Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Latvia

Uusin päivitys: 08-05-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Latvia

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten säädösten yhteydessä 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä. 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Milloin määräaika alkaa? 4.
5. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 5.
6. Mitä menettelyä sovelletaan jatkettaessa tai uusittaessa menettelyn määräaikoja? 6.
7. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 7.
8. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä? 8.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten säädösten yhteydessä

Menettelylliset määräajat ovat ajanjaksoja, joiden puitteissa menettely on toteutettava.

Määräajat voidaan luokitella seuraavasti sen mukaan, keitä ne sitovat:

  1. Määräajat, joita tuomioistuinten, tuomarien tai haastemiesten on noudatettava - nämä lainsäädännössä säädetyt määräajat ovat yleensä lyhyitä. Siviilioikeudellisissa menettelyissä määräajan pituus on yhdestä neljääntoista päivään. Esimerkiksi tuomarin on tehtävä päätös haasteen hyväksymisestä kolmen päivän kuluessa haastehakemuksen vastaanottamisesta. Päätös vaateen turvaamisesta puolestaan on tehtävä viimeistään menettelyn alkamista seuraavana päivänä. Tietyissä menettelyissä asetetaan määräaika, jonka puitteissa asian käsittely on aloitettava, saatettava päätökseen ja tuomio annettava. Oikeaksi todistettu jäljennös tuomiosta ja päätöksestä on toimitettava kolmen päivän kuluessa niiden antamisesta. Lainsäädännössä on säännöksiä myös muista määräajoista. Joskus tuomioistuimen tai haastemiehen on toteutettava menettelyt viipymättä. Tietyissä lainsäädännössä määritetyissä tapauksissa tuomioistuimet (tuomarit) voivat määrätä suhteellisen määräajan pituuden, jolloin tuomioistuin päättää käytännössä itse, missä ajassa prosessitoimi on suoritettava: tuomioistuin voi monimutkaisissa asioissa antaa tuomiosta lyhennetyn version, joka muodostuu johdanto-osasta ja tuomiolauselmasta. Tällöin tuomioistuin antaa yksityiskohtaisen, perustelut sisältävän tuomion 14 päivän kuluessa ja ilmoittaa päivän, jona se julkaistaan. Siviiliprosessilaissa ei kuitenkaan aseteta määräaikaa, jonka puitteissa tuomioistuimen on valmisteltava siviilioikeudellinen asia ja tehtävä siitä päätös. Tuomiovallasta annetun lain 28 pykälässä kuitenkin todetaan, että henkilön loukattujen oikeuksien puolustamiseksi tuomioistuimen on käsiteltävä asia viipymättä. Toisin sanoen asiasta on tehtävä päätös mahdollisimman pian.
  2. Määräajat, joita sovelletaan prosessitoimiin, jotka menettelyn asianosaisten on toteutettava - joistakin määräajoista säädetään siviiliprosessilaissa: esimerkiksi todisteet on esitettävä seitsemän päivää ennen asian tutkintaa, täydentävä kanne on nostettava kymmenen päivän ja muutosta haettava 20 päivän kuluessa. Useimmissa tapauksissa kuitenkin tuomioistuin, tuomari tai haastemies määrittää menettelyn asianosaisiin ja muihin siihen osallistuviin sovellettavat määräajat määräämällä suhteellisten määräaikojen pituuden tai asettamalla ne itsenäisesti. Tätä varten on otettava huomioon prosessitoimen luonne, etäisyys henkilön asuin- tai sijaintipaikkaan ja muut asiaan vaikuttavat olosuhteet.
  3. Määräajat, joita sovelletaan henkilöihin, jotka eivät osallistu menettelyyn - tuomioistuin tai tuomari asettaa nämä määräajat.

Määräajat ovat pääasiassa seuraavantyyppisiä:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Määräaika todisteiden esittämiselle - jollei tuomari toisin määrää, todisteet on esitettävä viimeistään seitsemän päivää ennen oikeuden istuntoa. Kun asian käsittely tuomioistuimessa on käynnissä, todisteita voidaan esittää, jos menettelyn asianosainen tai siihen osallistuva esittää perustellun pyynnön ja edellyttäen, että todisteiden esittäminen ei viivästytä asian käsittelyä, tuomioistuin on todennut, että todisteiden myöhässä esittämiselle on perusteet tai todisteet liittyvät tosiseikkoihin, jotka ovat tulleet ilmi asian käsittelyn aikana. Tuomioistuimen päätökseen olla hyväksymättä todisteita ei voida hakea muutosta, mutta päätöstä voidaan vastustaa muutoksenhakukanteella tai kassaatiovalituksella.
  2. Määräaika vastaajan huomautusten esittämiselle - kun asian käsittely on alkanut, haaste ja sen oikeaksi todistetut liiteasiakirjat on toimitettava välittömästi vastaajalle kirjattuna kirjeenä, jossa asetetaan kirjallisten huomautusten esittämisen määräajaksi 15-30 päivää haasteen lähettämisestä.
  3. Määräaika hakemukselle, jossa vaaditaan asian uutta käsittelyä ja uuden päätöksen tekemistä aiemman päätöksen puutteiden vuoksi - kantaja voi 20 päivän kuluessa yksipuolisen tuomion antamisesta tehdä tuomion antaneelle tuomioistuimelle hakemuksen menettelyn uusimisesta ja asian uusintakäsittelystä.
  4. Määräaika menettelyn lykkäämiselle:
    1. jos luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on menettelyn asianosainen tai itsenäisen vaateen esittänyt kolmas, on kuollut tai lakannut olemasta ja kun kiistan oikeussuhteet sallivat oikeuksien siirtämisen, kyseinen määräaika jatkuu siihen saakka kunnes oikeudenomistaja on määritetty tai oikeudellinen edustaja nimetty;
    2. jos menettelyn asianosainen tai kolmas on menettänyt oikeustoimikelpoisuutensa, kyseinen määräaika jatkuu siihen saakka kunnes oikeudellinen edustaja on nimetty;
    3. jos menettelyn asianosainen tai kolmas ei pysty osallistumaan asian käsittelyyn sairauden, korkean iän tai vamman vuoksi, kyseinen määräaika jatkuu tuomioistuimen oikeudellisen edustajan nimeämiselle asettaman määräajan loppuun saakka;
    4. jos tuomioistuin tekee päätöksen hakemuksen toimittamisesta valtiosääntötuomioistuimeen tai valtiosääntötuomioistuin on nostanut kanteen kantajan (muutoksenhakijan) perustuslaillisesta vaateesta tai jos tuomioistuin tekee päätöksen asian siirtämisestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jotta tämä antaisi ennakkopäätöksen, tai jos asiaa ei voida ratkaista ennen kuin jokin toinen asia on ratkaistu siviilioikeudellisten, rikosoikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen mukaisesti, kyseinen määräaika jatkuu siihen saakka kunnes valtiosääntötuomioistuimen tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen taikka siviilioikeudellisessa, rikosoikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä asian ratkaisevan tuomioistuimen tuomio on saanut lainvoiman;
    5. jos menettelyn asianosainen tai kolmas, joka on esittänyt erillisen vaateen, on matkustanut pitkäaikaisen komennuksen tai virkamatkan vuoksi Latvian ulkopuolelle, ja tuomioistuin antaa määräyksen, jolla vastaaja velvoitetaan olemaan läsnä, tai jos menettelyn asianosainen tai kolmas, joka on esittänyt erillisen vaateen, ei pysty osallistumaan asian käsittelyyn sairauden vuoksi tai jos tuomioistuin pyytää lausunnon asiantuntijalta, kyseinen määräaika jatkuu siihen saakka kunnes edellä mainitut olosuhteet ovat lakanneet;
    6. jos menettelyn asianosaiset ovat sopineet menettelyn lykkäämisestä eikä kolmas, joka on esittänyt erillisen vaateen, vastusta lykkäämistä, määräaika jatkuu oikeuden päätöksessä määrättyyn määräaikaan saakka;
  5. Muutoksenhaun määräaika - ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemään päätökseen voi hakea muutosta 20 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Jos tuomio on annettu lyhennetyssä muodossa, muutoksenhaun määräaika alkaa kulua päivästä, jona tuomioistuin antaa yksityiskohtaisen, perustelut sisältävän tuomion. Jos muutosta haetaan määräajan päättymisen jälkeen, hakemus hylätään ja palautetaan hakijalle.
  6. Määräaika täydentävän kanteen nostamiselle - täydentävä kanne voidaan nostaa kymmenen päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuin julkistaa päätöksensä, paitsi jos siviiliprosessilaissa muuta säädetään. Jos täydentävä kanne nostetaan määräajan päättymisen jälkeen, hakemus hylätään ja palautetaan hakijalle. 
  7. Määräaika uusien tosiseikkojen vuoksi toimitettavalle hakemukselle - määräaika hakemuksen toimittamiselle alkaa kulua seuraavasti:
    1. kun kyseessä on asian kannalta keskeinen todistusaineisto, joka oli käytettävissä asian käsittelyn aikana, mutta joka ei ollut eikä olisi voinut olla hakijan tiedossa, määräaika alkaa päivänä, jona kyseiset tosiseikat tulevat ilmi;
    2. kun tuomioistuin on antanut rikosasiassa lainvoiman saaneen tuomion, johon liittyen on tullut ilmi tarkoituksellisesti vääriä todistajanlausuntoja, asiantuntijalausuntoja tai tekstien käännöksiä taikka väärennettyjä kirjallisia tai aineellisia todisteita, joita on käytetty tuomion perusteena, tai kun tuomioistuimen rikosasiassa antamaan lainvoimaiseen tuomioon liittyen on tullut ilmi rikollisia toimia, joiden perusteella on annettu laiton tai aiheeton tuomio tai tehty laiton tai aiheeton päätös, määräaika alkaa päivästä, jona rikosasiassa annettu tuomio saa lainvoiman;
    3. kun tuomioistuimen tuomio tai muun elimen tekemä päätös, jonka perusteella asianomaisesta asiasta on annettu tuomio tai tehty päätös, on kumottu, määräaika alkaa päivästä, jona se tuomioistuimen päätös, jolla rikos- tai siviiliasiassa annettu tuomio kumotaan, tulee voimaan tai päivästä, jona toisen elimen tekemä päätös, jonka perusteella on annettu tuomio tai tehty päätös, jonka kumoamista on pyydetty uusien tosiseikkojen tultua ilmi, kumotaan;
    4. kun todetaan, että asiasta päätettäessä sovellettu oikeusnormi on ristiriidassa oikeudelliselta painoarvoltaan merkittävämmän oikeusnormin kanssa, määräaika alkaa päivästä, jona tuomio tai muu päätös, jolla sovelletun oikeusnormin vaikutus mitätöidään, koska se ei ole tuon oikeusnormihierarkiassa korkeammalla olevan normin mukainen, tulee voimaan;
  8. Määräajat täytäntöönpanoasiakirjojen toimittamiselle - täytäntöönpanoasiakirja voidaan toimittaa pakkotäytäntöönpanoa varten kymmenen vuoden kuluessa tuomioistuimen tai tuomarin päätöksen voimaantulosta, jollei lainsäädännössä säädetä muista määräajoista.

Jos tuomioistuimen tuomiossa määrätään, että takaisinperintä toteutetaan toistuvina maksuina, täytäntöönpanoasiakirja on voimassa koko sen ajanjakson, jonka aikana maksuja on suoritettava; edellä mainittu kymmenen vuoden määräaika alkaa kuitenkin kulua kunkin maksuerän eräpäivästä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä.

Kansalliset vapaapäivät (juhlapäivät)

1. toukokuuta - Latvian tasavallan perustuslakia säätävän kokouksen kokoon kutsumisen muistojuhla; vapunpäivä;

4. toukokuuta - Latvian tasavallan itsenäisyyden palauttamisesta annetun julistuksen muistojuhla;

23. kesäkuuta - Līgo (juhannusaatto);

24. kesäkuuta - Jāņi (juhannuspäivä);

18. marraskuuta - Latvian tasavallan itsenäisyysjulistuksen muistojuhla.

Yleiset vapaapäivät

1. tammikuuta - uudenvuodenpäivä;

Pitkäperjantai - pääsiäistä edeltävä perjantai;

Pääsiäispäivä;

Toinen pääsiäispäivä;

25. ja 26. joulukuuta - joulupäivä ja tapaninpäivä;

31. joulukuuta - uudenvuodenaatto.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Prosessitoimet on toteutettava lainsäädännössä säädettyjen määräaikojen puitteissa. Tuomioistuin tai tuomari määrittää menettelylliset määräajat, jos niistä ei säädetä lainsäädännössä. Tuomioistuimen tai tuomarin määräämän määräajan on oltava riittävän pitkä, jotta prosessitoimi voidaan toteuttaa.

Prosessitoimen toteuttamiselle varattu aika määritetään täsmällisenä päivämääränä, tiettynä päivänä päättyvänä ajanjaksona tai vuosina, kuukausina, päivinä tai tunteina ilmaistuna ajanjaksona. Jos prosessitoimea ei ole pakko toteuttaa tiettynä päivänä, se voidaan toteuttaa milloin tahansa määrätyn ajanjakson kuluessa. Ajanjakso voidaan myös määrittää ilmoittamalla pakollisen tapahtuman ajankohta.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Milloin määräaika alkaa?

Vuosina, kuukausina tai päivinä laskettava menettelyllinen määräaika alkaa sen alkamista osoittavaa päivää tai tapahtumaa seuraavana päivänä.

Tunteina laskettava menettelyllinen määräaika alkaa sen alkamista osoittavaa tapahtumaa seuraavasta tunnista.

5. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

  • Vuosina laskettava määräaika päättyy määräajan viimeisen vuoden vastaavan kuukauden vastaavana päivänä.
  • Kuukausina laskettava määräaika päättyy määräajan viimeisen kuukauden vastaavana päivänä. Jos kuukausina laskettava määräaika päättyy kuukautena, jossa ei ole vastaavaa päivää, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä.
  • Tiettyyn päivään ulottuva määräaika päättyy kyseisenä päivänä.
  • Jos määräajan viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai lainsäädännössä nimetty vapaapäivä, määräajan viimeinen päivä on seuraava työpäivä.
  • Prosessitoimi, jonka määräaika on umpeutumassa, voidaan toteuttaa määräajan viimeisenä päivänä kello 24:ään mennessä.
  • Jos prosessitoimi on toteutettava tuomioistuimessa, määräaika päättyy tuomioistuimen työajan päättyessä. Jos haastehakemus, muutoksenhakuasiakirja tai muu asiakirja toimitetaan välityselimelle määräajan viimeisenä päivänä kello 24:ään mennessä, sen katsotaan saapuneen määräajassa.

6. Mitä menettelyä sovelletaan jatkettaessa tai uusittaessa menettelyn määräaikoja?

Kun hakemuksen tekee menettelyn asianosainen, tuomioistuin uusii ylitetyt menettelylliset määräajat, jos ylittäminen voidaan perustella.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi uusia

  1. määräajat, jotka on ylitetty;
  2. lainsäädännössä säädetyt määräajat;
  3. määräajat, jotka menettelyjen asianosaisille on annettu menettelyyn liittyvien oikeuksien käyttämiseksi.

Vanhentumisaikaan liittyviä menettelyllisiä määräaikoja ei voida uusia; esimerkiksi määräaikaa, joka liittyy täytäntöönpanoasiakirjan toimittamiseen tuomioistuimen tai tuomarin päätöksestä alkaneen 10 vuoden vanhentumisajan päätyttyä toteutettavan pakkotäytäntöönpanon yhteydessä, ei voida uusia.

Kun tuomioistuin uusii ylitetyn määräajan, sen on samalla sallittava menettelyyn liittyvän viivästyneen toimen toteuttaminen.

Jos hakemuksen tekee menettelyn asianosainen, tuomioistuimen, tuomarin tai haastemiehen asettamia menettelyllisiä määräaikoja voidaan jatkaa ennen niiden päättymistä. Lainsäädännössä säädettyjä määräaikoja ei voida jatkaa. Jos tuomioistuimen, tuomarin tai haastemiehen asettama määräaika on ylitetty, henkilö, joka oli velvoitettu noudattamaan kyseistä määräaikaa, voi pyytää uuden määräajan asettamista prosessitoimen toteuttamiselle.

Hakemus määräajan jatkamisesta tai ylitetyn määräajan uusimisesta on toimitettava tuomioistuimelle, jossa viivästynyt toimi oli tarkoitus toteuttaa. Hakemus käsitellään oikeuden istunnossa, ja asianosaisille on ilmoitettava etukäteen istunnon ajankohta ja paikka. Hakemuksesta voidaan tehdä päätös, vaikka asianosaiset eivät ole läsnä istunnossa.

Menettelyllisen määräajan uusimishakemukseen on liitettävä asiakirjat, jotka tarvitaan toteutettaessa prosessitoimea, ja perustelut määräajan uusimiselle.

Tuomari voi yksin jatkaa aiemmin asettamaansa määräaikaa.

Jos tuomioistuin tai tuomari on kieltäytynyt määräajan jatkamisesta tai uusimisesta, asianosainen voi nostaa täydentävän kanteen.

7. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

(Ks. vastaus 1e).

8. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä? 

Oikeus toteuttaa prosessitoimia raukeaa, kun lainsäädännössä säädetty tai tuomioistuimen asettama määräaika päättyy. Menettelyllisen määräajan päättymisen jälkeen toimitettuja muutoksenhakuasiakirjoja tai muita asiakirjoja ei oteta vastaan.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 08-05-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta