Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Englanti ja Wales

Uusin päivitys: 30-05-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Englanti ja Wales

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten säädösten yhteydessä. 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä: 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän toimen tai virkatoimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.a)
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.b)
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Kun hakemus esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jollakin emämaasta erossa olevista alueista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja sitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien menettelyllisten säädösten yhteydessä.

Määräajat ovat pääasiassa seuraavantyyppisiä:

Kanteeseen vastaamiselle säädetty määräaika – Vastaanottaessaan kannekirjelmän tai yhteenvedon niistä tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, jos ne annetaan erikseen tiedoksi, vastaajalla on 14 päivää aikaa antaa vastaus kanteeseen tai ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon. Jos vastaaja ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon, sillä on 14 lisäpäivää aikaa valmistella vastaustaan. Se tarkoittaa, että vastaajalla voi olla jopa 28 päivää aikaa antaa vastaus, mutta jos vastaaja ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon seuraavana päivänä sen jälkeen kun on saanut yhteenvedon niistä tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, vastaajalla on vain 15 päivää aikaa vastata.

Tuomion täytäntöönpanoa varten säädetty määräaika – Vuonna 1980 säädetyn vanhentumisaikoja koskevan lain (Limitation Act) 24 §:n mukaan tuomioon ei voi vedota sen jälkeen, kun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisesta on kulunut kuusi vuotta.

Vanhentumisajat – Yleistä kuuden vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan 

  • sopimukseen perustumattoman vahingon korvaamista koskevan kanteen nostamiseen (vuoden 1980 Limitation Act 2 §)
  • peräkkäisiin varkauksiin ja varastettujen esineiden omistusoikeuden menettämiseen (vuoden 1980 Limitation Act 3 §)
  • lain nojalla perittävien rahamäärien velkomista koskevan kanteen nostamiseen (vuoden 1980 Limitation Act 9 §)

Muissa tapaustyypeissä määräajat vaihtelevat. Esimerkiksi:

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

  • erityisiin kanteisiin (esimerkiksi erikoisalojen lainoihin, kuten asuntolainoihin) sovelletaan 12 vuoden määräaikaa (vuoden 1980 Limitation Act 8 §)
  • henkilövahingoista nostettaviin kanteisiin sovelletaan kolmen vuoden määräaikaa (vuoden 1980 Limitation Act 11 §).

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä:

Siviiliprosessia koskevan lain (Civil Procedure Rules) 2.8–2.10 osassa käsitellään määräaikojen laskemista koskevien sääntöjen soveltamista ja tulkintaa. Kyseiset säännökset löytyvät Internet-osoitteesta

http://www.dca.gov.uk/civil/procrules_fin/contents/parts/part02.htm English

Lauantain ja sunnuntain lisäksi Englannissa ja Walesissa vapaapäiviä ovat seuraavat juhlapyhät:

uudenvuodenpäivä1. tammikuuta
pitkäperjantaipääsiäistä edeltävä perjantai
pääsiäismaanantaipääsiäisen jälkeinen maanantai
Early May Bank Holidaytoukokuun 1. maanantai
Spring Bank Holidaytoukokuun viimeinen maanantai
Summer Bank Holidayelokuun viimeinen maanantai
joulupäivä25. joulukuuta
tapaninpäivä26. joulukuuta

Jos joulupäivä, tapaninpäivä tai uudenvuodenpäivä osuvat viikonloppuun, seuraavasta arkipäivästä tulee vapaapäivä. Jos esimerkiksi 25. ja 26. joulukuuta ovat lauantai ja sunnuntai, seuraavat maanantai ja tiistai ovat vapaapäiviä.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi kaikki tuomioistuimet paitsi Supreme Court ovat kiirastorstaina (pääsiäistä edeltävä torstai) iltapäivän suljettuja ja ylimääräisen päivän jouluna.

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Limitation Act 1980 – Laissa säädellään useita menettelyn aloittamista koskevia määräaikoja ja asetetaan muita määräaikoja, joiden puitteissa esimerkiksi tuomio on pantava täytäntöön ja osapuolten on suoritettava muita toimia. Lisätietoja edellä 1 kysymykseen annetussa vastauksessa.

Foreign Limitations Period Act 1984 – Lakia sovelletaan mitä tahansa sellaista lakia sovellettaessa, joka koskee käsiteltävien toimien vanhentumista niissä tapauksissa, joihin vaikuttaa ulkomainen laki tai ulkomaisen tuomioistuimen ratkaisu asiakysymyksessä ja joskus myös menettelykysymyksessä. Sitä sovelletaan välimiesmenettelyssä ja oikeudenkäynneissä Englannin ja Walesin tuomioistuimissa aina silloin, kun toisen maan lainsäädäntö on otettava huomioon.

Civil Procedure Rules – Nämä ovat menettelyllisiä sääntöjä Englannin ja Walesin siviilituomioistuimille ja ne sisältävät erilaisten toimien määräaikoja. Säännöt ovat saatavissa kokonaisuudessaan Internet-osoitteesta:

http://www.dca.gov.uk/civil/procrules_fin/menus/rules.htm English

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava ennen tietyn ajanjakson päättymistä, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän toimen tai virkatoimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Se päivä, josta määräaika alkaa kulua, on yleensä asianomaisen tapahtuman päivämäärä.  Esimerkiksi kanteeseen vastaamiselle säädetyn 14 päivän mittainen määräaika alkaa silloin, kun kannekirjelmä tai yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, jos ne annetaan erikseen tiedoksi, vastaanotetaan (riippuu asianmukaista tiedoksiantoa koskevista säännöistä – katso jäljempänä). Lisäksi tuomion täytäntöönpanolle säädetty kuuden vuoden määräaika alkaa siitä päivästä, kun tuomiosta tuli täytäntöönpanokelpoinen.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Tavallinen tapa asiakirjojen lähettämiseksi on lähettää ne ensimmäisen luokan postina. Jos asiakirja on lähetetty ensimmäisen luokan postissa, se katsotaan annetuksi tiedoksi toisena päivänä sen jälkeen kun se oli lähetetty.

Lisätietoja siitä, milloin asiakirja katsotaan annetuksi tiedoksi, kun käytetään muita ei-henkilökohtaisia tiedoksiantotapoja, kuten asiakirjojen vaihtoa, asiakirjan toimittamista tai sen jättämistä sallittuun osoitteeseen, telefaksia tai muita sähköisiä välineitä, on seuraavassa Internet-osoitteessa:

http://www.dca.gov.uk/civil/procrules_fin/contents/parts/part06.htm#rule6_7 English

Kun asiakirja annetaan henkilökohtaisesti tiedoksi, se katsotaan annetuksi tiedoksi seuraavana työpäivänä, jos se on annettu työpäivänä kello 17.00 jälkeen tai milloin tahansa lauantaina, sunnuntaina tai juhlapyhänä.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Kun määräaika on ilmoitettu päivien lukumääränä, se lasketaan täysinä päivinä. Kun lasketaan ”täysien päivien” lukumäärää, sitä päivää, jolloin määräaika alkaa ja, jos määräajan loppu on määritelty viittaamalla johonkin tapahtumaan, sitä päivää jolloin tapahtuma ilmenee, ei lasketa määräaikaan kuuluvaksi. Esimerkkejä siitä, miten määräaikoja lasketaan, löytyy seuraavasta Internet-osoitteesta:

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

http://www.dca.gov.uk/civil/procrules_fin/contents/parts/part02.htm#rule2_9 English

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Kun tuomioistuin antaa tuomion, määräyksen tai ohjeen, jossa asetetaan määräaika toimen suorittamiselle, viimeinen sallittu päivä toimen suorittamiselle on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan kalenteripäivän ja kellonajan muodossa. Jos päiväys, johon mennessä toimi on suoritettava, on liitetty mihin tahansa asiakirjaan, päiväys on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava kalenteripäivänä.

Esimerkiksi jos henkilölle annetaan asiakirja tiedoksi 4. huhtikuuta ja häntä pyydetään vastaamaan 14 päivän kuluessa tiedoksiannosta, hänen on vastattava ennen 18. huhtikuuta.

Jos kuitenkin kyseinen määräaika on alle viiden päivän mittainen, lauantaita, sunnuntaita ja juhlapyhiä ei lasketa määräaikaan kuuluviksi.

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Kun sana ”kuukausi” esiintyy missä tahansa tuomiossa, määräyksessä, ohjeessa tai muussa asiakirjassa, sillä tarkoitetaan kalenterikuukautta.

Kun määräaika on ilmaistu vuosissa, sovelletaan Civil Procedure Rulesin 2.10 osaa analogisesti, vaikka asiasta ei olekaan mitään nimenomaista sääntöä. Näin ollen, jos missä tahansa tuomiossa, määräyksessä, ohjeessa tai muussa asiakirjassa käytetään sanaa ”vuosi”, sillä tarkoitetaan kalenterivuotta.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Jos määräajan päättyminen on määritelty viittaamalla tapahtumaan, sitä päivää, jolloin tapahtuma ilmenee, ei lasketa määräaikaan kuuluvaksi. Katso myös edellä 5a) kysymykseen esitetty vastaus.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Kun Civil Procedure Rulesissa, menettelyohjeissa, tuomiossa tai tuomioistuimen antamassa määräyksessä oleva määräaika, jonka aikana toimi on suoritettava tuomioistuimen kansliassa, päättyy sellaisena päivänä, jolloin kanslia on suljettu, toimi katsotaan suoritetuksi määräajassa, kun se suoritetaan seuraavana kanslian aukiolopäivänä. Tätä sääntöä sovelletaan kaikkiin määräaikoihin.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Tätä sääntöä ei sovelleta Englannissa ja Walesissa siten kuin kysymyksessä tarkoitetaan. Jos kuitenkin kannekirjelmä annetaan tiedoksi ulkomailla, sovelletaan erityssääntöjä. Jos esimerkiksi asiakirja annetaan tiedoksi EU:n jäsenvaltiossa tai oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan vuoden 1965 Haagin yleissopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, tiedoksiannon vastaanottamisesta ilmoittamiselle säädetty määräaika on 21 päivää siitä, kun kannekirjelmä tai yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, vastaanotetaan. Määräaika vastauksen antamiselle on 21 päivää siitä, kun on saatu tiedoksi yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, tai jos vastaaja ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon, 35 päivää siitä, kun on saatu tiedoksi yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu.

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tiedoksianto suoritetaan vuoden 1965 Haagin yleissopimuksen osapuolena olevan valtion muilla alueilla, tiedoksiannon vastaanottamisesta ilmoittamiselle säädetty määräaika on 31 päivää siitä, kun kannekirjelmä tai yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, vastaanotetaan. Määräaika vastauksen antamiselle on 31 päivää siitä, kun on saatu tiedoksi yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, tai jos vastaaja ilmoittaa vastaanottaneensa tiedoksiannon, 45 päivää siitä, kun on saatu tiedoksi yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu.

Lisätietoja on esitetty Civil Procedure Rulesissa seuraavassa Internet-osoitteessa:

http://www.dca.gov.uk/civil/procrules_fin/contents/parts/part06.htm English

Jos tiedoksianto on suoritettu muussa valtiossa, tiedoksiannon vastaanottamisesta ilmoittamiselle tai vastauksen antamiselle säädetty määräaika on esitetty taulukossa (katso seuraava linkki) ja se alkaa siitä, kun yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, on annettu tiedoksi. Jos vastaaja on ilmoittanut vastaanottaneensa tiedoksiannon, määräaika on taulukossa ilmoitettujen päivien lukumäärä lisättynä 14 päivällä sen jälkeen, kun yhteenveto tosiseikoista, joihin vaatimus perustuu, on annettu tiedoksi. Taulukko löytyy seuraavasta linkistä:

http://www.dca.gov.uk/civil/procrules_fin/contents/practice_directions/pd_part06b.htm#IDA0LKTG English

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Kun hakemus esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee jollakin emämaasta erossa olevista alueista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä alueella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Katso vastaus kysymykseen 7.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Tuomioon voi hakea muutosta 14 päivän kuluessa. Jos tietyn elimen tekemään päätökseen voi hakea tuomioistuimessa muutosta, määräaika sen tekemiseen on 28 päivää, jollei kyseisessä laissa muuta säädetä.

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Jos hakija katsoo, että on olemassa poikkeuksellisia perusteita, hän voi pyytää tuomioistuinta tekemään ratkaisun välittömästi ja ilman että vastaajalle annetaan tiedoksi asiakirjoja (yksipuolinen menettely). Jos tuomioistuin antaa määräyksen yksipuolisessa menettelyssä, hakijalle määrätään uusi istuntopäivä. Vastaaja määrätään saapumaan istuntoon, jotta tuomari voi kuulla molempia asianosaisia ennen uuden määräyksen antamista.

Muista mahdollisuuksista pidentää määräaikaa säädetään vuoden 1980 Limitation Actin II osassa. Määräaikaa voidaan pidentää esimerkiksi sen vuoksi, että hakija on estynyt (vuoden 1980 Limitation Actin 28 §).

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Jollei Civil Procedure Rulesissa, menettelyohjeissa tai tuomioistuimen antamassa määräyksessä toisin määrätä, säännössä tai tuomioistuimessa asetettua määräaikaa, jonka aikana henkilön on suoritettava toimi, voidaan muuttaa osapuolten välisellä sopimuksella. Lisäksi tuomareilla on laajat valtuudet muuttaa määräaikoja juttuja käsitellessään.

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Ei. Asianosainen ei menetä kyseisen ulkomaisen lainsäädännön mukaista oikeuttaan.

12. Mitä seuraamuksia on määräaikojen noudattamatta jättämisestä?

Jos vastaaja ei määräajassa vastaa kanteeseen tai ilmoita vastaanottaneensa sen, kantaja voi pyytää yksipuolista tuomiota. Vastaaja voi kuitenkin hakea muutosta annettuun ratkaisuun tai tuomioistuin voi kumota tuomion.

Voidaan käyttää myös muita jutun käsittelyyn liittyviä seuraamuksia. Jos esimerkiksi asianosaisen on toimitettava jotakin, kuten asiantuntijanlausunto, tietyssä ajassa, eikä määräaikaa noudateta, tuomioistuin voi määrätä, että kyseistä lausuntoa ei voida ottaa vastaan.

Tuomioistuin voi myös määrätä seuraamuksen esimerkiksi oikeuden halveksimisesta.

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja sitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Myöhästyneet osapuolet voivat pyytää tuomioistuimelta määräajan pidennystä. Jos määräajan ylittäminen on johtanut yksipuolisen tuomion antamiseen, voidaan pyytää että sitä muutetaan tai se kumotaan.

Lisätietoja

1 Esimerkiksi: Portugalin Azorit ja Madeira, Ranskan merentakaiset departementit ja merentakaiset alueet, Espanjan Kanarian saaret jne. 

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Yhdistynyt kuningaskunta - Yleistä »

Taaksepäin

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-05-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta