Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Saksa

Uusin päivitys: 18-05-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Saksa

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä: 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.a)
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.b)
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä

a) Menettelylliset määräajat

Riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 214–229 §:ssä vahvistetaan Saksassa sovellettavia menettelyllisiä määräaikoja koskevat yleissäännökset. Yksittäisiä määräaikoja koskevat säännökset ovat jakautuneet kyseisen lain eri pykäliin.

Niin sanotut varsinaiset määräajat erotetaan periaatteessa niin sanotuista ei-varsinaisista määräajoista. Edellisissä määräajoissa on kyse ajanjaksosta, jonka kuluessa riita-asian osapuolet voivat suorittaa prosessitoimia tai jonka kuluessa heidän on toimittava oikeudenmenetysten välttämiseksi. Jälkimmäisissä määräajoissa on sen sijaan kyse ajanjaksosta, jonka kuluessa tuomioistuin voi lain mukaan suorittaa tiettyjä toimenpiteitä.

Varsinaisten määräaikojen osalta erotetaan vielä lakiin perustuvat määräajat, joiden pituus määräytyy lainsäädännön perusteella, ja tuomioistuimen asettamat määräajat, joiden pituuden tuomioistuin asettaa harkintansa mukaan. Lakiin perustuviin määräaikoihin kuuluvat myös 224 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiset laissa nimetyt sitovat määräajat (Notfrist), joiden kestoa ei voida lyhentää tai pidentää.

Osapuolet voivat sen sijaan sopia tuomioistuimen asettamien ja lakiin perustuvien määräaikojen lyhentämisestä, lukuun ottamatta siis edellä mainittuja sitovia määräaikoja ja ei-varsinaisia määräaikoja, mutta he eivät voi pidentää määräaikoja. Tuomioistuin voi periaatteessa muuttaa (eli joko pidentää tai lyhentää) tuomioistuimessa asetettua määräaikaa, mutta lakiin perustuvien määräaikojen osalta muutokset ovat mahdollisia vain laissa säädetyissä tilanteissa. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa tuomioistuin muuttaa määräaikaa ainoastaan silloin, jos asianosainen on voinut esittää muuttamiselle tärkeitä perusteita.

Sivun alkuunSivun alkuun

Riita-asian osapuolten on otettava huomioon muun muassa seuraavat määräajat:

a) Riidattomien saatavien velkomusprosessissa

Riidattomien saatavien velkomusprosessissa annettua maksusuoritusmääräystä on riita-asioiden oikeudenkäyntilain 692 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vastustettava kahden viikon määräajassa; sama määräaika koskee myös täytäntöönpanomääräyksen vastustamista 700 §:n 1 momentin ja 339 §:n 1 momentin mukaan.

b) Tavallisessa tuomioistuinmenettelyssä
  1. Suullisen käsittelyn valmistelemiseksi riittävän ajoissa ja kuulluksi tulemista koskevan oikeuden turvaamiseksi säädetään 132 §:ssä yleisesti, että valmistelussa huomioon otettavat kirjalliset lausunnot on toimitettava tuomioistuimeen niin ajoissa, että ne voidaan antaa tiedoksi vastapuolelle vähintään viikkoa ennen asian suullista käsittelyä.
  2. Kun tuomioistuin määrää asiassa niin sanotun ensimmäisen valmisteluajankohdan, sen on annettava vastaajalle vähintään kahden viikon pituinen määräaika kanteen vastustamiseksi, ks. 275 §:n 1 momentin 1 kohta ja 3 momentti sekä 277 §:n 3 momentti. Jos tuomioistuin määrää suoritettavaksi kirjallisen valmistelun, vastaajan on 276 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti esitettävä kahden viikon kuluessa aikomuksensa vastustaa kannetta. Tämän jälkeen tuomioistuimen on 276 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan varattava vastaajalle vähintään kaksi viikkoa aikaa antaa kirjallinen vastaus.
  3. Jos vastaaja ei ole ilmoittanut määräajassa aikomuksestaan vastustaa kannetta, tuomioistuin antaa kantajan hakemuksesta kanteessa esitettyjen vaatimusten mukaisen tuomion ilman asian suullista käsittelyä 331 §:n 3 momentin mukaan (ns. yksipuolinen tuomio). Tuomio annetaan yksipuolisena myös silloin, jos kantaja tai vastaaja ei saavu asian käsittelyyn ilmoitettuna ajankohtana tai kiistä vaatimusta. Sen asianosaisen, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, on haettava muutosta tuomioon kahden viikon kuluessa tiedoksiannosta, ks. 338 § ja 339 §:n 1 momentti. Jos kiistäminen on esitetty hyväksyttävästi (erityisesti määräajan osalta), palautuu asian käsittely siihen tilaan, jossa se oli ennen vastaajan alun perin myöhästynyttä vastustusilmoitusta.
  4. Sitova määräaika valituksen (Berufung) jättämiselle on 517 §:n mukaan yksi kuukausi ja valituksen perusteiden esittämiselle 520 §:n 2 momentin mukaan kaksi kuukautta. Molemmat määräajat alkavat koko tuomion tiedoksiannosta, viimeistään kuitenkin viiden kuukauden kuluttua tuomion julistamisesta. Valitukseen vastaamiselle tuomioistuimen on varattava vähintään kahden viikon määräaika.
  5. Jos muutoksenhakutuomioistuimen antamassa tuomiossa ei anneta valitusmahdollisuutta (Revision), voidaan nostaa kanne muutoksenhakuoikeuden epäämistä vastaan yhden kuukauden määräajassa koko tuomion tiedoksiannosta, ks. 544 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta.
  6. Myös muutoksenhakutuomioistuimen antaa päätöstä koskevan valituksen määräaika on sitova määräaika, ja sen pituus on 548 §:n mukaan yksi kuukausi. Valituksen perusteiden esittämiselle on lisäksi säädetty 551 §:n 2 momentin 2 kohdassa kahden kuukauden määräaika. Molempien määräaikojen kuluminen alkaa koko tuomion tiedoksiannosta, viimeistään kuitenkin viiden kuukauden kuluttua tuomion julistamisesta.
  7. Välittömästi tehtävä valitus (sofortige Beschwerde) on esitettävä 569 §:n 1 momentin mukaan kahden viikon kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, viimeistään kuitenkin viiden kuukauden ja kahden viikon kuluessa päätöksen julistamisesta. Valitus, jonka perusteena voi olla ainoastaan oikeudenloukkaus (Rechtsbeschwerde), on esitettävä 575 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan yhden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, ja valitukselle on tämän jälkeen esitettävä perusteet 575 §:n 2 momentin mukaan yhdessä kuukaudessa.
  8. Jos joku osapuolista on laiminlyönyt 233 §:ssä mainitun määräajan (esimerkiksi sitovan määräajan tai muutoksenhaun perustelemista koskevan määräajan) noudattamisen ilman omaa syytään, määräaika voidaan palauttaa kyseiselle osapuolelle tämän hakemuksesta. Hakemus on esitettävä 234 §:n 1 ja 2 momentin mukaan kahden viikon kuluessa määräajan laiminlyönnin aiheuttaneen esteen poistumisesta.

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä:

  • Uusivuosi: 1.1.
  • Loppiainen: 6.1. (ainoastaan seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Baijeri ja Sachsen-Anhalt)
  • Pitkäperjantai: ajankohta vaihtelee maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun
  • Pääsiäissunnuntai: ajankohta vaihtelee maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun
  • Pääsiäismaanantai: ajankohta vaihtelee maaliskuun lopusta huhtikuun alkuun
  • Vappu / työn päivä: 1.5.
  •  Helatorstai: ajankohta vaihtelee, toukokuussa
  • Helluntai: ajankohta vaihtelee, toukokuussa
  • 2. helluntaipäivä: ajankohta vaihtelee, toukokuussa
  • Corpus Christi: ajankohta vaihtelee toukokuun lopusta kesäkuun puoliväliin (ainoastaan seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Baijeri, Hessen, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz, Saarland, Sachsen ja Thüringen)
  • Neitsyt Marian taivaaseenastumisen päivä: 15.8. (ainoastaan seuraavissa osavaltioissa: Baijeri ja Saarland)
  •  Saksan yhdistymisen päivä: 3.10.
  • Uskonpuhdistuksen päivä: 31.10. (ainoastaan seuraavissa osavaltioissa: Brandenburg, Mecklenburg-Vorpommern, Sachsen, Sachsen-Anhalt ja Thüringen)
  • Pyhäinpäivä: 1.11. (ainoastaan seuraavissa osavaltioissa: Baden-Württemberg, Baijeri, Nordrhein-Westfalen, Rheinland-Pfalz ja Saarland)
  • Katumus- ja rukouspäivä: ajankohta vaihtelee marraskuun puolivälistä marraskuun loppuun (ainoastaan Sachsenin osavaltiossa)
  • Joulupäivä: 25.12.
  • Tapaninpäivä: 26.12.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Riita-asioiden oikeudenkäyntilain 222 §:ssä säädetään, että kaikkien menettelyllisten määräaikojen laskemiseen sovelletaan siviililakikirjan (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) säännöksiä (187–193 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Määräaikojen laskemisen osalta ks. kysymyksiin 5 ja 6 annetut vastaukset.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Jos kysymyksellä tarkoitetaan sitä, milloin määräajassa suoritettavalla toimella on oikeusvaikutuksia määräajan noudattamisen perusteella, vastaus on seuraava:

Menettelyllistä määräaikaa noudatetaan silloin, jos prosessitoimi suoritetaan ennen määräajan viimeisen päivän päättymistä. Tällä tarkoitetaan pääsääntöisesti asiakirjan toimittamista tuomioistuimeen määräajan kuluessa. Näin ollen ratkaisevaa ei yleensä ole asiakirjan lähettämisen ajankohta, vaan asiakirjan saapuminen tuomioistuimeen. Määräaika voidaan kuitenkin käyttää aivan loppuun, eli kello 24:ään asti määräajan viimeisenä päivänä, vaikkei kenenkään voida enää tuolloin katsoa saavan asiakirjasta tietoa tuomioistuimessa.

Jos kysymyksellä sitä vastoin viitataan siihen, mistä ajankohdasta määräajan on katsottava alkavan, vastaus on seuraava:

Jos määräajan alkamiselle on ratkaisevaa jokin tapahtuma tai ajankohta tiettynä päivänä, siviililakikirjan 187 §:n 1 momentissa säädetään, ettei kyseistä päivää lasketa mukaan määräaikaan.

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Ei. Kun kyseessä on määräajan alkaminen tiedoksiantohetkestä (ks. kysymykseen 5 d) annettu vastaus), tiedoksiantotavalla ei ole merkitystä. Tiedoksiannon oikeusvaikutukset alkavat siitä hetkestä, kun tiedoksiannettava asiakirja annetaan vastaanottajalle (riita-asioiden oikeudenkäyntilain 177 §) tai kun tiedoksianto on suoritettu jollakin 178, 180 ja 181 §:ssä mainituista sijaistiedoksiantotavoista (esimerkiksi antamalla asiakirja jollekin täysi-ikäisistä perheenjäsenistä tai jättämällä se postilaatikkoon).

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Kun kyseessä on määräajan alkaminen tiedoksiantohetkestä (ks. kysymykseen 5 d) annettu vastaus), on tarkistettava, että tiedoksianto on suoritettu pätevästi. Sijaistiedoksiannon osalta tiedoksiannon pätevyys ei määräydy yleensä sen perusteella, onko vastaanottaja tosiasiallisesti saanut asiakirjan. Tiedoksiannon pätevyys edellyttää kuitenkin aina, että vastaanottajan asunto tai liiketoimipaikka sijaitsee tosiasiallisesti (yhä) tiedoksianto-osoitteessa.

Jos tiedoksiannon vastaanottaja ei ole saanut tietoa tuomioistuinkäsittelystä ja jos hän ei tämän vuoksi voi hakea muutosta annettuun päätökseen, hän voi hakea määräajan palauttamista tietyin edellytyksin (ks. kysymykseen 13 annettu vastaus). Määräajan alkamisen ratkaisevan ajankohdan osalta viitataan kysymykseen 5 d) annettuun vastaukseen.

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

For example, if a person must act or is served a document on Monday 4th of April 2005 and he or she is requested to answer within 14 days from service, does this mean that he or she shall answer before:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Monday, 18th of April (calendar days) or
  2. Friday 22nd of April (working days)?

Määräajan kuluminen lasketaan kalenteripäivien, eikä siis työpäivien, perusteella. Esimerkkitapauksen määräaika päättyisi näin ollen 18. huhtikuuta eikä vasta 22. huhtikuuta. Siinä tapauksessa, että määräajan päättymispäivä olisi sunnuntai, lauantai tai yleinen juhlapäivä, määräajan päättyminen siirtyisi kuitenkin seuraavalle työpäivälle (jos 18. huhtikuuta olisi esimerkiksi lauantai, määräaika päättyisi vasta maanantaina 20. huhtikuuta).

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Kun päivää, johon määräajan laskemisessa ratkaiseva tapahtuma tai ajankohta sijoittuu, ei lasketa mukaan määräaikaan, kuukausissa tai vuosissa annettu määräaika päättyy viimeisen viikon tai viimeisen kuukauden sinä päivänä, joka vastaa nimeltään tai järjestysluvultaan päivää, johon kyseinen tapahtuma tai ajankohta sijoittuu. Jos tietyn päivän alkamishetki on ratkaiseva määräajan alkamiselle, määräaika päättyy sen sijaan viimeisen viikon tai viimeisen kuukauden sen päivän päättyessä, joka edeltää päivää, joka vastaa nimeltään tai järjestysluvultaan määräajan alkamispäivää.

Siinä tapauksessa, että kuukausissa annetun määräajan viimeisestä kuukaudesta puuttuu määräajan päättymisen osalta ratkaiseva päivämäärä, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisen päivän päättyessä (määräaika alkaa esimerkiksi 30.1. ja päättyy 28.2.).

Sivun alkuunSivun alkuun

5.d) Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin?

Määräajan alkaminen liittyy pääsääntöisesti sen asiakirjan tiedoksiantoon, johon vastine olisi annettava, tai sen päätöksen tiedoksiantoon, johon voidaan hakea muutosta (vrt. esimerkiksi riita-asioiden oikeudenkäyntilain 276 §:n 1 momentin ensimmäinen virke, 329 §:n 2 momentin toinen virke ja 339 §:n 1 momentti). Lisäksi kyseisen lain 517 ja 548 §:ssä sekä 569 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään, että muutoksenhakua koskeva määräaika alkaa päätöksen tiedoksiannosta. Jos tiedoksiantoa ei ole tapahtunut tai jos se on pätemätön eikä se ole korjaantunut 189 §:n mukaisesti, määräaika alkaa kuitenkin viiden kuukauden kuluttua päätöksen julistamisesta. Kyseinen viiden kuukauden määräaika korvaa tällöin tiedoksiannon. Samanlainen säännös sisältyy 544 §:n 1 momentin toisen virkkeeseen muutoksenhakuoikeuden epäämistä koskevan valituksen osalta, mutta tällöin tiedoksiannon korvaava vaikutus alkaa vasta kuuden kuukauden kuluttua.

Jäljempänä mainittuja oikeussuojakeinoja, joilla voidaan poikkeustapauksissa kumota tuomion lainvoimaisuus, koskevan määräajan alkamisajankohta on seuraava:

  • määräaika määräajan palauttamista koskevalle hakemukselle alkaa sinä päivänä, jolloin este hakemuksen toimittamiselle on poistunut (234 §:n 2 momentti)
  • määräaika 321 a §:n mukaista kuulemisen laiminlyöntiä koskevalle kanteelle alkaa siitä ajankohdasta, jolloin osapuoli on tullut tietoiseksi kanneperusteesta (321 a §:n 2 momentin ensimmäinen virke)
  • määräaika kumoamis- ja palauttamiskanteelle (tuomioistuinkäsittelyn uusimiselle, 578 § ja sitä seuraavat pykälät) alkaa sinä päivänä, jona osapuoli on tullut tietoiseksi kanneperusteesta, ei kuitenkaan ennen kuin tuomio on saavuttanut lainvoiman (586 §:n 2 momentin ensimmäinen virke).

Myös sellaisen kumoamiskanteen osalta, joka koskee puhevallan menetystä (946 § ja sitä seuraavat pykälät), määräaika alkaa sinä päivänä, jona kantaja sai tiedon puhevaltansa menettämisestä (958 §:n 1 momentin toinen virke).

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Siinä tapauksessa, että määräajan päättymispäivä on sunnuntai, lauantai tai yleinen juhlapäivä, määräajan päättyminen siirtyy seuraavalle työpäivälle.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Koska Saksan maantieteelliseen alueeseen ei kuulu tällaisia erityisalueita, erityissäännöksiä ei ole myöskään annettu. Näin ollen riita-asioiden oikeudenkäyntilaissa ei ole säädetty yleisestä määräajan pidentämisestä niiden henkilöiden osalta, joiden asuinpaikka sijaitsee kaukana toimivaltaisesta tuomioistuimesta. Kyseisen lain 141 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään kuitenkin, että tuomioistuin voi poiketa yksittäistapauksessa osapuolen läsnäolovelvollisuudesta, jos sen vaatiminen ei ole asianmukaista ottaen huomioon osapuolen asuinpaikan huomattava etäisyys tuomioistuimesta. Useiden satojen kilometrien etäisyyden ei katsota olevan vielä huomattava, kun otetaan huomioon nykypäivänä tavallisesti käytettävissä olevat hyvät liikenneyhteydet; kyse onkin yksittäistapauksen kokonaisolosuhteista, jolloin huomioon on otettava myös esimerkiksi asianosaisen terveydentila.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Ks. kysymykseen 7 annettu vastaus.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Saksan siviili- ja siviiliprosessioikeudessa on säädetty esimerkiksi seuraavista erityismääräajoista:

  1.  Riita-asioiden oikeudenkäyntilain 957 §:n 2 momentissa ja 958 §:ssä säädetään puhevallan menetystä koskevalle kumoamiskanteelle yhden kuukauden sitova määräaika.
  2. Välimiesmenettelyssä annetun tuomion purkamista voidaan hakea tuomioistuimelta 1059 §:n 3 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa ratkaisun antamisesta, jolleivät osapuolet ole muuta sopineet.
  3. Lopullisella lainvoimaisella tuomiolla ratkaistun asian uudelleen käsittelemistä voidaan hakea kumoamis- tai palauttamiskanteella 586 §:n 1 ja 2 momentin mukaan yhden kuukauden sitovassa määräajassa siitä päivässä alkaen, jona asianosainen on tullut tietoiseksi kanneperusteesta.
  4. Lisäksi tuomioistuin voi asettaa 494 a §:n 1 momentissa mainitussa tapauksessa (todistelua koskeva itsenäinen menettely) ja 926 §:n 1 momentin mukaisessa tapauksessa (takavarikkomääräys) osapuolille määräajan kanteen nostamiseksi.
  5. Jos vuokralainen ei hyväksy vuokrankorotusta kahden kalenterikuukauden kuluessa kyseisen vaatimuksen esittämisestä, vuokranantaja voi siviililakikirjan 558 b §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisesti nostaa kolmen kuukauden kuluessa edellä mainitun ajanjakson päättymisestä hyväksymistä koskevan kanteen.
  6. Jos työntekijä riitauttaa irtisanomisensa pätevyyden, hänen on nostettava kanne työtuomioistuimessa irtisanomissuojaa koskevan lain (Kündigungsschutzgesetz, KSchG) 4 §:n ensimmäisen virkkeen mukaan kolmen viikon kuluessa kirjallisen irtisanomisilmoituksen saamisesta. Jos hän laiminlyö kyseisen määräajan, irtisanominen katsotaan päteväksi.

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Asian käsittelyn päivämäärän ja kellonajan vahvistaminen perustuu yleisesti ottaen tuomioistuimen harkintaan, jossa on noudatettava menettelyn edistämistä koskevaa velvollisuutta ja määräystä siitä, että asia voidaan käsitellä vain hätätapauksessa sunnuntaina, yleisenä juhlapäivänä tai lauantaina.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asian käsittelyä koskevan kutsun osalta tuomioistuimen on noudatettava vähintään yhden viikon pituista valmistautumisaikaa asianajajien välityksellä käytävässä menettelyssä ja vähintään kolmen päivän valmistautumisaikaa muissa menettelyissä; kyseisiä valmistautumisaikoja voidaan lyhentää vain osapuolten sopimuksella tai toisen osapuolen hakemuksesta.

Riita-asioiden oikeudenkäyntilain 141 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen olisi määrättävä molemmat osapuolet saapumaan henkilökohtaisesti asian suulliseen käsittelyyn, jos tämä on suotavaa asian selvittämisen kannalta. Tuomioistuin voi kuitenkin poiketa osapuolen henkilökohtaisesta läsnäolovelvollisuudesta, jos sen vaatiminen ei ole asianmukaista ottaen huomioon hänen asuinpaikkansa huomattava etäisyys tuomioistuimesta (ks. kysymys 8) tai muu tärkeä peruste. Tällaisena muuna perusteena tulee kyseeseen 141 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan jokainen asianosaisen kannalta merkittävä syy, kuten sairaus, ennalta suunniteltu loma, työkiireet tai toisen osapuolen tapaamisesta todennäköisesti aiheutuva psyykkinen kuormitus.

Lisäksi 227 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, että tuomioistuin voi toisen osapuolen hakemuksesta peruuttaa tai keskeyttää asian suullisen käsittelyn tai lykätä sitä tärkeiden syiden perusteella. Kyseisen säännöksen osalta tärkeäksi syyksi ei katsota varsinkaan perusteita, jotka koskevat osapuolesta itsestään johtuvaa poisjääntiä tai tämän perusteettomasti puutteellista valmistautumista. Tällaisena syynä voidaan sen sijaan pitää riittämätöntä valmistautumisaikaa, tarpeellista asianajajan vaihdosta sekä todistajan, asianajajan tai asianosaisen sairastumista tai heidän poissaoloaan lähiomaisen kuoleman johdosta. Käsittelyajankohdan muuttamista koskevan hakemuksen perusteena oleva tärkeä syy on näytettävä toteen tuomioistuimen pyynnöstä, jolloin kyseinen näyttökynnys on sitä korkeampi, mitä lähempänä käsittelyajankohtaa se esitetään. Vaikka tuomioistuimen lomasta onkin jo luovuttu, 227 §:n 3 momentissa annetaan edelleen mahdollisuus muuttaa 1. heinäkuuta ja 31. elokuuta väliselle ajanjaksolle ajoittuvaa käsittelyajankohtaa osapuolen hakemuksesta normaalia helpommin.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Koska Saksan lainsäädännössä ei ole säädetty määräajan pidentämisestä syrjäisellä paikkakunnalla asuvien asianosaisten osalta, siinä ei käsitellä myöskään kysymyksessä mainittuja seikkoja.

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Määräajan laiminlyönnillä voi olla erilaisia oikeusvaikutuksia, esimerkiksi seuraavia:

  1. Riita-asioiden oikeudenkäyntilain 296 §:n 1 momentissa säädetään, että niiden vaateen esittämistä ja siihen annettavaa vastausta tukevien keinojen käyttö, jotka esitetään vasta niille asetetun määräajan jälkeen, sallitaan ainoastaan silloin, jos tuomioistuin varmistuu siitä, ettei kyseisten keinojen käyttämisellä viivytetä asian ratkaisemista, tai jos asianomainen osapuoli kykenee esittämään määräajan laiminlyönnille hänestä itsestään riippumattomat riittävät perusteet. Kyseisen lainkohdan mukaan evättyjä keinoja ei voida käyttää myöskään muutoksenhakutuomioistuimessa (531 §:n 1 momentti).
  2. Jos vastaaja ei esitä asian kirjallisessa valmistelussa aikomustaan kiistää vaatimuksia 276 §:n mukaisesti kahden viikon kuluessa haasteen tiedoksiannosta, häntä vastaan voidaan kantajan vaatimuksesta antaa yksipuolinen tuomio (276 §:n 1 momentin ensimmäinen virke ja 2 momentti sekä 331 §:n 3 momentti).
  3. Jos velallinen laiminlyö riidattomien saatavien velkomusprosessissa kantajan vaatimuksen vastustamiselle varatun määräajan noudattamisen (692 §:n 1 momentin 3 kohta ja 694 §), kantajan hakemuksesta annetaan velalliseen kohdistuva täytäntöönpanomääräys (699 §:n 1 momentin ensimmäinen virke).
  4. Muutoksenhaulle asetetun määräajan laiminlyönnin seurauksena on se, että päätös saavuttaa lainvoiman (705 §). Tämä koskee myös yksipuolisen tuomion vastustamiselle tai täytäntöönpanomääräykselle asetetun määräajan laiminlyöntiä. (Tässä yhteydessä vastustamisella ei tarkoiteta muutoksenhakukeinoa teknisessä mielessä, koska valitus ratkaistaan samassa, eikä siis ylemmässä, oikeusasteessa.)

    Ensimmäisen oikeusasteen tai muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisua koskevan valituksen taikka valituksen, jonka perusteena voi olla ainoastaan oikeudenloukkaus, perustelemiselle varatun määräajan laiminlyönnistä seuraa, ettei muutoksenhakukeinoa voida enää käyttää (vrt. 522 §:n 1 momentti, 552 §:n 1 momentti ja 577 §:n 1 momentti).

    Sivun alkuunSivun alkuun

  5. Sama tilanne koskee myös muutoksenhakuoikeuden epäämistä vastaan nostettavalle kanteelle asetetun määräajan laiminlyöntiä (544 §:n 2 momentti).

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Kun otetaan huomioon kohdassa 12 mainitut seuraamukset, osapuolella on käytettävissään seuraavat oikeussuojakeinot määräajan laiminlyöntitapauksessa:

  1. Riita-asioiden oikeudenkäyntilain 296 §:n 1 momentin mukaisessa tapauksessa määräajan laiminlyönnistä aiheutuva seuraamus voidaan jättää määräämättä asianosaiselle (ks. edellä). Hänen on tällöin esitettävä ja perusteltava uskottavasti tuomioistuimelle, ettei laiminlyönti ole johtunut hänestä. Jos osapuoli kykenee osoittamaan tämän, tuomioistuimen on otettava huomioon hänen myöhässä esittämänsä vaatimukset.
  2. Yksipuolisella tuomiolla suoritukseen velvoitettu osapuoli voi vastustaa tuomiota (338 §). Jos vastustus on esitetty hyväksyttävästi, eli noudattamalla erityisesti sille asetettuja muotovaatimuksia ja määräaikaa (339 § ja 340 §), asian käsittely palautuu vastustuksen sisällön mukaan siihen tilaan, jossa se oli ennen tapahtunutta laiminlyöntiä (342 §).
  3. Riidattomien saatavien velkomusprosessissa annettua täytäntöönpanomääräystä voidaan myös vastustaa, sillä tämä vastaa 700 §:n mukaan yksipuolista tuomiota.
  4. Muutoksenhakua ja vaatimusten vastustamista koskevien määräaikojen osalta on kyse niin sanotuista sitovista määräajoista. Jos osapuoli on estynyt noudattamasta sitovaa määräaikaa ilman omaa syytään, hän voi hakea määräajan palauttamista (233 § ja sitä seuraavat pykälät). Tällöin hänen on noudatettava laissa asetettuja määräaikoja ja muotomääräyksiä (234 § ja 236 §:n 1 momentti). Hänen on esitettävä ja perusteltava uskottavasti tuomioistuimelle ne tosiseikat, joiden perusteella määräajan laiminlyönnistä aiheutuva seuraamus olisi jätettävä määräämättä hänelle (236 §:n 2 momentti). Kyseiselle hakemukselle asetetussa määräajassa on suoritettava myös laiminlyöty prosessitoimi, esimerkiksi valituksen toimittaminen.
  5. Määräajan palauttamismahdollisuus koskee myös muun muassa ensimmäisen oikeusasteen tai muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisua koskevan valituksen taikka valituksen, jonka perusteena voi olla ainoastaan oikeudenloukkaus, perustelemista.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 18-05-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta