Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Kreikka

Uusin päivitys: 05-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Kreikka

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelysäännösten yhteydessä 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.a)
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.b)
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina, yleisenä vapaapäivänä tai muuna kuin työpäivänä, pidennetäänkö sitä ensimmäiseen sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevavaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat manneralueesta ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelysäännösten yhteydessä

Määräajat ovat päättymispäiviä, joihin mennessä toimi on toteutettava tai jonka on kuluttava, jotta asia voidaan käsitellä ja toimi toteuttaa. Määräaikojen määräämisen tavoitteena on nopeuttaa oikeudenhoitoa ja turvata oikeus käsittelyyn. Menettelyn määräajat ovat määräaikoja, joilla on menettelyyn liittyviä seurauksia sen mukaan noudatetaanko niitä. Määräaikoja on pääasiassa kahdenlaisia: 1) TOIMEA koskevat määräajat, jotka ovat määräaikoja, joiden kuluessa oikeudenkäyntitoimi on toteutettava, mikä koskee esimerkiksi muutoksenhakukanteen nostamista koskevaa lakisääteistä määräaikaa (ks. siviiliprosessilain 318 §:n 1 momentti), ja 2) VALMISTELUA koskevat määräajat, jotka ovat määräaikoja, joiden päätyttyä oikeudenkäyntitoimi on toteutettava. Nämä määräajat, kuten vastaajan haastamista koskeva määräaika (siviiliprosessilain 228 §), ovat yleensä vastaajan eduksi, jotta tällä olisi aikaa valmistautua. Tämän eron tekeminen on tärkeää, koska toimea koskevia määräaikoja voidaan jatkaa osapuolten välisellä sopimuksella, kun taas valmistelua koskevia määräaikoja ei voida jatkaa. Toimea koskevat määräajat, jotka ovat yleisinä vapaapäivinä, päättyvät seuraavana työpäivänä, kun taas valmistelua koskeva määräaika päättyy päättymispäivänä riippumatta siitä, onko se muu kuin työpäivä tai yleinen vapaapäivä. Tärkeimpiä menettelyihin liittyviä määräaikoja siviiliprosessilaissa ovat seuraavat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Osapuolten haastamista koskeva määräaika, kun oikeudenkäynti on pantu vireille: kuusikymmentä (60) päivää ennen käsittelyä lukuun ottamatta tapauksia, joissa osapuoli asuu ulkomailla tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, jolloin määräaika on yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen käsittelyä (ks. siviiliprosessilain 228 §).
  2. Takaisinsaantihakemusta koskeva määräaika: viisitoista (15) päivää ennen tuomion tiedoksiantoa Kreikassa asuville osapuolille, jotka ovat saaneet tuomion poissaolevina. Jos osapuoli, joka on saanut tuomion poissaolevana, asuu ulkomailla tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, määräaika on kuusikymmentä (60) päivää ennen tuomion tiedoksiantoa (ks. siviiliprosessilain 503 §).
  3. Muutoksenhakua koskeva määräaika: kolmekymmentä (30) päivää lopullisen tuomion tiedoksiannosta, jos muutoksenhakija asuu Kreikassa. Jos muutoksenhakija asuu ulkomailla tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, määräaika on kuusikymmentä (60) päivää lopullisen tuomion tiedoksiannosta. Jos lopullista tuomiota ei voida antaa tiedoksi, määräaika muutoksenhaussa on kolme (3) vuotta tuomion julkaisemisesta (ks. siviiliprosessilain 518 §).
  4. Uudelleenkäsittelyn määräaika: kuusikymmentä (60) päivää, jos muutoksenhakija asuu Kreikassa. Jos muutoksenhakija asuu ulkomailla tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, määräaika on sata kaksikymmentä (120) päivää (ks. siviiliprosessilain 545 §).
  5. Määräaika muutoksenhaulle kassaatiovalituksella: kolmekymmentä (30) päivää tuomion tiedoksiannosta, jos muutoksenhakija asuu Kreikassa. Jos muutoksenhakija asuu ulkomailla tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, määräaika on yhdeksänkymmentä (90) päivää tuomion tiedoksiannosta. Jos tuomiota ei voida antaa tiedoksi, määräaika muutoksenhaulle kassaatiovalituksella on kolme (3) vuotta tuomion julkaisemisesta (ks. siviiliprosessilain 564 §).

Menettelyihin liittyvistä määräajoista säädetään siviiliprosessilaissa ja muissa menettelyissä, joita ovat esimerkiksi avioliiton riitakysymykset (kuten avioero ja avioliiton mitätöiminen), konkurssi-ilmoitukset, yksipuolisten konkurssi-ilmoitusten kumoamista koskevat hakemukset (ks. siviiliprosessilain 632 §), palkkakiistat, työriidat, turvaamistoimet, täytäntöönpano ja takaisinsaantihakemukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä

Muut kuin työpäivät Kreikassa on lueteltu laissa 1157/1981, joskaan luettelo ei ole tyhjentävä. Muun kuin työpäivän kriteeri on se, että liiketoimia ei yleensä suoriteta, ja muilla kuin työpäivillä ei tietyissä ammateissa ja palveluissa ole näin ollen merkitystä. Kyseiset päivät voivat olla kansallisia, uskonnollisia tai muita vapaapäiviä paikalliset ja tilapäiset vapaapäivät mukaan luettuina. Yleiset vapaapäivät ovat julkisissa palveluissa muita kuin työpäiviä. Seuraavat päivät määritellään vapaapäiviksi: 25. maaliskuuta (kansallinen vapaapäivä), 28. lokakuuta (kansallinen vapaapäivä), 1. tammikuuta, loppiainen (6. tammikuuta), pitkäperjantai, 1. pääsiäispäivä, 1. toukokuuta, 15. elokuuta, joulupäivä ja tapaninpäivä, tapaninpäivä, helluntain jälkeinen maanantai, tuhkamaanantai, 2. pääsiäispäivä ja kaikki sunnuntait.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Menettelyihin liittyvät määräajat mainitaan siviiliprosessilain 144–151 §:ssä. Riippuen syystä, josta määräaika määrätään, erotetaan seuraavan tyyppiset määräajat: lakisääteiset määräajat (laissa säädetyt määräajat, kuten määräaika asian saattamiseksi vireille tuomioistuimessa), oikeudelliset määräajat (asian käsittelevän tuomioistuimen asettamat määräajat, kuten määräaika, jonka kuluessa osapuolten on annettava selvitys henkilökohtaisesti, ks. siviiliprosessilain 245 §), lykkäystä koskevat määräajat (määräajat, jotka aiheuttavat käsittelyn siirtämisen seuraamuksena laiminlyönnistä) ja preklusiiviset määräajat (määräajat, jotka johtavat oikeuden menettämiseen seuraamuksena laiminlyönnistä). Määräaikojan alkamisajankohtaa ja päättymispäiviä käsitellään jäljempänä. Määräaika keskeytetään, jos joku osapuolista kuolee ennen määräajan päättymistä. Jos keskeytetty määräaika aloitettiin asiakirjan tiedoksiannolla, uusi määräaika alkaa saman asiakirjan tiedoksiannosta kuolleen henkilön lakimääräisille perijöille. Jos määräaika alkoi jostain muusta tapahtumasta, uusi määräaika alkaa kyseisen lausunnon tiedoksiannosta edellä mainituille henkilöille. Jos asia lykätään ennen määräajan päättymistä, määräaika keskeytetään ja uusi määräaika alkaa kun asian käsittelyä jatketaan. Elokuun 1 ja 31 päivän välistä aikaa ei oteta huomioon siviiliprosessilain 147 §:n 7 momentissa tarkoitetuissa toimea koskevissa määräajoissa (sisältävät oikeudenkäynnin vireillepanoa koskevat määräajat ja  takaisinsaantihakemuksia koskevat määräajat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Laki sallii määräaikojen pidentämisen, mutta ei ainoastaan osapuolten välisellä sopimuksella, vaan tarvitaan myös tuomarin suostumus. Sekä lakimääräisiä että oikeudellisia määräaikoja voidaan pidentää edellyttäen, että se ei vaikuta kolmannen osapuolen oikeuksiin. Tuomarit eivät ole velvollisia pidentämään sopimusta hakemuksen sisällön perusteella ja he voivat hyväksyä hakemuksen osittain tai hylätä sen riippuen siitä, miten he arvioivat yksittäisen tilanteen. Osapuolten on sen vuoksi esitettävä syyt, joilla pidennystä perustellaan. Määräaikoja voidaan myös lyhentää osapuolten välisellä sopimuksella ja tuomioistuimen päätöksellä. Kaikkia lakimääräisiä määräaikoja voidaan lyhentää lukuun ottamatta oikeudenkäynnin vireillepanoa koskevia määräaikoja.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Määräaika alkaa alkamisajankohdan jälkeisenä päivänä (a momento ad momentum). Määräajat päättyvät yleensä päättymispäivänä klo 19.00. Toimea koskevat määräajat, jotka ovat yleisenä vapaapäivänä, päättyvät seuraavana päivänä. Määräaikoja pidennetään myös, jos ne ovat lauantaina. Jos toinen päivä määräajan jälkeen on myös yleinen vapaapäivä, määräaikaa pidennetään seuraavaan päivään, joka ei ole yleinen vapaapäivä. Aloittamalla määräaika seuraavasta päivästä pyritään siihen, ettei menetettäisi päivää, kun alkamisajankohta (yleensä tiedoksianto) on juuri ennen kello 19.00. Merkitystä ei ole sillä, onko seuraava päivä (toisin sanoen päivä, jolloin määräaika alkaa) muu kuin arkipäivä. Myöskään sillä ei ole merkitystä, onko määräajan aikana muita kuin työpäiviä, ellei lailla nimenomaisesti säädetä toisin (ks. hakemusta yksipuolisten konkurssi-ilmoitusten kumoamiseksi koskeva siviiliprosessilain 632 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse?

Siviiliprosessilaissa ei ole säännöksiä määräaikojen pidentämisestä tai lyhentämisestä, jos asiakirjat välitetään tai lähetetään postitse tai muunlaisen kuljetuspalvelun välityksellä.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?
[Onko jonkin määräajan alkamisajankohta jollain tavoin riippuvainen vastaanottajan kuittauksesta tai siitä, että hän on tietoinen toimesta? Jos on, niin miten?]

Alkamisajankohtana oleva päivämäärä voidaan laskea mukaan ainoastaan, jos se sallitaan nimenomaisesti lailla, tuomioistuimen päätöksellä tai sopimuksella. Tämä ei tarkoita, että voidaan olettaa tietyn määräajan alkavan tiedoksiannosta. Tärkeät määräajat, jotka koskevat muutoksen hakemista, muutoksenhakua kassaatiovalituksella tai takaisinsaantihakemusta, alkavat tiedoksiantoa tai tuomion julkaisemista seuraavasta päivästä. Jos kuitenkin säädetään, että määräaika alkaa tietystä päivästä, kyseinen päivä lasketaan. Jos määräajan alkamisajankohta on tiedoksianto, niin tiedoksi annettavan asiakirjan sisällön saamisella tietoon muulla tavoin ei ole merkitystä määräajan laskemisessa (ks. edellä – vastaus 4).

Sivun alkuunSivun alkuun

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Kuten edellä on sanottu, useimmiten sillä, että määräaika sisältää muita kuin työpäiviä, ei ole merkitystä. Työpäivillä on merkitystä ainoastaan silloin kun asiasta on nimenomaan määrätty (hakemusta yksipuolisen konkurssi-ilmoituksen kumoamiseksi koskeva määräaika, joka päättyy esimerkiksi maanantaina, 18. huhtikuuta.

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Myös tähän pätee se, että jos määräaika ilmaistaan kuukausissa tai vuosissa, merkitystä ei ole sillä, sisältääkö määräaika muita kuin työpäiviä.

5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät?
[Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin?]

Koska sääntönä on, että laissa säädetyt tai tuomioistuimen asettamat määräajat alkavat alkamisajankohtaa seuraavana päivänä, niiden lopullinen päättymispäivä vahvistetaan suhteessa alkamisajankohtaa seuraavaan päivään.

Jos määräaika ilmaistaan vuosissa, se päättyy saman päivän päättyessä viimeisenä vuonna. Esimerkiksi jos tuomioistuimen tuomio julkaistaan 8. toukokuuta 2000, kolmen vuoden määräaika muutoksen hakemiseksi päättyy 9. toukokuuta 2003 (laskemisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko joku vuosista karkausvuosi).

Jos määräaika ilmaistaan kuukausissa, se päättyy saman päivän päättyessä kuin alkamispäivä viimeisenä kuukautena. Jos sellaista päivää ei ole, määräaika päättyy kuukauden viimeisenä päivänä (päivien määrällä eri kuukausina ei ole merkitystä).

Sivun alkuunSivun alkuun

Puolen vuoden määräaika on kuusi (6) kuukautta ja kahden viikon määräaika on viisitoista (15) päivää.

Jos määräaika ilmaistaan tunneissa, välissä olevia yleisiä vapaapäiviä ei lasketa. Viimeinen tunti saadaan ottamalla alkamisen viitekohdaksi ensimmäinen tunti alkamisajankohdan jälkeen. Esimerkiksi jos valaehtoinen todistus on sovittu kello 10.00:ksi, haasteet on tehty ajallaan, jos ne annetaan tiedoksi kello 9.40.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina, yleisenä vapaapäivänä tai muuna kuin työpäivänä, pidennetäänkö sitä ensimmäiseen sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevavaisuuden tapahtumasta?

Jos määräaika päättyy yleisenä vapaapäivänä tai lauantaina, sitä pidennetään seuraavaan päivään, joka ei ole yleinen vapaapäivä, vaikka määräajan alkamisajankohtana olisi tuleva tapahtuma.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat manneralueesta ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Siviiliprosessilaissa ei ole säännöksiä määräaikojen pidentämisestä Kreikassa kaukaisella tai maantieteellisesti erossa olevalla alueella asuvien henkilöiden osalta. Jos osapuoli kuitenkin asuu Kreikan ulkopuolella tai heidän olinpaikkansa on tuntematon, siviiliprosessilaissa säädetään menettelystä riippuen pidemmästä määräajasta.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Tältäkään osin ei ole lakisääteisiä määräyksiä määräaikojen pidentämisestä etäisyyden perusteella, vaikka tuomioistuin sijaitsisi kaukana osapuolen asuinpaikasta. Määräaika on yleensä sama kaikille osapuolille. On kuitenkin erityismääräys, joka koskee Kreikan ulkopuolella asuvia osapuolia.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Muutoksenhakuja koskevista määräajoista säädetään siviiliprosessilain 518 §:n 1 momentissa. Jos muutoksenhakija asuu Kreikassa, määräaika on kolmekymmentä (30) päivää, ja jos hän asuu ulkomailla tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, määräaika on kuusikymmentä (60) päivää. Kuudenkymmenen (60) päivän määräaikaa ei sovelleta väliaikaisesti ulkomailla (tai lomalla tai tietyn syyn vuoksi joitakin päiviä poissa) oleviin henkilöihin, vaan määräajan pituus riippuu ammatillisesta tai perhetilanteesta.

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Kreikan oikeusjärjestelmässä hyväksytään se, että oikeussuojaa koskeva vaatimus sisältää sekä lopullisen että väliaikaisen oikeussuojan riita-asian luonteesta riippumatta. Turvaamistoimia koskevalla menettelyllä (ks. siviiliprosessilain 682–738 §) säädellään tapauksia, joissa tapauksen kiireellisyyden vuoksi tai välittömän vaaran torjumiseksi tuomioistuin voi määrätä toimenpiteistä oikeuden turvaamiseksi tai säilyttämiseksi tai tilanteen ratkaisemiseksi, muuttaa niitä tai peruuttaa ne. Koska kyseiset tapaukset ovat kiireellisiä, tuomari vahvistaa ajan ja paikan, jossa turvaamistoimia koskevaa hakemusta käsitellään, ja tuomarin on toimittava viipymättä ottaen kuitenkin asiaankuuluvasti huomioon osapuolten oikeuden asian käsittelyyn. Tuomari voi sen vuoksi valita omaa harkintaa käyttäen haastemenetelmän ja osapuolten kutsumisen määräajan, vaikka nämä asuisivat ulkomailla tai heidän olinpaikkansa olisi tuntematon, ja käsittely voidaan määrätä sunnuntaiksi tai yleiseksi vapaapäiväksi. Turvaamistoimia lukuun ottamatta muihin siviilimenettelyihin sovelletaan  edellä mainittuja määräaikoja, eikä niiden pidentämisestä ole määräyksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Tätä ei ole Kreikan oikeusjärjestelmässä.

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Oikeustoimen määräaikojen noudattamatta jättämisestä ei ole menettelyllisiä seurauksia. Jos määräaika, jonka kuluessa osapuolten on ryhdyttävä toimiin, ylittyy ilman, että toimiin olisi ryhdytty, osapuolet menettävät oikeutensa. Valmistelua koskevissa määräajoissa seuraukset ovat erilaisia. Niissä esimerkiksi kanne voidaan hylätä (ks. siviiliprosessilain 271 §n 1 kohta).

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Edeltäneen asiaintilan (status quo ante) palauttaminen on perustuslain edellyttämä oikeussuojatoimi, jolla annetaan osapuolen, jolta määräaika ylittyi ylivoimaisen esteen tai toisen osapuolen epärehellisyyden vuoksi, hakea muutosta määräajan päättymistä edeltävän asiaintilan (status quo ante) palauttamiseksi.

Edeltävän asiaintilan (status quo ante) palauttamista koskevaa hakemusta ei voida jättää, jos se perustuu a) hakijan valtuuttaman asianajan tai oikeusavustajan virheeseen, b) olosuhteisiin, joiden perusteella tuomari oli päättänyt määräajan pidentämisestä tai lykkäyksestä sitä koskevan hakemuksen käsittelyssä. Hakemuksessa on selvitettävä, miksi määräaika ylittyi, ja esitettävä todisteita, joilla näytetään toteen kyseiset seikat, ja vahvistetaan, että asiakirja, jota ei otettu huomioon, on jo toimitettu. Hakemus edeltävän asiaintilan (status quo ante) palauttamiseksi on käsiteltävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päivästä, jona ylivoimaista estettä ei enää ollut tai tieto saatiin toisen osapuolen epärehellisyydestä, eikä uutta hakemusta voida jättää, jos edellä mainittu määräaika ylittyy (ks. siviiliprosessilain 152–158 §).

Lisätietoja

1 Esimerkiksi: Portugalin osalta Azorit ja Madeira, Ranskan osalta merentakaiset departementit tai alueet, Espanjan osalta Kanarian saaret jne.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta