinaista koti- tai asuinpaikkaa, ulkomaalaisiin sovellettavia pidennettyjä haasteaikoja (ks. 7 kohta) ei sovelleta, jos haaste annetaan tiedoksi vastaajalle henkilökohtaisesti Alankomaissa tai osoitteeseen, jonka hän on ilmoittanut prosessiosoitteekseen asian käsittelyä varten. Määräaika on tällöin vähintään yksi viikko.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Haaste

Jos vastaaja kutsutaan saapumaan asian käsittelyyn liian lyhyellä määräajalla, eikä hän tule paikalle, haaste katsotaan pätemättömäksi. Jos vastaaja saapuu paikalle ja huomauttaa määräaikaa koskevasta menettelyvirheestä, tuomari voi korjata virheen kantajan kustannuksella. Jos vastaaja saapuu paikalle, mutta ei huomauta virheestä, virhe katsotaan korjatuksi.

Jos vastaaja ei saavu ensimmäiseen käsittelyyn, tarkistetaan, ettei haaste ole pätemätön. Jos haaste on asianmukaisesti laadittu, myönnetään poissaolotuomio vastaajaa vastaan ja kanne pysyy voimassa yksipuolisena.

Muutoksenhaku

Jos muutoksenhaulle annettu määräaika ylitetään, muutoksenhakua ei oteta käsiteltäväksi. Tuomioistuimen asiassa antama päätös saa lainvoiman.

Prosessitoimet

Jos prosessitointa ei toteuteta määräajan kuluessa, voidaan määräaikaa tietyin edellytyksin pidentää (ks. 10 kohta). Jos määräaikaa ei voida pidentää, oikeus prosessitoimen suorittamiseen raukeaa.

Vanhentumisaika

Jos asianosainen ei ole pannut asiaa vireille määräajan kuluessa, oikeus esittää korvausvaatimus säilyy oikeusjärjestyksessä suojeltuna henkilökohtaisena oikeutena. Asiaa ei kuitenkaan voida enää ajaa tuomioistuimessa. Jäljelle jää vain ns. ”luonnollinen velvollisuus”.

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Haaste

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vastaaja ei saavu ensimmäiseen käsittelyyn, hänelle langetetaan yleensä yksipuolinen tuomio hänen vahingokseen. Vastaaja voi korjata pätemättömyyden esiintymällä menettelyssä asianosaisena. Kun tuomio on saanut lainvoiman, henkilö, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, voi vaatia takaisinsaantia.

Hakemusasiassa ei sovelleta riitauttamista, pätemättömyyden korjaamista eikä takaisinsaantia. Asian käsittelystä pois jäänyt osapuoli voi hakea muutosta yksipuoliseen tuomioon.

Muutoksenhaku

Muutoksenhakua koskevia määräaikoja sovelletaan automaattisesti. Tuomioistuin on tässä suhteessa hyvin tiukka oikeusvarmuuden turvaamiseksi. Alankomaiden korkein oikeus (De Hoge Raad) on kuitenkin soveltanut jonkin verran joustavuutta muutoksenhaun määräaikojen suhteen hakemusasioissa. Muutoksenhakemuksessa on esitettävä muutoksenhaun perusteet, mutta silloin kun tuomio on vastikään annettu eikä sitä ole vielä annettu tiedoksi, niin että hakijalla ei ole tuomion perusteluja käytettävissään, muutoksenhaun perusteet on lupa esittää myöhemmin hakemusta täydentämällä. Varsinainen muutoksenhakemus on kuitenkin jätettävä määräajan kuluessa. Vain yhdessä tapauksessa, jossa tuomioistuin oli tehnyt kaksinkertaisen virheen, määräaikaa pidennettiin 14 päivällä sen jälkeen kun tuomio oli annettu tiedoksi. Kyseisessä tapauksessa se osapuoli, joka haki tuomioon muutosta, ei tiennyt eikä olisi voinutkaan tietää, milloin tuomio oli annettu, tuomioistuimen (kirjaajan) virheen vuoksi. Lisäksi tuomio annettiin tiedoksi toisen virheen vuoksi vasta muutoksenhakuajan päätyttyä.

Riita-asiaa koskevassa muutoksenhaussa ei muutoksenhaun perusteita tarvitse esittää vielä muutoksenhakemuksessa, vaan vasta myöhemmin menettelyn aikana.

Prosessitoimet

Prosessitoimien suorittamista koskeviin määräaikoihin on tietyin edellytyksin mahdollista pyytää pidennystä (ks. 10 kohta). Jos määräaikaa ei voida pidentää, oikeus prosessitoimen suorittamiseen raukeaa.

Vanhentumisaika

Ei ole olemassa oikeuskeinoa, jolla vanhentumisajan noudattamatta jättäminen voidaan korjata, määräajan väliaikaista keskeyttämistä lukuun ottamatta (ks. 1.d kohta).

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 25-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta