Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Viro

Uusin päivitys: 16-04-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Viro

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Määritelkää erityyppiset määräajat, joita sovelletaan jäsenvaltiossanne siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä, esimerkiksi prosessioikeutta koskevat määräajat, vanhentumisajat, ennalta määritellyt määräajat jne. 1.
2. Luetelkaa ne päivät, jotka eivät jäsenvaltionne lainsäädännön mukaan ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä: 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? Anna lakiviittauksia siviiliasioissa sovellettaviin säädöksiin. 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (dies a quo)? (Esimerkiksi oikeustoimen, tapahtuman, päätöksen tai tiedoksiannon päivämäärä, josta määräaika alkaa kulua.) 4.
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
6. Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 6.
7. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 7.
8. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 8.
9. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 9.
10. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 10.
11. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 11.
12. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 12.

 

1. Määritelkää erityyppiset määräajat, joita sovelletaan jäsenvaltiossanne siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä, esimerkiksi prosessioikeutta koskevat määräajat, vanhentumisajat, ennalta määritellyt määräajat jne.

Viron siviililain mukaan sovelletaan seuraavia määräaikaan liittyviä käsitteitä:

  • Määräaika – (laissa tai sopimuksessa) määritelty ajanjakso, johon liittyy oikeusseurauksia. Määräaika voidaan määritellä vuosina, kuukausina, viikkoina, päivinä, tunteina tai lyhyempinä ajan määreinä, tai tapahtumana, joka ilmenee varmasti. Määräaika alkaa kulua sinä päivänä, joka seuraa kalenteripäivää, jolloin määräajan alkamista tarkoittava tapahtuma ilmeni, jollei laissa tai sopimuksessa toisin määrätä. Määräaika päättyy määräpäivänä.
    Oikeuden käyttäminen (vaade) voi olla rajoitettu (ennalta määritellyssä) määräajassa, mikä tarkoittaa, että oikeus vanhenee (lakkaa olemasta) kyseisen määräajan kuluttua umpeen (tiettynä päivänä).
  • Prosessioikeutta koskevat määräajat – siviilioikeuden määräaikojen alaosasto. Prosessioikeutta koskeva määräaika on määrätty ajanjakso, josta siviiliprosessin seuraukset riippuvat. Prosessioikeuden määräajat ilmaistaan vuosissa tai päivissä tai tapahtumana, joka ilmenee varmasti. Prosessioikeudelliset toimet on suoritettava määräajassa. Oikeus suorittaa toimia lakkaa kun määräaika on kulunut umpeen. Valitukset ja muut asiakirjat, jotka on toimitettu määräajan päättymisen jälkeen, jätetään huomiotta ja palautetaan lähettäjälle. Tuomioistuin voi palauttaa tai pidentää määräaikaa.
  • Vanhentumisajat – oikeus esittää vaatimus toiselle henkilölle vanhenee laissa säädetyssä ajassa (vanhentumisaika, jota voidaan muuttaa sopimuksella). Vanheneminen ei sinänsä lakkauta saatavaa, mutta velallinen voi kieltäytyä sen suorittamisesta vanhenemisen perusteella. Tuomioistuin ottaa vanhenemisen huomioon vain velallisen vaatimuksesta.

2. Luetelkaa ne päivät, jotka eivät jäsenvaltionne lainsäädännön mukaan ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä: 

  1. 1. tammikuuta – uudenvuodenpäivä
  2. pitkäperjantai
  3. pääsiäissunnuntai
  4. 1. toukokuuta – vapunpäivä
  5. helluntai
  6. 23. kesäkuuta – voitonpäivä
  7. 24. kesäkuuta – keskikesän päivä
  8. 20. elokuuta – uudelleenitsenäistymisen päivä
  9. 25. joulukuuta – joulupäivä
  10. 26. joulukuuta – toinen joulupäivä
  11. 25. helmikuuta – itsenäisyyspäivä, Viron tasavallan vuosipäivä.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? Anna lakiviittauksia siviiliasioissa sovellettaviin säädöksiin.

Siviiliprosessilain mukaan ”prosessioikeutta koskeva määräaika on määrätty ajanjakso, josta siviiliprosessin seuraukset riippuvat” (lain 40 §). Prosessioikeuden määräajat ilmaistaan vuosissa tai päivissä tai tapahtumana, joka ilmenee varmasti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Prosessitoimet on suoritettava laissa määritellyssä määräajassa. Jos laissa ei ole määritelty määräaikaa, tuomioistuin asettaa sopivaksi katsomansa. Suorituksen tai oikeudellisen toimen määräpäivä asetetaan päivämääränä, tapahtumana, joka ilmenee varmasti, tai ajanjaksona. Viimeksi mainitussa tapauksessa oikeudellinen toimi voidaan suorittaa milloin tahansa ajanjakson aikana.

Vuosina, kuukausina, viikkoina tai päivinä ilmaistu määräaika alkaa kulua sinä päivänä, joka seuraa kalenteripäivää, jolloin määräajan alkamista tarkoittava tapahtuma ilmeni. Päivissä ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisenä päivänä. Vuosina ilmaistu määräaika päättyy viimeisen vuoden sinä päivänä, joka vastaa aloituspäivää. Jos määräpäivä ei satu olemaan työpäivä, määräaika päättyy seuraavana työpäivänä.

Oikeus suorittaa prosessitoimi lakkaa, kun määräaika päättyy. Laissa säädetyn määräajan kuluminen prosessin aikana keskeytyy sinä päivänä, kun keskeytymisen perusteena olevat olosuhteet kävivät ilmi. Määräaika alkaa kulua uudelleen, kun menettelyä jatketaan. Tuomioistuin voi palauttaa laissa säädetyn määräajan, jos sitä ei ole noudatettu hyvällä perusteella. Menetetyn määräajan palautuskanne nostetaan siinä tuomioistuimessa, jossa oikeudellinen toimi oli tarkoitus suorittaa. Sama tuomioistuin käsittelee asian, jollei laissa toisin säädetä.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (dies a quo)? (Esimerkiksi oikeustoimen, tapahtuman, päätöksen tai tiedoksiannon päivämäärä, josta määräaika alkaa kulua.)

Vuosina, kuukausina tai päivinä ilmoitettu määräaika alkaa kulua sinä päivänä, joka seuraa sitä kalenteripäivää tai tapahtuman ilmenemistä, josta määräaika alkaa kulua. Jos prosessioikeudellinen määräaika (oikeustoimen tai virallisen toimen suorittamiselle) on asetettu kiinteästi (yhdestä tapahtumasta toiseen ulottuva aikajana, esimerkiksi 10 päivää asiakirjan vastaanotosta), prosessitoimi voidaan suorittaa milloin tahansa ajanjakson aikana. Määräajan kulumisen aloittava hetki on se hetki, jolloin ilmenee se tapahtuma, johon määräajan alkaminen on sidottu.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

  1. Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?
  2. Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Jos määräaika on ilmaistu päivissä, se alkaa kulua sinä päivänä, joka seuraa sitä kalenteripäivää, joka merkitsi määräajan alkamista. Sama pätee, jos määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa: määräaika alkaa kulua sinä päivänä, joka seuraa sitä kalenteripäivää, joka merkitsi määräajan alkamista

Jos prosessioikeudellinen määräaika (oikeustoimen tai virallisen toimen suorittamiselle) on asetettu kiinteästi (yhdestä tapahtumasta toiseen ulottuva aikajana, esimerkiksi 10 päivää asiakirjan vastaanotosta), määräajan kulumisen aloittava hetki on se hetki, jolloin ilmenee se tapahtuma, johon määräajan alkaminen on sidottu (esimerkiksi tietyn asiakirjan vastaanottaminen).

6. Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Määräajat päättyvät määräpäivänä. Päivissä ilmaistu määräaika päättyy määräajan viimeisenä päivänä. Vuosina ilmaistu määräaika päättyy viimeisen vuoden sinä päivänä, joka vastaa aloituspäivää. Jos määräpäivä ei satu olemaan työpäivä, määräaika päättyy seuraavana työpäivänä.

Määräajassa suoritettavia prosessitoimia voidaan suorittaa määräajan viimeisenä päivänä kello 24.00 mennessä. Jos prosessitoimi on suoritettava tuomioistuimessa, määräaika päättyy tuomioistuimen työajan päättyessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asiakirja on toimitettu määräajassa, jos se on jätetty postin kuljetettavaksi määräajan viimeisenä päivänä ennen kello 24.00. Asiakirjan tekstin lähettäminen telefaksilla tai muulla viestintävälineellä vastaa asiakirjan jättämistä postin kuljetettavaksi.

7. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Jos määräpäivä ei ole työpäivä, määräaika päättyy aina seuraavana työpäivänä.

8. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Viron tasavallassa sovelletaan samoja menettelyllisiä määräaikoja kaikkiin asianosaisiin oikeudenkäynnissä asuinpaikasta riippumatta. Tuomioistuin voi kuitenkin pidentää antamaansa määräaikaa ja palauttaa lakisääteisen menetetyn määräajan, jos sen laiminlyömiseen on hyvät perusteet.

9. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Viron tasavallassa sovelletaan samoja menettelyllisiä määräaikoja kaikkiin asianosaisiin oikeudenkäynnissä asuinpaikasta riippumatta. Tuomioistuin voi kuitenkin pidentää antamaansa määräaikaa ja palauttaa lakisääteisen menetetyn määräajan, jos sen laiminlyömiseen on hyvät perusteet.

10. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Kaikkiin siviiliasioihin sovelletaan samaa muutoksenhakuaikaa.

11. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Tuomioistuin voi kuitenkin pidentää antamaansa määräaikaa ja palauttaa lakisääteisen menetetyn määräajan, jos sen laiminlyömiseen on hyvät perusteet. Menetetyn määräajan palautuskanne nostetaan siinä tuomioistuimessa, jossa oikeudellinen toimi oli tarkoitus suorittaa. Prosessitoimi, johon määräajan palautusta sovelletaan, on suoritettava samalla kun menetetyn määräajan palautuskanne nostetaan.

12. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Tässä tapauksessa tuomioistuin tekee ratkaisun määräajan pidentämisestä.

Lisätietoja

________________________

1 Esimerkiksi: Portugalin Azorit ja Madeira, Ranskan merentakaiset departementit ja merentakaiset alueet, Espanjan Kanarian saaret jne.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Viro - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 16-04-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta