Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Tšekki

Uusin päivitys: 16-04-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Tšekki

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä 1.
1.a) Aineellisen oikeuden määräajat 1.a)
1.b) Prosessioikeutta koskevat määräajat 1.b)
1.c) Vanhentumisajat 1.c)
1.d) Ikimuistoinen nautinta 1.d)
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä: 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.a)
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.b)
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä

Vanhentumisajoista tai määräajoista säädetään Tšekin aineellisen oikeuden säädöksillä. Jäljempänä selostettu siviililain 122 § sisältää määräaikojen laskemista koskevat yleissäännöt (joita sovelletaan myös vanhentumiseen ja määräaikoihin, ei kuitenkaan oikeudenkäyttöä koskeviin määräaikoihin). Perustuslaissa ei ole prosessioikeudellisia määräaikoja koskevia säädöksiä.

On tehtävä ero aineellisen oikeuden mukaisen määräajan päättymisen käsitteen (jonka mukaan velvoite on suoritettava määräajan viimeiseen päivään mennessä tai muuten sitä käsitellään vanhentumisaikoja koskevien säännösten mukaan) ja oikeudenkäyttöä koskevien määräaikojen (joiden mukaan esimerkiksi valitus on annettava postin kuljetettavaksi viimeistään määräajan viimeisenä päivänä) välillä.

1.a) Aineellisen oikeuden määräajat

Siviililain (laki N:o 40/1964 Kok.) 122 § – määräaikojen laskemista koskeva yleissääntö

  1. Päivinä ilmoitettu määräaika alkaa kulua sinä päivänä, joka seuraa määräajan alkamisen käynnistävää tapahtumaa. Puoli kuukautta on 15 päivää.
  2. Viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmoitettu määräaika päättyy sinä päivänä, jonka nimi tai numero on sama kuin sen, jolloin määräajan laskemisen käynnistävä tapahtuma tapahtui. Jos viimeisessä kuukaudessa ei ole sellaista päivää, määräaika päättyy sen viimeisenä päivänä.
  3. Jos määräajan päättyminen sattuu olemaan lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, määräaika päättyy seuraavana työpäivänä.
1.b) Prosessioikeutta koskevat määräajat

Siviiliprosessilaki (laki N:o 99/1963 Kok.) 55 § ja sitä seuraavat pykälät

Sivun alkuunSivun alkuun

Määräajat

55 §

Jos tässä laissa ei aseteta määräaikaa tehtävän suorittamiselle, tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja määrää tarpeen vaatiessa määräajan. Tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja voi pidentää antamaansa määräaikaa.

56 §

  1. Määräaika ei ala kulua sellaisen henkilön osalta, joka on menettänyt kelpoisuuden olla osallisena oikeudenkäynnissä tai toimia tuomioistuimessa, tai jonka osalta tuomioistuin on päättänyt, että hänellä on oltava oikeudellinen edustaja (23 §).
  2. Jos oikeuskäsittelyn aikana siihen liittyy uusi osapuoli, oikeudellinen edustaja tai osapuolen huoltaja, määräaika alkaa kulua sen henkilön osalta siitä hetkestä lukien, kun henkilö liittyi oikeuskäsittelyyn.

57 §

  1. Sitä päivää, jona määräajan kulumisen käynnistävät tapahtumat sattuivat, ei lasketa määräaikaan, paitsi jos määräaika asetetaan tunneissa.
  2. Viikkoina tai vuosina laskettavat määräajat päättyvät sinä päivänä, joka on sama päivämäärä kuin se, jolloin määräajan kulumisen käynnistävät tapahtumat sattuivat, ja jos kuukaudessa ei ole sellaista päivää, kuukauden viimeisenä päivänä. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä, määräajan viimeinen päivä on ensimmäinen seuraava työpäivä. Tunneissa ilmaistut määräajat päättyvät sen tunnin päättyessä, jolla on sama numero kuin sillä tunnilla, jolloin määräajan kulumisen käynnistävät tapahtumat ilmenivät.
  3. Määräaikaa katsotaan noudatetun, jos määräajan viimeiseen päivään mennessä tehtävä on suoritettu tuomioistuimessa tai asia on siirretty elimelle, jonka velvollisuutena on toimittaa se eteenpäin.

58 §

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Tuomioistuin antaa anteeksi määräajan ylittämisen, jos osapuoli tai hänen edustajansa ei noudattanut sitä anteeksiannettavista syistä ja jos seurauksena oli oikeudenmenetys. Hakemus on jätettävä 15 päivän kuluessa siitä, kun este lakkasi, ja siinä on selostettava mikä oikeudenmenetys hakijaa on kohdannut.
  2. Tuomioistuin voi hyväksyä osapuolen myöhästyneen hakemuksen, jolloin määräajan ylittyminen annetaan anteeksi.
1.c) Vanhentumisajat

Siviililaki (laki N:o 40/1964 Kok.) 101 § ja sitä seuraavat pykälät

101 §

Jollei jäljempänä toisin säädetä, vanhentumisaika on kolmen vuoden pituinen ja se alkaa kulua siitä päivästä lukien, jolloin oikeutta voitaisiin käyttää ensimmäisen kerran.

102 §

Niiden oikeuksien osalta, joita on ensin vaadittava yksilöltä tai oikeushenkilöltä, vanhentumisaika alkaa kulua siitä päivästä, kun oikeutta on näin vaadittu.

103 §

Jos osapuolet sopivat lainan lyhennyksistä, kunkin lainaerän vanhentumisaika alkaa kulua sen eräpäivästä. Jos koko laina erääntyy maksettavaksi sen vuoksi, että yhtä maksuerää ei makseta (565 §), vanhentumisaika alkaa kulua maksamattoman maksuerän eräpäivästä.

104 §

kumottu

105 §

Vanhentumisaika, joka koskee laillisen perijän oikeutta vaatia perintöosaansa (485 §), alkaa kulua siitä hetkestä kun perimismenettelyt loppuun saattavasta päätöksestä tuli lopullinen.

106 §

  1. Oikeus saada vahingonkorvausta vanhenee kahden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin vahingonkärsijä sai tietää vahingosta ja korvausvastuussa olevasta henkilöstä.
  2. Oikeus korvaukseen vanhenee viimeistään kolmessa vuodessa ja tahallisella teolla aiheutettujen vahinkojen osalta kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona vahinko ilmeni. Tätä sääntöä ei sovelleta terveyteen kohdistuviin vahinkoihin.
  3. Jos vahinko aiheutui lahjonnan seurauksena oikeudellisen velvoitteen rikkomisesta, oikeus vahingonkorvaukseen vanhenee viimeistään kolmen vuoden kuluttua hetkestä, jolloin vahingonkärsijä sai tietää vahingosta ja korvausvastuussa olevasta henkilöstä ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua lahjontateosta.

107 §

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta vanhenee kahden vuoden kuluttua päivästä, jolloin edunpalautukseen oikeutettu henkilö sai tietää perusteettomasta edusta ja sitä nauttivasta henkilöstä.
  2. Oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta vanhenee viimeistään kolmessa vuodessa, ja jos kyse on tahallisella teolla hankitusta perusteettomasta edusta, kymmenen vuoden kuluttua päivästä, jona se on saatu.
  3. Jos mitättömän tai puretun sopimuksen osapuolet joutuvat palauttamaan toisilleen kaiken, mitä he ovat saaneet sopimuksen nojalla, tuomioistuin ottaa vanhentumista koskevan väitteen huomioon vain, jos myös toinen osapuoli voisi vedota vanhentumiseen.

108 §

Kuljetukseen liittyvät oikeudet vanhenevat yhdessä vuodessa lukuun ottamatta henkilökuljetuksesta aiheutunutta vahingonkorvausvaatimusta.

109 §

Rasiteoikeus vanhenee, jollei sitä käytetä kymmeneen vuoteen.

110 §

  1. Tuomioistuimen tai muun viranomaisen antamaan lopulliseen päätökseen perustuva oikeus vanhenee kymmenessä vuodessa siitä päivästä lukien, kun päätöksessä velvoitetun osapuolen olisi pitänyt toimia. Saatava, jonka velallinen on kirjallisesti tunnustanut perusteeltaan ja määrältään, vanhenee kymmenen vuoden kuluttua tunnustamisesta. Jos kuitenkin suoritusaikataulu on mainittu kyseisessä asiakirjassa, vanhentumisaika alkaa kulua vasta suoritusaikataulun umpeuduttua.
  2. Samaa vanhentumisaikaa sovelletaan myös yksittäisiin lyhennyseriin, joihin suoritus oli jaettu päätöksessä tai tunnustamisasiakirjassa, jolloin yksittäisten maksuerien vanhentumisaika alkaa kulua niiden eräpäivästä. Jos koko velka erääntyy maksettavaksi yhden maksuerän maksamattomuuden vuoksi (565 §), kymmenen vuoden vanhentumisaika alkaa kulua maksamatta jääneen maksuerän eräpäivästä.
  3. Korot ja toistuvat suoritukset vanhenevat kolmessa vuodessa. Jos niistä on kuitenkin annettu lopullinen päätös tai ne on kirjallisesti tunnustettu, kyseistä vanhentumisaikaa sovelletaan vain korkoihin ja toistuviin suorituksiin, jotka erääntyivät sen jälkeen kun päätöksestä tuli lopullinen tai sen jälkeen kun kirjallinen tunnustus laadittiin.

Kauppalain (laki N:o 519/1991 Kok.) 397 §:ssä säädetään, että kyseisen lain säätelemissä tapauksissa vanhentumisaika on neljä vuotta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jollei kyseisessä laissa toisin säädetä yksilöllisistä oikeuksista, vanhentumisaika on neljä vuotta.

1.d) Ikimuistoinen nautinta

Siviililaki (laki N:o 40/1964 Kok.) 134 §

  1. Esinettä laillisesti hallussaan pitävästä henkilöstä tulee sen omistaja, jos hän pitää sitä keskeytyksettä hallussaan, irtainten esineiden osalta vähintään kolmen vuoden ajan ja kiinteistöjen osalta vähintään kymmenen vuoden ajan.
  2. Omistusoikeutta esineisiin, joita ei voi omistaa, tai esineisiin, joiden omistajana voi olla vain valtio tai lailla määritellyt (125 §) oikeudelliset yksiköt, ei voi saada edellä kuvatulla tavalla.
  3. Edellä 1 kohdassa säädetty ajanjakso sisältää sen ajanjakson, jonka laillinen edeltäjä laillisesti piti esinettä hallussaan.
  4. Vanhentumisaikojen kulumista koskevia säädöksiä sovelletaan vastaavasti 1 kohdassa tarkoitettujen määräaikojen alkamiseen ja kulumiseen.

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä:

Yleisiä vapaapäiviä koskeva laki N:o 245/2000 Kok:

1.1. Tšekin itsenäisyyden palauttamisen muistopäivä, uudenvuoden päivä

Pääsiäismaanantai

1.5. Vapunpäivä

8.5. Vapautuksen vuosipäivä

5.7. Cyrilin ja Metodějin päivä

6.7. Jan Husin päivä

28.9. Pyhän Václavin päivä (Tšekin kansallispäivä)

28.10. Itsenäisen Tšekkoslovakian päivä

17.11. Vapauden ja demokratian päivä

24.12. Jouluaatto

Sivun alkuunSivun alkuun

25.12. Joulupäivä

26.12. Tapaninpäivä

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Katso vastaus 1 b).

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Tavallisesti alkamisajankohta on se päivä, joka seuraa tiettyä tapahtumapäivää.

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Ei voi.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Katso vastaus 4.

[Onko jonkin määräajan alkamisajankohta jollain tavalla riippuvainen vastaanottajan kuittauksesta tai siitä, että hän on tietoinen toimesta? Jos on, niin miten?]

Katso siviililain (laki N:o 40/1964 Kok.) 106 §, joka koskee vahingonkorvaukseen sovellettavaa määräaikaa.

106 §

  1. Oikeus saada vahingonkorvausta vanhenee kahden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin vahingonkärsijä sai tietää vahingosta ja korvausvastuussa olevasta henkilöstä.
  2. Oikeus korvaukseen vanhenee viimeistään kolmessa vuodessa ja tahallisella teolla aiheutettujen vahinkojen osalta kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona vahinko ilmeni. Tätä sääntöä ei sovelleta terveyteen kohdistuviin vahinkoihin.
  3. Jos vahinko aiheutui lahjonnan seurauksena oikeudellisen velvoitteen rikkomisesta, oikeus vahingonkorvaukseen vanhenee viimeistään kolmen vuoden kuluttua hetkestä, jolloin vahingonkärsijä sai tietää vahingosta ja korvausvastuussa olevasta henkilöstä ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua lahjontateosta.

Muutoksenhakua koskeva määräaika on siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 204 §:n mukaan 15 päivää tuomion tiedoksisaamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

204 §

  1. Valitus voidaan jättää 15 päivän kuluessa siitä hetkestä laskettuna, kun se tuomioistuin, jonka päätöksestä valitetaan, on luovuttanut ratkaisun kirjallisesti täytäntöönpanevan asiakirjan. Jos tuomioistuin on oikaissut antamaansa ratkaisua, määräaika alkaa kulua uudelleen siitä hetkestä, kun oikaisusta tuli lopullinen.
  2. Voidaan katsoa, että valitus on jätetty oikea-aikaisesti, vaikka se on jätetty 15 päivän määräajan kuluttua umpeen, jos muutoksenhakija noudatti tuomioistuimen antamaa valitusta koskevaa virheellistä ohjetta. Jos ratkaisussa ei ole muutoksenhakua koskevia ohjeita (valituksen sisältö, valitusaika tai toimivaltainen tuomioistuin) tai jos ratkaisu sisältää virheellisesti tiedon, jonka mukaan siitä voi valittaa, valitusaika on kolme kuukautta tiedoksisaannista.
  3. Menetetyn määräajan palauttamisesta päättää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin. Määräaikaa ei palauteta, jos kyse on valituksesta, joka koskee avioeroa, avioliiton purkamista tai mitätöintiä koskevaa päätöstä. Näissä tapauksissa ei sovelleta 2 kohdan toista virkettä.

Siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 153b §:n mukainen yksipuolinen tuomio

153b §

  1. Jos oikeudenkäyntiasia ja haaste annettiin vastaajalle muotovaatimukset täyttäen ja henkilökohtaisesti (45 §) tiedoksi viimeistään 10 päivää ennen, tai 118b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, 30 päivää ennen istuntoa, vastaajaa oli varoitettu saapumatta jättämisen seuraamuksista ja vastaaja jättää saapumatta asian käsittelyn ensimmäiseen istuntoon ilman perusteltua ja oikea-aikaisesti esitettyä perustetta, silloin kantajan asiassa esittämiä tosiseikkoja koskevia väittämiä pidetään kiistattomina ja tuomioistuin voi sen perusteella antaa asiassa kantajan sitä vaatiessa yksipuolisen tuomion.

Siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 172 §:n mukainen maksamista koskeva määräys

Sivun alkuunSivun alkuun

172 §

  1. Tuomioistuin voi antaa maksamista koskevan määräyksen, vaikka kantaja ei sitä nimenomaisesti vaatisikaan, ja kuulematta vastaajaa, jos kanne koskee oikeutta rahamääräiseen suoritukseen, ja oikeus perustuu kantajan esittämiin tosiseikkoihin. Maksamista koskevassa määräyksessä vastaaja velvoitetaan joko maksamaan kantajalle saatava ja oikeudenkäyntikulut 15 päivän kuluessa maksamista koskevan määräyksen saamisesta tai samassa ajassa vastustamaan määräystä siinä tuomioistuimessa, joka sen antoi.
  2. Maksamista koskevaa määräystä ei voida antaa seuraavissa tilanteissa:
    1. riidan kohde on sellainen, jota tuomioistuinneuvoston olisi käsiteltävä ja päätettävä siitä,
    2. vastaajan olinpaikka ei ole tiedossa,
    3. maksamista koskeva määräys olisi annettava vastaajalle, joka on ulkomailla.
  3. Jos tuomioistuin ei anna maksamista koskevaa määräystä, se käsittelee asian oikeuden istunnossa.

On myös mahdollista nostaa uusintakäsittelyä koskeva kanne siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 233 §:n mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien kun kantaja sai tietää uusintakäsittelyn perusteesta tai kun hän olisi voinut vedota siihen. Tämä määräaika ei kuitenkaan pääty ennen kuin on kulunut kolme kuukautta kiistanalaisen ratkaisun lopulliseksi tulosta.

On myös mahdollista nostaa mitätöintiä koskeva kanne siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 234 §:n mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa kiistanalaisen ratkaisun antamisesta.

Takautumiskanne voidaan nostaa siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 240 §:n mukaisesti kahden kuukauden kuluessa muutoksenhakutuomioistuimen ratkaisun antamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Se tarkoittaa kalenteripäiviä, mutta jos määräaika kuitenkin päättyy lauantaina tai sunnuntaina, katso vastaus 6.

Esimerkki: jos henkilön on toimittava tai hänelle annetaan tiedoksi asiakirja maanantaina, 4. huhtikuuta 2005 ja hänen on vastattava 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, tarkoittaako se että hänen on vastattava ennen:

i) maanantaita, 18. huhtikuuta (kalenteripäiviä)

14 päivää voidaan pitää kahtena viikkona, joten sovelletaan alla mainittua pykälää.

Siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 57 §

2) Viikkoina tai vuosina laskettavat määräajat päättyvät sinä päivänä, joka on sama päivämäärä kuin se, jolloin määräajan kulumisen käynnistävät tapahtumat sattuivat, ja jos kuukaudessa ei ole sellaista päivää, kuukauden viimeisenä päivänä. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai pyhäpäivänä, määräajan viimeinen päivä on ensimmäinen seuraava työpäivä. Tunneissa ilmaistut määräajat päättyvät sen tunnin päättyessä, jolla on sama numero kuin sillä tunnilla, jolloin määräajan kulumisen käynnistävät tapahtumat ilmenivät.

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Siviililain 122 §:n 2 momentin tulkinnan mukaan määräaika alkaa tapahtumaa seuraavana päivänä (vain sen päättyminen on nimenomaisesti ilmaistu). Katso vastaus 1 a).

Sivun alkuunSivun alkuun

5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Katso vastaus 1 a), siviililain 122 §:n 2 momentti.

Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin?

Ei ole.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kyllä (siviililain 122 §:n 3 momentti).

Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Kyllä.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia 1), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Tämä ei koske Tšekin tasavaltaa.

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Tämä ei koske Tšekin tasavaltaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Ei ole. Katso muutoksenhaun tavanomaiset määräajat, vastaus 5 a)

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Eivät voi.

Kanteen vireilletuloa koskevat seuraavat siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) säännökset:

115 §

2) Haaste on toimitettava asianosaisille siten, että heillä on riittävästi aikaa valmistautua, säännönmukaisesti vähintään 10 päivää 118b §:ssä tarkoitetuissa asioissa, ja vähintään 30 päivää ennen asian suunniteltua käsittelypäivää.

118b §

1) Asioissa, jotka koskevat yksityisyyden suojaa siviililain mukaisesti; asioissa, joissa on kyse suojasta tiedon julkistamista vastaan, kuten ilmaisun-, sanan- ja lehdistön vapauden väärinkäyttö, ja mahdollisesti kolmansien osapuolten oikeuksien suojasta joukkotiedotusvälineitä koskevien lakien mukaan; riita-asioissa, jotka johtuvat konkurssista ja sovinnosta; asioissa, jotka koskevat tosiseikkoja taloudellisen kilpailun suojaamista koskevissa riita-asioissa, vilpillisellä kilpailulla rikottujen tai vaarannettujen oikeuksien turvaamista koskevissa riita-asioissa, liikesalaisuuden rikkomisella rikottujen tai vaarannettujen oikeuksien turvaamista koskevissa riita-asioissa; tai muissa laissa tarkoitetuissa tilanteissa osapuolet voivat tuoda esiin asiaa koskevia tosiseikkoja, jotka ovat olennaisia ratkaisun kannalta ja nimetä todisteita niiden toteen näyttämiseksi viimeistään ensimmäisen niitä koskevan istunnon päätteeksi. Myöhemmin esitettyjä tosiseikkoja tai todisteita ei oteta huomioon. Sanottua ei sovelleta, jos kyseiset tosiseikat tai todisteet esitetään sen vuoksi, että asianosainen pyrkii horjuttamaan esitettyjen todistuskappaleiden luotettavuutta, ja ne ilmenivät ensimmäisen istunnon jälkeen tai jos asianosainen ei ilman omaa syytään voinut esittää niitä ajoissa.

2) Asianosaisille on annettava ohjeet ensimmäiseen istuntoon annettavassa haasteessa näistä 1 momentin mukaisista velvoitteista ja niiden noudattamatta jättämisen seuraamuksista.

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Tämä ei koske Tšekin tasavaltaa.

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

(Tavallisesti) aineellisen lain määräaikojen noudattamatta jättämisestä seuraa, että oikeus vanhenee eli sitä ei voida enää panna lain nojalla täytäntöön.

Prosessioikeudellisten määräaikojen noudattamatta jättämisestä seuraa, että laillista oikeutta ei voida enää käyttää.

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Prosessioikeudellisten määräaikojen osalta katso vastaus 1 b), siviiliprosessilain (laki N:o 99/1963 Kok.) 58 §. Aineellisen oikeuden (siviililaissa määriteltyjen) määräaikojen osalta oikeuskeinoja ei ole.

Lisätietoja

________________________

1 Esimerkiksi: Portugalin Azorit ja Madeira, Ranskan merentakaisiset departementit ja merentakaiset alueet, Espanjan Kanarian saaret jne.

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 16-04-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta