Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Slovakia

Uusin päivitys: 04-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (onko säännösten vastainen tiedoksianto korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Prosessisäännöksissä (siviiliprosessilaissa 99/1963 ja hallintomenettelylaissa 71/1967) säädetään yksityiskohtaisesti asiakirjojen tiedoksiannosta, koska sillä on perusluonteisia vaikutuksia oikeudenkäynnin asianosaisten oikeuksiin. Esimerkiksi vain asianmukaisesti tiedoksiannetulla päätöksellä voi olla lainvoima ja sitovia vaikutuksia oikeussuhteisiin, joita se koskee. Asiakirjan tiedoksianto eli oikeudellinen vaatimus asiakirjan toimittamisesta vastaanottajalle liittyy erottamattomasti tuomioistuimen päätöksen lainvoimaiseksi tulemiseen.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 

Periaatteessa kaikki asiakirjat, jotka tuomioistuin tai hallintoviranomainen toimittaa oikeudenkäynnin asianosaiselle, annetaan todisteellisesti tiedoksi. Ne annetaan tiedoksi joko itse oikeuskäsittelyn yhteydessä, haastemiehen välityksellä tai postitse. Jos asianosaista edustaa oikeudenkäynnissä asianajaja tai muu asiamies, asiakirjat toimitetaan vain kyseiselle edustajalle. Jos asianosaisen itsensä on suoritettava toimia oikeudenkäynnissä, asiakirjat toimitetaan edustajan lisäksi myös asianosaiselle. Päätös voidaan tietyissä tapauksissa antaa tiedoksi myös panemalla se nähtäville viralliselle ilmoitustaululle. Jos päätös on lain mukaan pantava nähtäville tuomioistuimen viralliselle ilmoitustaululle, päätös katsotaan viidentoista päivän kuluttua nähtävillepanosta tiedoksiannetuksi sellaisille asianosaisille, joiden henkilöllisyys tai olinpaikka ei ole tuomioistuimen tiedossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Se, joka antaa asiakirjan tiedoksi.

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 

Asiakirja annetaan tiedoksi joko itse oikeuskäsittelyn yhteydessä, postitse, haastemiehen välityksellä tai tietyissä tapauksille panemalla se nähtäville viralliselle ilmoitustaululle. Postitse asiakirja voidaan toimittaa joko kirjattuna lähetyksenä tai henkilökohtaisesti vastaanottajalle. Tuomioistuin voi antaa asiakirjan tiedoksi itse, valtuuttamansa ulosottomiehen tai kunnallis- tai poliisiviranomaisen välityksellä sekä erikseen säädetyissä tapauksissa myös Slovakian oikeusministeriön kautta. Asiakirja voidaan toimittaa vastaanottajan kotiosoitteeseen, toimipaikkaan (liikepaikkaan), työpaikalle tai mihin tahansa paikkaan, josta hänet voidaan tavoittaa. Asiakirja annetaan vastaanottajalle tiedoksi henkilökohtaisesti, jos näin säädetään laissa tai jos tuomioistuin näin määrää.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Jos vastaanottajaa, jolle asiakirja on annettava henkilökohtaisesti tiedoksi, ei tavoiteta paikasta, jossa hänen on määrä olla asiakirjan vastaanottaakseen, hänelle ilmoitetaan asianmukaisella tavalla päivä ja kellonaika, jolloin asiakirjan tiedoksianto suoritetaan uudelleen. Jos myös uusi yritys epäonnistuu, asiakirja jätetään postin tai kunnallisen viranomaisen huostaan ja vastaanottajalle ilmoitetaan tästä asianmukaisella tavalla. Jos vastaanottaja ei nouda lähetystä kolmen päivän kuluessa siitä, kun se on jätetty noudettavaksi, tiedonanto katsotaan suoritetuksi kyseisen määräajan kolmantena päivänä, vaikka vastaanottaja ei olisi saanut tietoa lähetyksen jättämisestä noudettavaksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Viranomaisille tai oikeushenkilöille tiedoksi annettavat asiakirjat toimitetaan sellaisille henkilöstön jäsenille, joilla on valtuudet vastaanottaa asiakirjoja viranomaisen tai oikeushenkilön puolesta. Jos tällaisia henkilöitä ei ole, henkilökohtaisesti tiedoksi annettava asiakirja toimitetaan henkilölle, joka on valtuutettu toimimaan viranomaisen tai oikeushenkilön puolesta. Muut asiakirjat voidaan toimittaa kenelle tahansa henkilöstön jäsenelle, joka ottaa ne vastaan.

Jos asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi oikeushenkilölle kaupparekisterissä tai muussa rekisterissä mainitussa toimipaikan osoitteessa eikä tuomioistuimen tiedossa ole muuta oikeushenkilön osoitetta, tiedoksianto katsotaan suoritetuksi kolmen päivän kuluttua siitä, kun perillesaamaton lähetys on palautunut tuomioistuimelle – myös siinä tapauksessa, että oikeushenkilön puolesta toimimaan valtuutettu henkilö ei ollut saanut tästä tietoa.

Jos asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi liiketoimintaoikeuden omaavalle luonnolliselle henkilölle kaupparekisterissä tai muussa rekisterissä mainitussa liikepaikan osoitteessa eikä tuomioistuimen tiedossa ole muuta osoitetta, tiedoksianto katsotaan suoritetuksi kolmen päivän kuluttua siitä, kun perillesaamaton lähetys on palautunut tuomioistuimelle – myös siinä tapauksessa, että liiketoimintaoikeuden omaava luonnollinen henkilö ei ollut saa tästä tietoa.

Asianajajalle tarkoitetut asiakirjat voidaan antaa tiedoksi myös asianajajan palveluksessa oleville avustaville asianajajille tai muille työntekijöille, jotka asianajaja on valtuuttanut vastaanottamaan lähetyksiä.

Julkiselle notaarille tarkoitetut asiakirjat voidaan antaa tiedoksi myös julkisen notaarin palveluksessa oleville avustaville notaareille tai muille työntekijöille, jotka julkinen notaari on valtuuttanut vastaanottamaan lähetyksiä.

Ulosottomiehelle tarkoitetut asiakirjat voidaan antaa tiedoksi myös ulosottomiehen palveluksessa olevalle avustavalle ulosottomiehelle, joka voi osoittaa, että hänet on valtuutettu vastaanottamaan lähetyksiä.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Jos asiakirja toimitetaan henkilökohtaisesti, vastaanottaja todistaa vastaanottaneensa sen allekirjoittamalla vastaanottotodistuksen, joka palautetaan tuomioistuimelle.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (onko säännösten vastainen tiedoksianto korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Jos asiakirjaa ei voida toimittaa vastaanottajalle, posti ilmoittaa asiasta tuomioistuimelle todeten, ettei lähetystä voida toimittaa perille. Asiakirja annetaan tällöin uudelleen tiedoksi, jolloin tuomioistuin voi esimerkiksi yrittää löytää muun osoitteen, johon lähetys voidaan toimittaa vastaanottajalle. Jos lähetys palautuu uudelleen perillesaamattomana, tiedoksianto katsotaan suoritetuksi toisella yrityksellä. Jos tiedoksianto on tapahtunut säännöstenvastaisesti, se ei ole pätevä ja asiakirja on annettava uudelleen tiedoksi vastaanottajalle.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Asiakirjan tiedoksiannosta ei peritä maksua.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta