Euroopan komissio > EOV > Menettelylliset määräajat > Itävalta

Uusin päivitys: 30-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Menettelylliset määräajat - Itävalta

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä 1.
2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä 2.
3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin? 3.
4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)? 4.
4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)? 4.a)
5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua? 5.
5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi? 5.a)
5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä? 5.b)
5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa? 5.c)
5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät? 5.d)
6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään? 6.
7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon? 7.
8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla? 8.
9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja? 9.
10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää? 10.
11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen? 11.
12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta? 12.
13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään? 13.

 

1. Erityyppiset määräajat, joita sovelletaan siviiliasioita koskevien eri menettelyllisten säädösten yhteydessä

Itävallan lainsäädännössä sovelletaan erityyppisiä määräaikoja.

Ensinnäkin toisistaan on erotettava menettelylliset ja aineellisoikeudelliset määräajat. Menettelylliset määräajat (käsittelymääräajat) ovat määräaikoja, joiden loppuun mennessä osapuoli tai muu asianosainen voi tehdä tietyn prosessitoimen tai hänen on tehtävä tällainen toimi. Aineellisoikeudelliset määräajat ovat määräaikoja, joiden loppuun mennessä sellaisen tietyn seikan on tapahduttava, johon oikeusjärjestys liittää tiettyjä aineellisoikeudellisia seurauksia (esimerkiksi kieltokannetta hallinnanhäirintätapauksessa koskeva määräaika siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 454 §:n mukaan tai vuokraoikeudelliset irtisanomismääräajat kyseisen lain 560 §:n mukaan). Olennainen ero on se, että toisin kuin aineellisoikeudellisten määräaikojen osalta menettelyllisiin määräaikoihin ei sisälly postinkulkuun kuluvaa aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi muutoksenhaku on suoritettu ajoissa menettelyllisen määräajan osalta, jos muutoksenhakukirjelmä on postitettu (josta postileima on osoituksena) kyseisen määräajan viimeisenä päivänä, vaikka kirjelmä saapuisi tuomioistuimeen vasta pitkän ajan kuluttua määräajan päättymisestä.

Lainsäädännössä asetetut, tuomioistuimen asettamat ja ohjeelliset määräajat:

Itävallan lainsäädännössä tehdään ero myös sen mukaan, määräytyykö määräajan pituus välittömästi lainsäädännön perusteella (esimerkiksi muutoksenhakumääräajat) vai asettaako tuomioistuin määräajan yksittäisen tapauksen edellyttämällä tavalla (esimerkiksi määräaika kulujen kattamiseksi asetettavan vakuuden osalta). Näiden määräaikojen yhdistelmän muodostavat ohjeelliset määräajat, joiden osalta lainsäädännössä annetaan ainoastaan tietyt puitteet (vähimmäis- ja enimmäiskesto tai likimääräinen määräaika, kuten valmisteluistunnon määrääminen siviiliprosessilain 257 §:n 1 momentin mukaan).

Sivun alkuunSivun alkuun

Absoluuttiset määräajat määräytyvät niiden päättymisajankohdan (yleensä kalenteripäivä) mukaan, kun taas relatiivisten määräaikojen osalta annetaan niiden alkamisajankohta ja kesto.

Tuomioistuin voi pääsääntöisesti pidentää määräaikaa (erstreckbare Frist). Jos määräajan pidentäminen on lainsäädännössä poikkeuksellisesti kielletty, on kyseessä sitova määräaika (unerstreckbare Frist tai Notfrist, esimerkiksi muutoksenhakumääräajat).

Palautettavissa oleva määräaika (restituierbare Frist) ja sellainen määräaika, joka ei ole palautettavissa (nicht restituierbare Frist), eroavat toisistaan siinä, voidaanko tilannetta ennallistaa määräajan laiminlyöntitapauksessa. Määräaika on pääsääntöisesti palautettavissa, mutta jos tilanteen ennallistaminen on poikkeuksellisesti kielletty, on kyse preklusiivisesta tai rauettavasta määräajasta (Präklusivfrist tai Fallfrist). Preklusiivisia prosessimääräaikoja ovat esimerkiksi mitättömyys- ja palauttamiskanteen nostamista koskevat määräajat (siviiliprosessilain 534 §).

2. Luettelo niistä päivistä, jotka eivät ole 3. kesäkuuta 1971 annetun asetuksen (ETY, EURATOM) N:o 1182/71 mukaisia työpäiviä

Vapaapäiviä Itävallassa ovat lauantai, sunnuntai, pitkäperjantai ja laissa säädetyt vapaapäivät, joita ovat uusivuosi (1.1.), loppiainen (6.1.), pääsiäismaanantai, vapunpäivä (1.5.), helatorstai, helluntain jälkeinen maanantai, Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhla, Neitsyt Marian taivaaseenastumisen päivä (15.8.), kansallispäivä (26.10.), pyhäinpäivä (1.11.), Neitsyt Marian perisynnittömän sikiämisen päivä (8.12.), joulupäivä (25.12.) ja Tapaninpäivä (26.12.).

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Mitä yleisiä sääntöjä sovelletaan erilaisten siviilimenettelyjen määräaikoihin?

Määräaikoja koskevat säännökset ovat saatavilla olennaisilta osin siviiliprosessilain 123–129 §:ssä ja 140–143 §:ssä sekä tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain (Gerichtsorganisationsgesetz, GOG) 89 §:ssä.

4. Kun teko tai virallinen toimi on suoritettava tietyn ajanjakson aikana, milloin ajanjakso alkaa – eli mikä on se hetki, josta tämän teon tai virallisen toimen määräaika alkaa kulua (terminus a quo)?

Määräaika alkaa kulua pääsääntöisesti määräajan asettaneen tai sen kulumisen aloittaneen päätöksen tiedoksiannosta; muissa tapauksissa määräajan kuluminen alkaa päätöksen antamisesta (siviiliprosessilain 124 §).

4.a) Voiko määräajan kulumisen aloittavaan hetkeen vaikuttaa tai sitä muuttaa se tapa, jolla asiakirjat lähetetään tai annetaan tiedoksi (henkilökohtaisesti haastemiehen välityksellä tai postitse)?

Ei voi. Kuten 4 kohdasta ilmenee, (menettelyllisen) määräajan käynnistävänä tapahtumana on pääsääntöisesti tiedoksianto. Tiedoksiantotavalla ei ole tähän vaikutusta.

5. Mistä hetkestä tämä määräaika alkaa kulua?

Määräaika alkaa kulua sellaisen päätöksen tiedoksiannosta tai antamisesta, jossa määräaika asetetaan tai joka laukaisee määräajan alkamisen.

5.a) Kun kyseinen määräaika on ilmaistu päivissä, lasketaanko mukaan sitä määräajan kulumisen aloittavaa päivää, jolloin itse toimi suoritetaan, tapahtuma ilmenee, päätös tehdään tai asia annetaan tiedoksi?

Ei lasketa. Määräaikaa laskettaessa ei oteta mukaan sitä päivää, jolloin määräajan kulumisen aloittava seikka (esimerkiksi tiedoksianto) tapahtui.

Sivun alkuunSivun alkuun

Onko jonkin määräajan alkamisajankohta jollain tavalla riippuvainen vastaanottajan kuittauksesta tai siitä, että hän on tietoinen toimesta? Jos on, niin miten?

Ei ole.

5.b) Kun määräaika on ilmaistu päivissä, sisältääkö ilmoitettu päivien lukumäärä kalenteripäiviä vai vain työpäiviä?

Määräajat lasketaan kalenteripäivissä.

Esimerkki: jos henkilön on toimittava tai hänelle annetaan tiedoksi asiakirja maanantaina 4. huhtikuuta 2005 ja hänen on vastattava 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, tarkoittaako se että hänen on vastattava ennen:

i) tiistai 19. huhtikuuta (viimeinen mahdollinen päivä vastaamiselle on maanantai 18. huhtikuuta).

5.c) Entä jos kyseinen määräaika on ilmaistu kuukausissa tai vuosissa?

Myös tässä tapauksessa määräajat lasketaan kalenteripäivissä.

5.d) Milloin kyseiset määräajat päättyvät?

Viikoissa, kuukausissa tai vuosissa annettu määräaika päättyy viimeisen viikon tai kuukauden sinä päivänä, joka vastaa nimeltään tai järjestysluvultaan määräajan alkamispäivää (siviiliprosessilain 125 §:n 2 momentti). Siinä tapauksessa, että määräajan viimeisestä kuukaudesta puuttuu määräajan päättymisen osalta ratkaiseva päivämäärä (määräaika alkaa esimerkiksi 31. tammikuuta), määräaika päättyy kyseisen kuukauden viimeisenä päivänä (125 §:n 2 momentti). Vapaapäivät eivät vaikuta määräaikojen alkamiseen tai kulumiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Onko olemassa mitään aloitusajankohtaa niille määräajoille, joita sovelletaan poikkeuksellisesti tai erityisesti tiettyihin siviiliprosesseihin?

Ei ole.

6. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai yleisenä vapaapäivänä, pidennetäänkö sitä seuraavaan työpäivään?

Kyllä. Jos määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina, yleisenä vapaapäivänä tai pitkäperjantaina, sitä pidennetään seuraavaan työpäivään.

Sovelletaanko pidentämistä, vaikka kyseinen määräaika alkaa kulua tulevaisuuden tapahtumasta?

Kyllä.

7. Kun pyyntö esitetään tuomioistuimelle, joka sijaitsee jäsenvaltion manneralueella (niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka muodostuvat suurkaupungista ja siitä syrjässä olevista aluekokonaisuuksista tai joilla on maantieteellisesti erossa olevia aluekokonaisuuksia), pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat yhdessä kyseisistä aluekokonaisuuksista tai ulkomailla? Jos pidennetään, miten paljon?

Tämä ei koske Itävaltaa.

8. Käänteisesti, jos pyyntö esitetään sellaiselle tuomioistuimelle, joka sijaitsee yhdessä kyseisistä manneralueista erossa olevista aluekokonaisuuksista, pidennetäänkö määräaikoja niiden henkilöiden osalta, jotka eivät asu tai oleskele kyseisellä aluekokonaisuudella tai jotka asuvat tai oleskelevat ulkomailla?

Tämä ei koske Itävaltaa.

9. Onko tiettyihin siviiliasioihin kohdistuviin muutoksenhakuihin sovellettava erityisiä määräaikoja?

Muutoksenhakumääräajat määräytyvät periaatteessa ratkaisun muodon (tuomio vai päätös) ja asian luonteen perusteella. Siviiliriita-asioissa muutoksenhakuaika on valituksen (Rekur) osalta pääsääntöisesti 14 päivää ja muun muutoksenhaun (Berufung) osalta neljä viikkoa.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Voivatko tuomioistuimet hätätilanteessa tai muusta syystä lyhentää paikalletulolle asetettua määräaikaa tai asettaa erityisen määräpäivän paikalletuloa varten? Voidaanko käänteisesti kyseisiä määräaikoja pidentää?

Tuomioistuin voi pääsääntöisesti pidentää määräaikaa. Jos määräajan pidentäminen on poikkeuksellisesti kielletty lainsäädännössä, on kyseessä sitova määräaika (esimerkiksi muutoksenhakumääräajat).

Kaikkia määräaikoja voidaan lyhentää osapuolten sopimuksella, jonka olemassaolo on osoitettava kirjallisesti. Tuomioistuin voi lyhentää määräaikaa osapuolen hakemuksesta, jos osoitetaan, että määräajan lyhentäminen on todennäköisesti tarpeen huomattavien haittojen ehkäisemiseksi, ja jos se osapuoli, jonka toimia määräaika koskee, voi suorittaa kyseisen prosessitoimen vaikeuksitta lyhennetyssä määräajassa (siviiliprosessilain 129 §).

Määräaikaa voidaan pidentää hakemuksesta, jos pidennyksestä hyötyvä osapuoli ei voi suorittaa kyseistä prosessitointa alkuperäisessä määräajassa vakavien tai väistämättömien syiden vuoksi ja jos hän ilman pidennystä kärsisi korvaamattomia vahinkoja (128 §:n 2 momentti). Määräaikoja ei voida pidentää osapuolten sopimuksella (128 §:n 1 momentti).

11. Jos sellainen asiakirja, joka on osoitettu asuinpaikkansa vuoksi määräajan pidennykseen oikeutetulle asianosaiselle, annetaan tiedoksi hänelle sellaisessa paikassa, jossa asuvilla ei ole oikeutta määräajan pidennykseen, menettääkö kyseinen asianosainen oikeutensa määräajan pidennykseen?

Ei menetä, koska kyseessä on prosessitoimen suorittamisen oikea-aikaisuus suhteessa itävaltalaiseen tuomioistuimeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Mitä seuraamuksia aiheutuu, jos määräaikoja ei noudateta?

Prosessitoimen laiminlyönnistä seuraa yleensä se, ettei kyseinen osapuoli voi enää suorittaa myöhempiä prosessitoimia (prekluusiovaikutus, siviiliprosessilain 144 §). Tästä poikkeuksena ovat esimerkiksi 289 §:n 2 momentti (todistelun vastaanotosta poisjääntiä koskevat seuraamukset) ja 491 § (valituksen käsittelystä poisjääntiä koskevat seuraamukset).

Myöhässä tehdyt prosessitoimet hylätään pääsääntöisesti lain nojalla tai muutamissa tapauksissa ainoastaan hakemuksesta.

Yleisten seuraamusten lisäksi laiminlyönnistä voi tietyissä tapauksissa aiheutua myös erityisiä seuraamuksia, jotka vaihtelevat huomattavasti. Tärkein laiminlyönnin erityisistä seuraamuksista on se, että toinen osapuoli voi pyytää yksipuolisen tuomion antamista laiminlyönnin perusteella (siviiliprosessilain 396 § ja 442 §). Esimerkkinä voidaan lisäksi mainita asian käsittelyn lykkääntyminen (vähintään kolmeksi kuukaudeksi) 170 §:n mukaan, jos molemmat osapuolet laiminlyövät osallistumisen tuomioistuimen käsittelyyn. Jos kantaja jää pois avio-oikeudellisen asian käsittelystä, kanne todetaan vastaajan pyynnöstä perutuksi, vaikkei siitä katsota luovutun (460 §:n 5 kohta).

13. Jos määräaika ylitetään, mitä oikeuskeinoja niitä noudattamatta jättäneillä asianosaisilla on käytettävissään?

Asian käsittelystä poisjäännistä tai prosessitoimen laiminlyönnistä aiheutuvien seuraamusten välttämiseksi voidaan turvautua seuraaviin oikeuskeinoihin:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Oikeuksien ennalleen palauttaminen (Wiedereinsetzung in den vorigen Stand, siviiliprosessilain 146 § ja sitä seuraavat pykälät)
  2. Takaisinsaanti (Widerspruch, 397a § ja 442a §)
  3. Valitus (Berufung, 461 § ja sitä seuraavat pykälät)
  1. Oikeuksien ennalleen palauttaminen on oikeuskeino, johon voidaan turvautua asian käsittelystä poisjäännistä tai prosessitoimelle asetetun määräajan laiminlyönnistä aiheutuvien seuraamusten välttämiseksi silloin, kun osapuolen tai hänen edustajansa laiminlyönti on johtunut odottamattomasta tai väistämättömästä tapahtumasta. Lisäksi edellytetään, ettei osapuoli tai hänen edustajansa ole aiheuttanut laiminlyöntiä tai ainakaan se ei ole saanut aiheutua heidän vähäistä suuremmasta tuottamuksestaan. Tätä oikeuskeinoa koskeva hakemus on toimitettava 14 päivän kuluessa laiminlyönnin aiheuttaneen esteen poistumisesta.
  2. Takaisinsaanti on oikeuskeino, jolla voidaan hakea yksipuolisen tuomion kumoamista siviiliprosessilain 396 §:n tai 442 §:n nojalla. Takaisinsaantia on haettava pääsääntöisesti 14 päivän kuluessa yksipuolisen tuomion tiedoksiannosta asiaa käsittelevään tuomioistuimeen toimitetulla asiakirjalla. Kyseistä määräaikaa ei voida pidentää.
  3. Yksipuolista tuomiota vastaan voidaan tehdä valitus erityisesti sillä perusteella, ettei laiminlyöntiä ole tapahtunut, koska tapaukseen on soveltunut jokin siviiliprosessilain 477 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan mitättömyysperusteista (virheellinen tiedoksianto tai osapuolen puutteellinen edustus asian käsittelyssä).

« Menettelylliset määräajat - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta