Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Malta

Uusin päivitys: 28-05-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Malta

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Määritelkää erityyppiset määräajat, joita sovelletaan jäsenvaltiossanne siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä, esimerkiksi prosessioikeutta koskevat määräajat, vanhentumisajat, ennalta määritellyt määräajat jne. 1.
2. Luetelkaa ne päivät, jotka eivät jäsenvaltionne lainsäädännön mukaan ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä: 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? Anna lakiviittauksia sovellettaviin säädöksiin. 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? (Esimerkiksi oikeustoimen, tapahtuman, päätöksen tai tiedoksiannon päivämäärä, josta määräaika alkaa kulua.) 4.
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? a)
b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? Esimerkki: jos henkilön on toimittava tai hänelle annetaan tiedoksi asiakirja maanantaina, 4. huhtikuuta 2005 ja hänen on vastattava 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, tarkoittaako se että hänen on vastattava ennen: aa) maanantaita, 18. huhtikuuta (kalenteripäiviä) vai bb) perjantaita, 22. huhtikuuta 2005 (työpäiviä)? b)
c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? c)
d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia ), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä? 12.
13. Millä edellytyksillä määräajan ylittämisestä aiheutunut oikeudenmenetys voidaan korjata? 13.

 

1. Määritelkää erityyppiset määräajat, joita sovelletaan jäsenvaltiossanne siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä, esimerkiksi prosessioikeutta koskevat määräajat, vanhentumisajat, ennalta määritellyt määräajat jne.

Maltan lainsäädännön tuntemat määräajat ovat seuraavat: prosessioikeutta koskevat määräajat, vanhentumisajat, preklusiiviset määräajat ja tuomioistuinten asettamat määräajat.

Prosessioikeutta koskevat määräajat ovat laissa asetettuja rajoja menettelytoimen suorittamiseksi.

Vanhentumisajat ovat laissa asetettuja rajoja tietyn toimen suorittamiseksi. Vanhentumisajan voi katkaista.

Preklusiiviset määräajat ovat laissa asetettuja rajoja, eikä määräaikaa voi muuttaa.

Tuomioistuimen asettamat määräajat asetetaan tietyn toimen suorittamiseksi.

Prosessioikeutta koskevia määräaikoja ja preklusiivisia määräaikoja, joista on säädetty laissa, ei voida uudistaa. Vanhentumisajan voi katkaista ja määräyksissä sekä tuomioissa asetettuja määräaikoja voidaan pidentää hakemuksesta.

2. Luetelkaa ne päivät, jotka eivät jäsenvaltionne lainsäädännön mukaan ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä:

Maltan lainsäädännössä on säädetty seuraavat julkiset ja kansalliset vapaapäivät, jotka eivät ole työpäiviä:

Julkiset vapaapäivät Kansalliset vapaapäivät
1. tammikuuta21. syyskuuta
10. helmikuuta 13. joulukuuta
19. maaliskuuta 31. maaliskuuta
pitkäperjantai8. syyskuuta
1. toukokuuta 7. kesäkuuta
29. kesäkuuta
15. elokuuta
8. joulukuuta
25. joulukuuta
sunnuntait

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? Anna lakiviittauksia sovellettaviin säädöksiin.

Yleiset määräaikoja koskevat säännöt ovat Maltan siviiliprosessilain (Code of Organization and Civil Procedure) toisessa osassa ”Of The Procedure in the Courts Of Justice Of Civil Jurisdiction” (www.justice.gov.mt English).

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? (Esimerkiksi oikeustoimen, tapahtuman, päätöksen tai tiedoksiannon päivämäärä, josta määräaika alkaa kulua.)

Kaikki oikeudenkäyttöön liittyvät määräajat alkavat kulua heti seuraavasta päivästä sen päivän jälkeen, jolloin toimi on asianmukaisesti annettu tiedoksi tai julkaistu.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Kun määräajan laskeminen aloitetaan tietystä päivästä, kyseistä päivää ei lasketa määräaikaan kuuluvaksi ja kun se lasketaan tunneissa, sitä tuntia jolloin tiedoksianto tapahtuu, ei lasketa määräaikaan kuuluvaksi.

Onko jonkin määräajan alkamisajankohta jollain tavalla riippuvainen vastaanottajan kuittauksesta tai siitä, että hän on tietoinen toimesta? Jos on, niin miten?

Prosessioikeutta koskevien määräaikojen osalta alkamisaika riippuu tiedoksiannon vahvistamisesta. Laissa kuitenkin määritellään tilanteita, joissa määräaika alkaa kulua siitä hetkestä lukien, kun vastaanottaja saa asiasta tiedon. Esimerkiksi hallintovalituksen tekemistä varten laissa säädetty kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua siitä päivästä, jolloin osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää riidanalaisesta hallintotoimesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? Esimerkki: jos henkilön on toimittava tai hänelle annetaan tiedoksi asiakirja maanantaina, 4. huhtikuuta 2005 ja hänen on vastattava 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, tarkoittaako se että hänen on vastattava ennen: aa) maanantaita, 18. huhtikuuta (kalenteripäiviä) vai bb) perjantaita, 22. huhtikuuta 2005 (työpäiviä)?

Maltan prosessioikeudessa sovelletaan molemmantyyppisiä määräaikoja. Jollei määräaikaa ole määritelty työpäivinä, se lasketaan kalenteripäivinä.

c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Kaikkien määräaikojen osalta päiväksi lasketaan 24 tuntia ja kuukaudet ja vuodet lasketaan kalenterin mukaan.

d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Jollei toisin ole nimenomaisesti säädetty, 24 tunnin määräajan katsotaan päättyvän seuraavana päivänä kirjaamon sulkemisaikaan.

Esimerkiksi jos asiakirja annettiin tiedoksi 24. toukokuuta ja määräaika on yksi päivä, vastaus on jätettävä 25. toukokuuta ennen kello 15.00, koska siviilituomioistuimen kirjaamo on 1.10.–15.6. auki kello 8.00–15.00.

Jos asiakirja annettiin tiedoksi 20. kesäkuuta ja määräaika on niinikään yksi päivä, vastaus on jätettävä 21. kesäkuuta ennen kello 13.00, koska siviilituomioistuimen kirjaamo on 16.6.–30.9. auki kello 7.30–13.00.

Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin?

Sivun alkuunSivun alkuun

Tyypillinen esimerkki poikkeuksellisesta tai erityisestä menettelystä on hallintovalitus. Katso edellä 5 kohdan a alakohta.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina, kansallisena tai yleisenä vapaapäivänä, sitä pidennetään seuraavaan työpäivään. Tätä pidentämistä sovelletaan kaikissa tapauksissa.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia ), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Ei sovelleta.

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Ei sovelleta.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Kyllä, tiettyihin siviili- ja perustuslakiasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovelletaan erityisiä määräaikoja. Siviiliasioissa annettuihin tuomioihin on haettava muutosta 20 päivän kuluessa tuomion antamispäivästä ja vastaus on annettava 20 työpäivän kuluessa, kun taas perustuslakiasioissa muutoksenhakuaika on lyhyempi, kahdeksan työpäivää valituksen jättämistä varten ja kuusi työpäivää vastausta varten. Ennen lopullista tuomiota annettuun määräykseen haetaan muutosta kuuden päivän kuluessa siitä, kun määräys on julistettu tuomioistuimessa. Jos välipäätös on annettu kansliakäsittelyssä, se katsotaan julistetuksi silloin, kun tuomioistuin seuraavan kerran kokoontuu päätöksen antamisen jälkeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Ainoastaan tuomioistuimen asettamaa määräaikaa voidaan pidentää.

Tuomioistuin voi lain mukaan hätätilanteessa lyhentää mitä tahansa määräaikaa ja siirtää toimen suorittamiseksi aiemmin määrättyä päivää tai kellonaikaa taikka määrätä, että toimi on suoritettava heti.

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Ei sovelleta.

12. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä?

Yleisesti määräaikojen noudattamatta jättämisellä voi olla kielteinen vaikutus. Esimerkiksi haasteeseen on vastattava 20 päivän kuluessa asiakirjan tiedoksiannosta ja määräajan noudattamatta jättäminen aiheuttaa oikeudenmenetyksen tuomioistuimessa.  Vastaajan katsotaan jättäneen vastaamatta, eikä se voi esittää todisteita tai osallistua oikeudenkäyntiin muuten kuin jättämällä tuomioistuimelle kirjallisia lausumia.

13. Millä edellytyksillä määräajan ylittämisestä aiheutunut oikeudenmenetys voidaan korjata?

Jos on kyse oikeudenkäyttöön liittyvästä määräajasta, jota ei voi pidentää, oikeudenmenetystä ei voi korjata. Jos kuitenkin esimerkiksi oikeudenkäynnissä vastaajalla on hyvä syy, miksi se ei vastannut haasteeseen säädetyssä 20 päivän määräajassa ja se voi siten esittää perusteen vastaamatta jättämiselle, tuomioistuin voi sallia vastauksen antamisen myös määräajan kuluttua umpeen.

Lisätietoja

www.gov.mt English - Malti

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Malta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-05-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta