Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Ruotsi

Uusin päivitys: 03-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto tarkoittaa käytännössä? Miksi on olemassa kirjallisten asiakirjojen tiedoksiantoa koskevia erikoissääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on lain mukaan annettava tiedoksi? 2.
3. Kuka on vastuussa asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Mikä on tavallisin tapa toimittaa tiedoksianto? 4.
5. Mitkä ovat vaihtoehtoiset tiedoksiantotavat? 5.
6. Onko olemassa kirjallista asiakirjaa, joka osoittaa, että kirjallinen asiakirja on otettu vastaan tai luovutettu? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos se, jolle asiakirja annetaan tiedoksi, ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto toimitetaan lainvastaisella tavalla? Voiko tiedoksiannosta tulla jollain toisella tavalla hyväksyttävä, vai onko se toimitettava uudelleen? 7.
8. Maksaako kirjallisen asiakirjan tiedoksisaanti jotain? Jos maksaa, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto tarkoittaa käytännössä? Miksi on olemassa kirjallisten asiakirjojen tiedoksiantoa koskevia erikoissääntöjä?

Tiedoksianto tarkoittaa käytännössä sitä, että tavoitellulle henkilölle lähetetään tai luovutetaan tietty asiakirja ja että on todiste siitä, että kyseinen henkilö on ottanut sen vastaan, tai että tiedoksiantoa koskevaa lainsäädäntöä on noudatettu. Tiedoksiantoa koskevia sääntöjä on olemassa muun muassa siksi, että näin tuomioistuimet voivat olla varmoja siitä, että asiakirja on toimitettu vastaanottajalle.

2. Mitkä asiakirjat on lain mukaan annettava tiedoksi?

Tiedoksianto on toimitettava, jos asiasta on annettu erityinen määräys tai jos ilmoittamista koskevan säännöksen tavoitteen perusteella ilmenee, että tiedoksianto on pakollinen. Muutoin tiedoksianto on toimitettava vain, jos se on tarpeellista tapaukseen liittyvien olosuhteiden vuoksi. Esimerkki tilanteesta, jossa erityinen lain säännös edellyttää asiakirjan tiedoksiantamista, on se, että riita-asiassa vastaajalle on annettava tiedoksi haastehakemus.

3. Kuka on vastuussa asiakirjan tiedoksiannosta?

Tavallisesti tiedoksiannosta huolehtii viranomainen tai tuomioistuin. Toisinaan viranomainen voi kuitenkin antaa asianosaiselle luvan huolehtia tiedoksiannosta itse, jos tämä niin haluaa (asianosaisen toimittama tiedoksianto). Tämä edellyttää, että tiedoksianto tapahtuu sääntöjen mukaan.

4. Mikä on tavallisin tapa toimittaa tiedoksianto?

Tavallisin tapa toimittaa tiedoksianto on lähettää asiakirja postitse tavoitellulle henkilölle. Kirjeen mukana lähetetään tiedoksiantovahvistus, joka asianomaisen on allekirjoitettava ja lähetettävä takaisin.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mitkä ovat vaihtoehtoiset tiedoksiantotavat?

Tiedoksianto voidaan toimittaa usealla tavalla. On olemassa tarkat säännöt siitä, milloin erilaisia tiedoksiantotapoja saa käyttää ja koska tiedoksianto katsotaan toimitetun tavoitellulle henkilölle. Tavallisimmat tiedoksiantotavat ovat seuraavat:

Yksinkertaistettu tiedoksianto: Asiakirja lähetetään postitse hakijan viimeisimpään tunnettuun osoitteeseen. Viimeistään seuraavana päivänä lähetetään ilmoitus siitä, että asiakirja on lähetetty. Vastaanottovahvistusta tai -kuittia ei tällöin tarvita. Yksinkertaistettua tiedoksiantoa saa käyttää vain jos tavoitellulle henkilölle on ilmoitettu, että oikeusasiassa saatetaan käyttää yksinkertaistettua tiedoksiantoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavoitellulle henkilölle voidaan toimittaa tiedoksianto ja vastaanottovahvistus vain kerran oikeusasian yhteydessä ja että tämän jälkeen tuomioistuin lähettää asiakirjat postitse.

Tiedoksianto puhelimitse: Asiakirjan sisältö luetaan puhelimessa sille, jolle se on annettava tiedoksi. Tämän jälkeen asiakirja lähetetään hänelle postitse.

Haastemiehen toimittama tiedoksianto: Haastemiehen tai tiettyjen muiden virkamiesten (esim. poliisin tai kruununvoudin) toimittama henkilökohtainen tiedoksianto.

Sijaistiedoksianto: Asiakirja luovutetaan jollekulle muulle kuin tavoitellulle henkilölle, esimerkiksi hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalle aikuiselle, hänen vuokraisännälleen tai työnantajalleen.

Tiedoksiannon kiinnittäminen: Jos on aiheellista olettaa, että kyseinen henkilö on piiloutunut, eikä asiakirjaa voida antaa tiedoksi kenellekään muulle (sijaistiedoksianto) , asiakirja voidaan tietyissä tapauksissa jättää tavoitellun henkilön asuntoon tai kiinnittää hänen oveensa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Erityinen tiedoksianto osakeyhtiölle: Osakeyhtiölle voidaan tietyin edellytyksin antaa tiedoksi asiakirja lähettämällä se yhtiön rekisteröityyn osoitteeseen.

Kuulutustiedoksianto: Viimeinen keino on toimittaa kuulutustiedoksianto. Kuulutustiedoksianto toimitetaan siten, että asiakirjaa pidetään saatavilla viranomaisten luona tai tuomioistuimessa samaan aikaan, kun tätä seikkaa ja asiakirjan pääasiallista sisältöä koskeva ilmoitus julkaistaan "Post- och Inrikes Tidningar" -lehdessä ja paikallislehdessä tai jommassakummassa niistä. Samaan aikaan asiakirja lähetetään postitse hakijan viimeisimpään tunnettuun osoitteeseen.

6. Onko olemassa kirjallista asiakirjaa, joka osoittaa, että kirjallinen asiakirja on otettu vastaan tai luovutettu?

Kyllä. Tavallisesti se, jolle asiakirja annetaan tiedoksi, antaa vahvistuksen tai viranomainen/tuomioistuin laatii asiakirjan todisteeksi siitä, että on toimitettu tiedoksianto puhelimitse, sijaistiedoksianto tai tiedoksiannon kiinnittäminen.

7. Mitä tapahtuu, jos se, jolle asiakirja annetaan tiedoksi, ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto toimitetaan lainvastaisella tavalla? Voiko tiedoksiannosta tulla jollain toisella tavalla hyväksyttävä, vai onko se toimitettava uudelleen?

Ruotsin tuomioistuimissa vallitsee vapaa todisteiden harkinta ja näytön arviointi. Jos voidaan selvittää, että henkilö on saanut asiakirjan, on merkityksetöntä, onko tiedoksianto toimitettu edellä mainitulla tavalla. Muotovirheet eivät siis itsessään merkitse sitä, että tiedoksianto olisi toimitettava uudelleen. Ratkaisevaa on se, onko asiakirja toimitettu vastaanottajalle.

Jos henkilö, jolle asiakirja on annettava tiedoksi, ei kuitenkaan ole saanut asiakirjaa ja jos tiedoksiantosääntöjä ei ole noudatettu, tuomio voidaan mahdollisesti kumota ns. ylimääräisillä muutoksenhakukeinoilla, joita ovat esimerkiksi tuomionpurkuhakemus ja tuomiovirhekantelu.

8. Maksaako kirjallisen asiakirjan tiedoksisaanti jotain? Jos maksaa, niin kuinka paljon?

Kun viranomainen/tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, kustannuksista vastaa valtio. Esimerkiksi kantajan ei tarvitse korvata tuomioistuimelle kuluja, jotka aiheutuvat siitä, että haastehakemus annetaan tiedoksi vastaajalle.

Jos haluat itse toimittaa tiedoksiannon jollekulle ja käännyt poliisiviranomaisen puoleen haastemiestiedoksiantoa koskevassa asiassa, peritään 250 kruunun hakemusmaksu.

Lisätietoja

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-05-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta