Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Ranska

Uusin päivitys: 19-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Ranska

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelysääntöjen yhteydessä 1.
2. Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan se määräajan kulumisen aloittava päivä, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? a)
b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? b)
c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? c)
d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion Euroopassa sijaitsevalla alueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat Euroopassa sijaitsevasta alueesta ja siitä maantieteellisesti erillään olevista alueista), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat tällaisella Euroopan ulkopuolisella alueella tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltioon kuuluvalla Euroopan ulkopuolisella alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko kyseisiä määräaikoja vastaavasti myös pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelysääntöjen yhteydessä

Menettelyllisten määräaikojen lisäksi Ranskan lainsäädännössä säädetään vanhentumisajoista ja ns. preklusiivisista määräajoista.

Vanhentumisajalla tarkoitetaan määräaikaa, jonka päättyessä henkilö voi joko saada jonkin esineoikeuden (saannon vanhentuminen), tai jos hänellä on jo ollut jokin oikeus, menettää sen siksi, ettei ole käyttänyt sitä (oikeuden ekstinktio). Vanhentumisajan kuluminen voidaan joko keskeyttää väliaikaisesti tai katkaista.

Preklusiivinen määräaika osoittaa, mihin mennessä jokin toimi on mahdollista toteuttaa (englanniksi ”limitation of action”). Preklusiivisten määräaikojen kulumista ei voi keskeyttää. Periaatteessa niitä ei voi myöskään katkaista. Siviililain 2244 §:n nojalla tietyt toimet, kuten haaste saapua oikeuteen, veronmaksukehotus tai takavarikko, kuitenkin keskeyttävät näiden määräaikojen kulumisen.

Menettelyllisiä määräaikoja sovelletaan prosessitoimiin haasteen nostamisen jälkeen. Ne ovat joko lainsäädännössä vahvistettuja tai tuomarin asettamia. Toisin kuin preklusiivisten määräaikojen laiminlyönti, menettelyllisten määräaikojen noudattamatta jättäminen ei johda siihen, että asian käsittely päättyisi. Menettelyllisten eli prosessuaalisten määräaikojen kulumista ei voi keskeyttää eikä katkaista.

2. Luettelo päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pyhäpäiviä ovat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • sunnuntait
  • 1. tammikuuta
  • pääsiäismaanantai
  • 1. toukokuuta
  • 8. toukokuuta
  • helatorstai
  • helluntain jälkeinen maanantai
  • 14. heinäkuuta
  • Neitsyt Marian taivaaseenottamisen päivä (15. elokuuta)
  • pyhäinpäivä (1. marraskuuta)
  • 11. marraskuuta
  • joulupäivä (25. joulukuuta).

Näiden lisäksi eräissä Ranskan departementeissa ja alueellisissa yhteisöissä (collectivités territoriales) vietetään orjuuden lakkauttamisen muistopäivää: Guadeloupessa 27. toukokuuta, Guyanessa 10. kesäkuuta, Martiniquessa 22. toukokuuta, Réunionissa 20. joulukuuta ja Mayottessa 27. huhtikuuta.

Alsace-Mosellen alueella pyhäpäiviä ovat myös toinen joulupäivä ja pitkäperjantai.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Yleinen vanhentumisaika on siviililain 2262 §:n nojalla 30 vuotta. Tästä on kuitenkin useita poikkeuksia, jotka koskevat erityisesti sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausvastuuta koskevia kanteita. Niiden osalta vanhentumisaika on kymmenen vuotta vahingon havaitsemisesta tai sen lisääntymisestä.

Parhaillaan on kuitenkin vireillä siviilioikeudellisten vanhentumisaikojen uudistus. Senaatti on jo hyväksynyt lakiehdotuksen, jonka mukaan yleinen vanhentumisaika lyhenisi viiteen vuoteen, mutta ehdotukselle on saatava myös kansalliskokouksen hyväksyntä.

Preklusiivisten ja menettelyllisten määräaikojen kesto vaihtelee oikeusalan ja menettelyn mukaan.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Uuden siviiliprosessilain 640 §:ssä säädetään, että kun jokin teko tai virallinen muodollisuus on suoritettava ennen tietyn määräajan päättymistä, menettelyllinen määräaika alkaa kulua päivästä, jona asianomainen asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tätä sääntöä sovelletaan myös vanhentumisaikoihin ja preklusiivisiin määräaikoihin, ellei asiasta ole annettu muita erityismääräyksiä. Esimerkiksi sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausvastuuta koskeva kanne vanhenee siviililain 2270-1 §:n nojalla kymmenen vuoden kuluttua vahingon havaitsemisesta tai sen lisääntymisestä.

a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Uuden siviiliprosessilain 653 §:ssä säädetään, että kun tiedoksiantamisen suorittaa haastemies, sen katsotaan tapahtuneen päivänä, jona asiakirja on toimitettu vastaanottajalle tai tämän kotiin tai asuinpaikkaan, tai päivänä jona haastemies on laatinut pöytäkirjan, jossa hän selostaa, millä tavoin hän on pyrkinyt tavoittamaan asiakirjan vastaanottajan.

Uuden siviiliprosessilain 668 ja 669 §:ssä säädetään, että postitiedoksiannon päivämäärä on tiedoksiannon toimeksiantajan kannalta kirjeen lähetyspäivä ja vastaanottajan kannalta päivä, jona hän vastaanottaa kirjeen. Postitiedoksiannon lähetyspäivänä pidetään lähettävän postitoimiston postileiman päiväystä. Postitiedoksiannon vastaanottopäivänä taas pidetään vastaanottotodistuksen tai haastemiehen jättämän käyntitodistuksen päiväystä. Kun tiedoksianto on toimitettu kirjatulla kirjeellä saantitodistusta vastaan, vastaanottopäivänä pidetään sen leiman päiväystä, jonka postivirkailija merkitsee saantitodistukseen luovuttaessaan kirjeen vastaanottajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Edellä esitetyistä säännöksistä poiketen uuden siviiliprosessilain 647-1 §:ssä säädetään, että kun asiakirja annetaan tiedoksi merentakaisilla hallintoalueilla (collectivité d’outre-mer) tai ulkomailla, tiedoksiantamispäivänä pidetään tiedoksiantajan kannalta päivää, jona haastemies tai tuomioistuimen kirjaaja lähettää asiakirjan, ja jos tämä ei ole mahdollista, päivää, jona toimivaltainen syyttäjäviranomainen vastaanottaa asiakirjan.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan se määräajan kulumisen aloittava päivä, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sitä päivää, jona asianomainen asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu, ei lasketa mukaan määräaikaan uuden siviiliprosessilain 641 §:n nojalla.

Tapa, jolla tiedoksiantaminen suoritetaan, ei vaikuta määräajan alkamiseen. Jos asiakirjaa ei ole luovutettu kenellekään henkilökohtaisesti, määräajan alkua voidaan kuitenkin lykätä tiettyjen säännösten nojalla päivään, jona asiakirja on tosiasiallisesti luovutettu jollekin henkilölle, tai päivään, jona asiakirjan nojalla on toteutettu pakkotäytäntöönpanotoimenpiteitä.

b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Jos henkilöä vaaditaan toteuttamaan jokin toimenpide tai jos hänelle annetaan tiedoksi jokin asiakirja esimerkiksi maanantaina 4. huhtikuuta 2005, ja häneltä vaaditaan vastausta 14 päivän kuluessa tiedoksiantamisesta, milloin hänen on käytännössä vastattava?

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. maanantaina18. huhtikuuta (14 kalenteripäivän kuluttua) vai
  2. perjantaina 22. huhtikuuta 2005 (14 arkipäivän kuluttua)?

Uuden siviiliprosessilain 642 §:n nojalla määräaikaa, joka päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetään automaattisesti seuraavaan arkipäivään.

Määräajan kuluminen siis jatkuu sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, mutta sitä pidennetään silloin kun se päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä.

c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Uuden siviiliprosessilain 641 §:ssä säädetään, että kun määräaika on ilmaistu kuukausina tai vuosina, se päättyy määräajan viimeisen kuukauden tai vuoden sinä päivänä, jolla on sama järjestysluku kuin päivällä, jona määräajan kulumisen aloittanut asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu. Jos samannumeroista päivää ei ole, määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä.

Jos määräaika on ilmaistu kuukausina ja päivinä, lasketaan ensin kuukaudet ja sitten päivät.

Edelliseen kysymykseen viitaten voidaan todeta, että uuden siviililain 642 §:ssä vahvistettua sääntöä sovelletaan kaikkiin määräaikoihin riippumatta siitä, onko ne ilmaistu päivinä, kuukausina vai vuosina.

d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Uuden siviililain 642 §:n nojalla määräaika päättyy sen viimeisenä päivänä klo 24:00, paitsi jos sitä jatketaan silloin kun se päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuten edellä on jo todettu, määräajan kuluminen alkaa päivästä, jona asianomainen asiakirja tai päätös on päivätty tai tapahtuma sattunut tai tiedoksiantaminen suoritettu.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kuten edellä on todettu, määräaikaa, joka päättyisi lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetään seuraavaan arkipäivään.

Määräajan alkamisajankohta on aina määritettävä tai ainakin sen on oltava määritettävissä. Tarvittaessa tuomari voi antaa asiasta lausunnon. Määräajan pidentämistä seuraavaan arkipäivään sovelletaan kaikilla oikeusaloilla ja kaikissa menettelyissä.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion Euroopassa sijaitsevalla alueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat Euroopassa sijaitsevasta alueesta ja siitä maantieteellisesti erillään olevista alueista), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat tällaisella Euroopan ulkopuolisella alueella tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee Ranskan Euroopassa sijaitsevalla alueella, pidennetään määräaikoja, jotka koskevat osapuolten esiintymistä oikeudenistunnossa, muutoksenhakua, takaisinsaantia, asian uudelleenkäsittelyä ja kassaatiomuutoksenhakua, uuden siviiliprosessilain 643 §:n mukaisesti seuraavasti:

  • kuukaudella niiden henkilöiden osalta, joiden asuinpaikka on Ranskan merentakaisessa departementissa (département d'outre-mer, DOM) tai merentakaisella alueella (territoire d'outre-mer, TOM)
  • kahdella kuukaudella ulkomailla asuvien henkilöiden osalta.

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltioon kuuluvalla Euroopan ulkopuolisella alueella, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee Euroopan ulkopuolella sijaitsevalla Ranskan alueella, pidennetään määräaikoja, jotka koskevat osapuolten esiintymistä oikeudenistunnossa, muutoksenhakua, takaisinsaantia, asian uudelleenkäsittelyä ja kassaatiomuutoksenhakua, uuden siviiliprosessilain 644 §:n mukaisesti seuraavasti:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • kuukaudella niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu kyseisellä alueella, sekä niiden osalta, jotka asuvat tietyillä tuomioistuimen presidentin määräyksessä erikseen mainituilla kyseisen alueen paikkakunnilla
  • kahdella kuukaudella ulkomailla asuvien henkilöiden osalta.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Uuden siviiliprosessilain 538 §:n nojalla muutoksenhakumääräaika on periaatteessa riita-asioissa yksi kuukausi ja hakemusasioissa 15 päivää. Tästä periaatteesta kuitenkin poiketaan monissa säännöksissä. Muutoksenhaun määräaika on tämän vuoksi esimerkiksi välitoimia koskevien määräysten, täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen päätösten, perhetuomioistuimen määräysten ja huostaanottomääräysten osalta 15 päivää.

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko kyseisiä määräaikoja vastaavasti myös pidentää?

Tuomioistuin voi kiireellisissä tapauksissa lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten. Vastaavasti tuomioistuin voi lykätä asian käsittelyä myöhemmäksi, jotta osapuolet voivat saapua paikalle.

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Kun asiakirja, jonka vastaanottaja on asuinpaikkansa vuoksi oikeutettu määräajan pidennykseen, annetaan hänelle tiedoksi paikassa, jonka asukkailla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, tiedoksiantoon sovelletaan uuden siviiliprosessilain 647 §:n nojalla samoja määräaikoja kuin viimeksi mainittujen osalta.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Vanhentumisajan päättymisen tai preklusiivisen määräajan loppuun kulumisen seurauksena oikeus toimen toteuttamiseen menetetään. Tästä on seuraamuksena prosessinedellytyksen puuttuminen (fin de non-recevoir), jonka perusteella tuomioistuimen on kanteen sisältöä tutkimatta todettava, että sitä ei voida ottaa käsiteltäväksi.

Lakisääteisen tai tuomioistuimen asettaman määräajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset vaihtelevat määräajan tarkoituksen ja asianomaisen toimen mukaan. , Ennen määräajan päättymistä annettu tuomio mitätöityy, jos vastaaja jättää saapumatta oikeudenistuntoon annetussa määräajassa. Osapuolten toimimattomuudesta seuraa yleensä asian poistaminen tuomioistuimen juttulistalta. Jos menettelyyn kuuluvia toimenpiteitä eli prosessitoimia ei toteuteta, asia raukeaa.

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Jos oikeus toteuttaa jokin oikeudenkäyttöön liittyvä toimi on menetetty, sitä ei voida palauttaa minkään säännöksen nojalla, koska kyseessä on vanhentumisajan tai preklusiivisen määräajan umpeutumisesta johtuva oikeusvaikutus.

Tuomioistuin voi kuitenkin peruuttaa osan määräajan päättymisen vuoksi tapahtuneesta oikeudenmenetyksestä, jos laissa erikseen niin säädetään. Uuden siviiliprosessilain 540 §:ssä säädetään mahdollisuudesta peruuttaa osa muutoksenhakumääräajan umpeutumisesta johtuvasta oikeudenmenetyksestä, kun muutoksenhaun kohteena oleva tuomio on annettu toista osapuolta kuulematta (yksipuolinen tuomio) tai kun tuomio on katsottu annetuksi kontradiktorisessa menettelyssä (vastapuolen kuulemisen jälkeen), ja kun asianosainen on jäänyt vaille tietoa tuomiosta ilman omaa syytään niin pitkään, että hän ei ole voinut käyttää muutoksenhakuoikeuttaan, tai jos sen käyttäminen on ollut mahdotonta.

Tuomioistuimen päätökseen, jolla prosessitoimi julistetaan rauenneeksi, voidaan hakea muutosta. Lisäksi on mahdollista hakea päätöksen kumoamista. Asian raukeaminen johtaa kyseisen käsittelyn lopettamiseen, mutta jättää voimaan oikeuden saattaa asia oikeuden käsiteltäväksi. Asiasta on siis mahdollista nostaa uusi kanne niin kauan kuin se ei ole esimerkiksi vanhentunut, mikä johtaisi siihen, että oikeus toteuttaa kyseinen toimi olisi menetetty.

Päätökseen poistaa asia tuomioistuimen juttulistalta ei voi hakea muutosta. Juttulistalta poistaminen jättää kuitenkin voimaan mahdollisuuden käynnistää asiassa oikeuskäsittelyn myöhemmin. Haasteen aiheuttama vanhentumisajan tai preklusiivisen määräajan kulumisen keskeytys pysyy siis voimassa. Oikeuskäsittelyn keskeytys, jonka asian poistaminen tuomioistuimen juttulistalta aiheutti, voidaan lopettaa toteuttamalla vaadittu muodollisuus tai pyytämällä asian palauttamista juttulistalle.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta