Asiakirjojen tiedoksianto - Espanja

SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä osapuolten kirjelmien ja oikeudellisten toimenpiteiden tiedoksianto käytännössä tarkoittaa?  2. Mitkä kirjelmät ja toimenpiteet on annettava tiedoksi prosessin aikana?  3. Kuka huolehtii osapuolten kirjelmien tai oikeudellisen toimenpiteen tiedoksiannosta?  4. Miten kirjelmä tai oikeudellinen toimenpide yleensä annetaan tiedoksi?  5. Mitä tapahtuu, jos kirjelmää tai toimenpidettä ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?  6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?  7. Mitä tapahtuu, jos tiedoksianto on suoritettu lainvastaisesti tai jos asianomainen ei ole saanut ilmoitusta (esim. jos se on annettu kolmannelle henkilölle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?  8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

 

Oikeudellisen asiakirjan lähettämiseen ei riitä kirjeen postittaminen. Oikeudenkäynnin osapuolena olevan on lähetettävä erilaisia asiakirjoja kiistan toiselle osapuolelle ja myös vastaanotettava niitä. Ainoastaan tällä tavalla turvataan riittävä oikeus ajaa omia etuja, sillä oikeuden käyttämisen perusedellytys on tietoisuus prosessin vireilläolosta. Juridisin käsittein ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että sekä tuomioistuimen että asianosaisten prosessiasiakirjat ja -toimet on annettava tiedoksi.

Haaste tai kutsu (emplazamiento tai citación) on periaatteessa tuomioistuimen ensimmäinen prosessitoimi, jolla toiselle osapuolelle ilmoitetaan oikeudenkäynnin aloittamisesta; toimenpiteen suorittaa tuomioistuimen puolesta oikeusnotaarin (Secretario Judicial) ohjauksessa tuomioistuimen viranhaltija, joka käy henkilökohtaisesti vastaajaksi haastetun tai muun oikeudenkäyntiin osallistuvan henkilön kotiosoitteessa.

Tiedoksiannon tarve ei ilmene ainoastaan prosessin alussa, vaan myös oikeudenkäynnin eri vaiheissa sekä asianosaisten että sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka eivät ole asianosaisia, mutta jotka on kutsuttava oikeuteen (todistajat, asiantuntijat jne.). Espanjassa tuomioistuin huolehtii itse asiakirjojen toimittamisesta, prosessitoimien ilmoittamisesta ja päätöstensä tiedoksiannosta asianosaisille ja muille prosessiin osallistuville.

Jos asianosaisilla on oikeudenkäyntiedustaja (lukuun ottamatta suullisia käsittelyjä, joissa edun määrä ei ylitä 900 euroa, ja summaarisen menettelyn vireillepanoa, osapuolia edustaa oikeudenkäynnissä tavallisesti asiamies, joka on laillisesti pätevä esiintymään asiaa tutkivassa tuomioistuimessa), tämä vastaanottaa ja allekirjoittaa kaikki tiedoksiannot asianosaisen edustajana. Jos edustajaa ei ole, tiedoksianto toimitetaan suoraan asianosaiselle.

1. Mitä osapuolten kirjelmien ja oikeudellisten toimenpiteiden tiedoksianto käytännössä tarkoittaa?

Espanjassa ei tehdä eroa ranskankielisten käsitteiden notification (muodollisuus, jota noudattaen toimen sisältö saatetaan henkilön tietoisuuteen) ja signification (tiedoksiannolle annetaan tämä nimi, kun sen toimittaa huissier de justice) välillä. Asianosaisten kirjelmät saatetaan muiden osapuolten tietoon, ja oikeuden toimenpiteet ilmoitetaan ns. oikeudellisina tiedoksiantotoimenpiteinä (actos de comunicación judicial), jotka suoritetaan tuomioistuimen toimesta palvelun asianmukaisesta hoitamisesta vastaavan Secretario judicialin ohjauksessa. Toimenpiteet suorittaa käytännössä Secretario judicial itse tai hänen määräämänsä viranhaltija jollakin seuraavista tavoista:

1. Tiedoksianto toimitetaan asiamiehelle, joka edustaa prosessin asianosaisiksi haastettuja henkilöitä.
2. Tiedoksiannettava asiakirja lähetetään postitse, sähkeitse tai muulla teknisellä välineellä, jonka avulla sen vastaanotto, vastaanottopäivä ja sisältö voidaan luotettavasti todistaa.
3. Secretario judicial tai tämän valtuuttama viranhaltija toimittaa henkilökohtaisen tiedoksiannon, jossa vastaanottajalle annetaan jäljennös tiedoksiannettavasta päätöksestä, tuomioistuimen antamasta määräyksestä, haasteesta tai kutsusta.
4. Jos vastaanottajaa ei tavoiteta (tuomioistuimella on velvollisuus tarkistaa kotipaikka eri julkisista rekistereistä, joista useisiin pääsee tutustumaan sähköisesti itse tuomioistuimesta käsin), tiedoksianto suoritetaan oikeus- tai tuomioistuimen oveen kiinnitettävin kuulutuksin (tosin kantajan pyynnöstä nämä kuulutukset voidaan myös julkaista virallisissa lehdissä tai muussa tiedotusvälineessä). Tästä järjestyksestä poiketaan niiden tuomioiden osalta, jotka on julkaistava paitsi oikeusistuimen ilmoitustauluilla myös autonomisen alueen virallisessa lehdessä.

Kaikki tuomioistuimen prosessuaaliset tiedoksiantotoimet eivät ole kuitenkaan samanlaisia, vaan on tehtävä perusero niiden tavoitteiden suhteen. Näin ollen erotetaan:

Sivun alkuun

1. tiedoksiannot, joissa välitetään tieto päätöksestä, oikeudenkäyntitoimesta tai menettelystä
2. haasteet, joissa ilmoitetaan vastaanottajalle, että tämän on saavuttava henkilökohtaisesti oikeus- tai tuomioistuimen eteen asian hoitamiseksi asetetussa määräajassa
3. kutsut, joissa vastaanottajalle ei ilmoiteta määräaikaa vaan paikka, päivämäärä ja tarkka kellonaika, jona saapuvillaolo sekä asian hoitaminen on määrä tarkastaa
4. käskyt, joissa vastaanottaja määrätään lain mukaisesti toimimaan tai olemaan toimimatta tietyllä tavalla
5. määräykset, joiden vastaanottajat eivät ole kansalaisia vaan kiinteistö-, kauppa-, alus- tai irtaimen omaisuuden osamaksukaupparekisterin pitäjiä, notaareja, hyväksyttyjä pörssivälittäjiä tai oikeus- taikka tuomioistuimen edustajia. Niillä määrätään antamaan todistuksia tai vahvistamaan asiakirjoja sekä panemaan täytäntöön tehtäviin kuuluvia toimia;
6. virkakirjeet, joiden vastaanottajat ovat muita kuin oikeusviranomaisia ja muita viranhaltijoita kuin edellisessä kohdassa mainitut.

Oikeudellisten tiedoksiantotoimien erityissääntelyä voidaan perustella sillä, että kyseessä eivät ole muotomääräykset, vaan keinot, joilla oikeudenkäynnin osapuolille tai sellaisiksi määrättäville tai joutuville turvataan mahdollisuus ajaa oikeuksiaan ja oikeutettuja etujaan perusoikeutena, johon kuuluu tehokkaan oikeussuojan saanti; näin estetään tilanne, jossa henkilö ei voisi vastata puolestaan. Tämän oikeuden käyttämisen edellytyshän on tietoisuus vireillä olevasta oikeudenkäynnistä.

2. Mitkä kirjelmät ja toimenpiteet on annettava tiedoksi prosessin aikana?

Kaikki tärkeät prosessitoimet on annettava tiedoksi kaikille oikeudenkäynnin osapuolille ja niille, joita asia koskee tai joiden etua se voi loukata. Tarkemmin sanottuna:

Sivun alkuun

1. Oikeuden päätökset ja Secretario Judicialin määräämät oikeudenkäyntitoimet annetaan tiedoksi kaikille prosessin osapuolille.
2. Oikeuden määräyksestä vireillä olevasta prosessista annetaan niin ikään tieto henkilöille, joita asiassa aikanaan annettava tuomio saattaa asiakirja-aineiston mukaan koskea. Tämä tiedoksianto suoritetaan samoin edellytyksin, kun tuomioistuin havaitsee näyttöä siitä, että asianosaiset käyttävät prosessia vilpillisiin tarkoituksiin.
3. Tiedoksianto suoritetaan myös kolmansille laissa määrätyissä tapauksissa.

3. Kuka huolehtii osapuolten kirjelmien tai oikeudellisen toimenpiteen tiedoksiannosta?

Oikeudelliset tiedoksiantotoimet toteutetaan aina tuomioistuimen toimesta ja käytännön järjestelyt hoitaa Secretario Judicial. Toimet suorittaa käytännössä Secretario Judicial itse tai hänen nimeämänsä viranhaltija. Yleensä tämän tehtävän toimittavat haastemiehet (agentes judiciales), joita on vuodesta 2004 kutsuttu oikeutta avustaviksi virkamiehiksi (funcionarios del cuerpo de auxilio judicial). He toimittavat tiedoksiantotoimia, kuten tiedoksiantoja, kutsuja, haasteita ja käskyjä siviiliprosessilaissa (Ley de Enjuiciamiento Civil) 1/2000 säädetyssä muodossa.

Avustavan virkamiehen suorittama tiedoksiantotoimi ei ole kuitenkaan ainoa keino toimittaa tiedoksianto, vaan se voidaan toimittaa myös postitse, sähkeitse tai asiamiehen välityksellä.

Näin ollen tiedoksiantotavat ovat Espanjassa seuraavat:

Sivun alkuun

1. Asiamiehen välityksellä toimitettavat tiedoksiannot, kun asiamies edustaa oikeudenkäynnissä asianosaisia. Asiamiesedustus on välttämätöntä, paitsi suullisissa käsittelyissä, joissa edun arvo ei ylitä 900 euroa, velkomisoikeudenkäyntien vireillepanossa, konkurssioikeudenkäynneissä, kun saapuvillaolo rajoittuu saamistodisteen esittämiseen tai velkojainkuulusteluun, maksutonta oikeusapua koskevien päätösten vastustamiskäsittelyissä, ja haettaessa kiireellisiä toimenpiteitä ennen oikeudenkäyntiä. Niin kauan kuin valtuutus on voimassa, asiamies allekirjoittaa ja vastaanottaa kaikentyyppiset haasteet, kutsut, käskyt ja tiedoksiannot, mukaan luettuna päämiestään koskevat tuomiot, asian käsittelyn aikana ja kunnes päätös on pantu täytäntöön, ja näillä toimilla on sama voima kuin jos ne olisi annettu suoraan tiedoksi päämiehelle eikä päämies voi lain mukaan vaatia henkilökohtaista tiedoksiantoa.
2. Tiedonannon lähettäminen postitse tai sähkösanomana tai muulla teknisellä tavalla, joiden avulla saadaan luotettava todistus asiakirjan vastaanottamisesta, vastaanottopäivästä ja sisällöstä.
3. Avustava virkamies toimittaa vastaanottajalle jäljennöksen tiedoksiannettavasta päätöksestä, tuomioistuimen osoittamasta käskystä tai haasteesta taikka kutsusta. Haasteessa ilmoitetaan asian ratkaissut tuomioistuin ja itse asia, sen henkilön etu- ja sukunimi, jolle haaste tai kutsu on osoitettu, haasteen aihe sekä paikka, päivämäärä ja kellonaika, jona haastetun on saavuttava oikeuteen, tai määräaika, jossa haasteessa mainittu toimi on suoritettava lain kussakin tapauksessa määräämien seurausten uhalla. Tiedoksiantoihin, kutsuihin ja haasteisiin ei odoteta eikä merkitä asianomaisen vastausta, ellei sitä ole erikseen määrätty. Käskyihin odotetaan kyseisen henkilön vastausta, joka merkitään lyhyesti asiakirjoihin.
4. Jos vastaanottajaa ei tavoiteta (viranomaisilla on velvollisuus selvittää kotipaikka erilaisten julkisten rekistereiden avulla, joista useisiin asianomaisella oikeusistuimella on sähköinen pääsy), tiedoksianto suoritetaan oikeus- tai tuomioistuimen oveen kiinnitetyin kuulutuksin (vaikkakin nämä kuulutukset voidaan kantajan pyynnöstä julkaista myös virallisissa lehdissä tai muissa tiedotusvälineissä). Tästä järjestyksestä poikkeavat tuomiot, jotka täytyy julkaista oikeusistuimen ilmoitustaulujen ohella autonomisen alueen virallisessa lehdessä.

(Kun on annettava tiedoksi jossakin EU-valtiossa laadittuja tai johonkin EU-valtioon osoitettuja oikeudellisia asiakirjoja, sovelletaan 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1348/2000. Asetuksen soveltamiseksi Espanja on nimennyt lähettäviksi viranomaisiksi Secretarios de los Juzgados de 1ª Instancia ja vastaanottaviksi viranomaisiksi Secretarios de los Juzgados Decanos tai yhteisistä tiedoksiantopalveluista vastaavat virkamiehet. Viranomaiset voi paikallistaa Espanjan oikeuspiirikartan avulla . On myös mahdollista tutustua Euroopan siviilioikeudellisen atlaksen verkkosivustoon, jossa viranomaiset on mainittu.

Sivun alkuun

4. Miten kirjelmä tai oikeudellinen toimenpide yleensä annetaan tiedoksi?

Kun on kyse henkilöistä jotka ovat tai voivat olla oikeudenkäynnin osapuolia, tiedoksiantotoimen laji ja asiakirjan muoto sanelevat, mitä tapaa käytetään:

1. Kun se suoritetaan asiamiehen välityksellä (eli asianosaisten oikeudenkäyntiedustajille) tiedoksiantotapa on seuraava: Kaikissa oikeustaloissa, joissa siviilituomioistuin toimii, on tiedoksiantojen vastaanottopalvelu, jonka järjestämisestä huolehtii asiamiesyhdistys (Colegio de Procuradores, SRCP). Asianosaisten esittämät kirjelmät annetaan tiedoksi toisten asianosaisten asiamiehille mainitun palvelun välityksellä ja ennen kuin kirjelmä varsinaisesti esitetään oikeus- tai tuomioistuimessa. Tässä tapauksessa mainittu palvelu vastaanottaa kirjelmän ja saattaa sen muiden asiamiesten tietoon. Tämän jälkeen toimitus todennetaan asiakirjalla, johon merkitään muille asiamiehille toimitettujen jäljennösten ja asiamiesten lukumäärä, ja mainittu palvelu liittää tämän asiakirjan alkuperäiseen tiedoksiannettuun kirjelmään. Jos taas on kyse oikeus- tai tuomioistuimen tiedoksiannosta asiamiehille, mainitulle palvelulle jätetään kahtena kappaleena jäljennös päätöksestä tai kutsusta, josta asiamies vastaanottaa yhden kappaleen ja allekirjoittaa toisen, jonka palvelu palauttaa tuomioistuimelle. Tiedoksiantotoimi katsotaan suoritetuksi vastaanottamispäivää seuraavana päivänä. (Tästä järjestyksestä poikkeavat tiedoksiannot, haasteet, kutsut ja käskyt, jotka laki määrää toimitettaviksi asianosaisille henkilökohtaisesti.)
2. Kun asianosaisilla ei ole edustajaa tai kun on kyse ensimmäisestä haasteesta tai kutsusta vastaajalle, tiedoksiannot toimitetaan asianosaisten kotipaikan osoitteeseen.

Vastaajan kotipaikka käy ilmi kanteesta, pyynnöstä tai hakemuksesta, jolla prosessi pannaan vireille. Kun kantaja ilmoittaa vastaajan kotipaikan ensimmäistä haastetta tai kutsua varten, sitä käytetään tiedoksiannossa. Jos kantaja ilmoittaa useita paikkoja kotiosoitteina, hänen on osoitettava järjestys, jossa tiedoksianto on hänen käsityksensä mukaan menestyksekkäästi toimitettava. Kantajan on myös annettava vastaajasta tiedot, joiden avulla hänet voi tavoittaa, kuten puhelin- ja faksinumerot tai muut vastaavat tiedot.

Sivun alkuun

Saavuttuaan kerran oikeuteen vastaaja voi ilmoittaa myöhempiä tiedonantoja varten eri kotiosoitteen.

Kun osapuolet muuttavat kotipaikkaa oikeuskäsittelyn kuluessa, siitä on välittömästi ilmoitettava tuomioistuimelle. Samoin heidän on ilmoitettava puhelin- ja faksinumeroiden tai muiden vastaavien tietojen muutokset, silloin kun niitä käytetään tiedonvälitykseen tuomioistuimen kanssa.

Virkamies antaa päätöksen jäljennöksen tai haasteen tiedoksi vastaanottajalle oikeus- tai tuomioistuimessa taikka tiedoksiannossa, käskyssä, kutsussa tai haasteessa mainitun henkilön kotiosoitteessa. Tiedoksianto todennetaan sen suorittaneen Secretario Judicialin tai avustavan virkamiehen ja sen vastaanottaneen henkilön, jonka nimi on mainittava, allekirjoittamalla asiakirjalla (jos allekirjoitus evätään, tästä tehdään asiakirjaan merkintä ja jos asiakirjan vastaanottamisesta kieltäydytään, ilmoitetaan sen olevan kyseisen henkilön saatavilla oikeus- tai tuomioistuimessa, jolloin tiedoksianto saavuttaa täyden oikeusvoimansa kyseistä ilmoitusta seuraavana päivänä).

Provinssien pääkaupunkeihin ja suuriin asutuskeskuksiin on perustettu tuomarikunnan vanhimman alaisena toimiva yhteinen tiedoksianto- ja turvaamistoimipalvelu (Servicio Común de Notificaciones y Embargos, SAC), joka hoitaa kaikissa tuomioistuimissa suoritettavat tiedoksiantotoimet.

Todistajille, asiantuntijoille ja muille henkilöille, joiden on tultava oikeuteen, vaikka he eivät ole jutun asianosaisia, annetaan asiakirjat tiedoksi lähettämällä jäljennös päätöksestä tai haasteesta kirjattuna kirjeenä tai sähkösanomana saantitodistusta vastaan tai muulla vastaavalla tavalla, joka mahdollistaa luotettavan asiakirjamerkinnän tekemisen tiedoksiannon vastaanottamisesta, vastaanottamispäivästä ja sisällöstä. Secretario Judicial kirjaa tiedoksiannon ja sen sisällön sekä tapauskohtaisesti saantitodistuksen tai muun vastaanottotodistuksen. Lähetys toimitetaan asianosaisen ilmoittamaan kotiosoitteeseen, ja tarvittaessa voidaan suorittaa asianmukaiset selvitykset sen henkilön koti- tai asuinpaikasta, jolle tiedoksianto on tarkoitettu. Todistajien, asiantuntijoiden ja muiden henkilöiden, joiden on tultava oikeuteen, vaikka he eivät ole asianosaisia, on ilmoitettava oikeudelle prosessin aikana tapahtuneesta kotipaikan muutoksesta. Ensimmäisessä käsittelyssä heitä muistutetaan tästä velvollisuudesta.

Sivun alkuun

Espanjan siviiliprosessilaissa (laki 1/2000) säädetään mahdollisuudesta toimittaa tiedoksiantoja sähköisesti, tietoteknisesti ja muulla vastaavalla tavalla, kun oikeus- ja tuomioistuimilla ja asianosaisilla tai vastaanottajilla on käytössään sähköiset, telemaattiset, viestintätekniset tai muunlaiset välineet, jotka mahdollistavat kirjelmien ja asiakirjojen lähettämisen ja vastaanottamisen muodossa, joka takaa viestinnän ja sen sisällön aitouden sekä antaa luotettavan todistuksen lähettämisen ja vastaanottamisen suorittamisesta ja ajankohdasta. Näiden edellytysten täyttyessä tiedoksiantotoimet voidaan suorittaa mainituin välinein ja niiden tuottamin saantitodistuksin. Jotta tämä olisi mahdollista, asianosaisten ja prosessiin osallistuvien ammattihenkilöiden on ilmoitettava tuomioistuimelle, että heillä on käytössään edellä mainitut välineet, ja annettava osoitteensa. Samoin säädetään oikeusministeriöön perustettavasta rekisteristä, johon voi tutustua sähköisesti edellä mainittujen välineiden avulla, ja julkiselinten osoitteet. Mainituin välinein esitettyjen tai annettujen päätösten, asiakirjojen, lausuntojen tai kertomusten aitous voidaan todeta tai tarkastaa ainoastaan suoran tutkimuksen avulla tai muilla menetelmillä, ja ne on järjestettävä tai toimitettava osapuolille ja asianosaisille mainitun tarkastuksen mahdollistavalla tavalla noudattaen lain kussakin tapauksessa sanelemia aikaa ja paikkaa koskevia edellytyksiä.

Kun asiakirja on annettava tiedoksi muussa kuin asian ratkaisevan tuomioistuimen lainkäyttöpiirissä, on käännyttävä sen oikeusistuimen puoleen, joka on toimivaltainen hoitamaan tiedoksiannon kyseisellä paikkakunnalla. Tässä on kyse oikeudellisesta virka-avusta, ja tässä tapauksessa tiedoksiannon suorittaa pyynnön vastaanottanut oikeus- tai tuomioistuin ennalta ilmoitetussa muodossa (virka-apupyyntö tunnetaan nimellä exhorto). Tiedoksiantoon liitetään myös vastaava jäljennös tai määräys ja muut kussakin tapauksessa asiaankuuluvat asiakirjat. Nämä toimitukset on saatettava päätökseen enintään 20 päivän määräajassa pyynnön vastaanottamisesta lukien.

Sivun alkuun

5. Mitä tapahtuu, jos kirjelmää tai toimenpidettä ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Jos osapuolilla ei ole asiamiestä ja he ovat nimenneet kotipaikan oikeus- tai tuomioistuimessa, johonkin nimetyistä paikoista toimitettu tiedoksianto on täysin lainvoimainen, kun se on merkitty toimitetuksi, vaikka ei ole varmistettu, että vastaanottaja on sen saanut.

Jos kotipaikkaa ei ole kuitenkaan nimetty (mikä on varsin tavallista, kun on kyse tiedoksiannosta, jonka tarkoituksena on oikeuteen saapuminen tai tietyt prosessitoimet, jotka osapuolten on suoritettava tai hoidettava henkilökohtaisesti), tieto voidaan periaatteessa antaa muille henkilöille kuin varsinaiselle vastaanottajalle edellyttäen, että näillä henkilöillä on laissa tarkoitettu läheinen yhteys vastaanottajaan.

Jos kotipaikka, johon tiedoksianto yritetään toimittaa, on osoite, jossa vastaanottajalla on väestörekisterin, veroluettelon, virallisen rekisterin tai ammattikunnan julkaisujen mukainen kotipaikka tai jossa vastaajalla on vuokra- tai muu asunto, mutta vastaanottajaa ei tavoiteta mainitusta osoitteesta, tieto voidaan antaa tämän palveluksessa olevalle henkilölle tai 14 vuotta täyttäneelle perheenjäsenelle, joka tavoitetaan tästä osoitteesta, tai mahdollisesti kiinteistönhoitajalle ilmoittamalla, että tällä on velvollisuus toimittaa jäljennös päätöksestä varsinaiselle vastaanottajalle tai ilmoittaa siitä, jos vastaanottajan olinpaikka on hänen tiedossaan.

Jos tiedonanto on osoitettu vastaanottajan muuhun kuin tilapäiseen työpaikkaan, tieto annetaan hänen poissa ollessaan henkilölle, joka ilmoittaa tuntevansa vastaanottajan, tai jos on olemassa asiakirjojen tai esineiden vastaanottopalvelu, sitä hoitavalle henkilölle. Tiedoksiantotodistukseen on merkittävä vastaanottajan nimi sekä päivämäärä ja kellonaika, jolloin häntä yritettiin tavoittaa kotiosoitteestaan siinä onnistumatta, samoin kuin sen henkilön nimi, jolle jäljennös päätöksestä tai määräyksestä annettiin, ja tämän henkilön suhde varsinaiseen vastaanottajaan, jotta näin suoritettu tiedoksianto olisi täysin oikeusvoimainen.

Sivun alkuun

Jos kotiosoitteessa ei ole ketään, jolle tiedoksianto voitaisiin toimittaa, Secretario Judicial tai nimetty virkamies yrittää selvittää, asuuko vastaaja tässä osoitteessa. Jos vastaanottaja ei asu tai työskentele kyseisessä osoitteessa ja joku kuulluista henkilöistä tietää vastaanottajan senhetkisen kotiosoitteen, se merkitään asiakirjaan, jossa todetaan tiedoksiannon jääneen toimittamatta. Jos vastaajan kotipaikkaa ei saada tällä tavalla selville eikä kantaja ole nimennyt muita mahdollisia kotiosoitteita, tuomioistuin pyrkii selvittämään vastaajan kotipaikan julkisten rekisterien avulla tai osoitteen ammattikuntajulkaisujen avulla, silloin kun on kyse yrityksistä ja muista yhteisöistä tai rekisteröitymisvelvollisista ammatinharjoittajista. Osoitteena voidaan käyttää paikkaa, jossa harjoitetaan muuta kuin tilapäistä ammatti- tai ansiotoimintaa (joissakin tapauksissa tuomioistuimella itsellään on suora mahdollisuus käyttää telemaattisia keinoja). Jos näiden tutkimusten avulla saadaan selville koti- tai asuinpaikka, tiedoksianto toimitetaan kyseiseen osoitteeseen. Jos selvitykset päättyvät tuloksetta, tiedoksianto suoritetaan kuulutuksin ja asiakirjoihin merkitään edellä mainittujen koti- tai asuinpaikan selvittämisyritysten päättyneen tuloksetta. Tässä tapauksessa tiedoksianto suoritetaan kiinnittämällä päätös tai määräys oikeus- tai tuomioistuimen ilmoitustaululle. Ainoastaan asianosaisen vaatimuksesta ja kustannuksella ilmoitus julkaistaan provinssin tai autonomisen alueen virallisessa lehdessä (Boletín Oficial), valtion virallisessa lehdessä (Boletín Oficial del Estado) tai kansallisessa taikka maakunnallisessa päivälehdessä.

Sivun alkuun

Joissakin tapauksissa eri oikeus- tai tuomioistuimet voivat joutua tavoittamaan samaa henkilöä, ja jotta helpotettaisiin kunkin lainkäyttöelimen suorittamaa kotipaikan selvitystä ja vältettäisiin tarpeeton päällekkäinen työ, Espanjan siviiliprosessilaissa (laki 1/2000) säädetään siviiliasioissa niskoittelevia vastaajia koskevan keskusrekisterin perustamisesta oikeusministeriön yhteyteen. Tuomioistuimet, joiden suorittama vastaajan koti- tai asuinpaikan selvitystyö on päättynyt tuloksetta, voivat kääntyä mainitun rekisterin puoleen ilmoittamalla vastaajan nimen ja muut käytettävissään olevat henkilötiedot. Mikä tahansa tuomioistuin, jonka on selvitettävä vastaajan kotipaikka, voi kääntyä niskoittelevia vastaajia koskevan keskusrekisterin puoleen sen tarkistamiseksi, onko vastaajan nimi kyseisessä rekisterissä ja ovatko rekisteristä ilmenevät tiedot samat kuin tuomioistuimen käytettävissä olevat. Tässä tapauksessa ei tarvitse suorittaa uusia selvityksiä, koska ensimmäinen oikeus- tai tuomioistuin on ne jo aikanaan vastaajan tavoittamiseksi suorittanut, vaan vastaajan tavoittamiseksi voidaan käyttää suoraan kuulutusta. Edellä mainittuun rekisteriin merkitty vastaaja voi pyytää merkinnän peruuttamista ilmoittamalla kotiosoitteen, johon oikeudelliset tiedoksiannot voidaan toimittaa. Tässä tapauksessa (kun henkilö on tavoitettu) rekisteri ilmoittaa tuomioistuimille, joissa mainittua henkilöä vastaan on vireillä oikeudenkäynti, tiedoksiantoja varten ilmoitetun kotipaikan, ja mainittuun osoitteeseen toimitetut tiedoksiannot ovat päteviä tästä ajankohdasta lukien.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Tiedoksiantotoimen suorittamisesta laaditaan aina ja kaikissa tapauksissa todiste. Se merkitään Secretario Judicialin vahvistamaan todistukseen. Muotovaatimukset riippuvat valitusta tiedoksiantotavasta.

Sivun alkuun

Kun tiedoksiantotoimet suoritetaan tuomioistuimen tai Colegio de Procuradoresin (SRCP) järjestämän yhteisen vastaanottopalvelun piirissä, tiedoksianto varmennetaan asiamiehen tai asianosaisen asiakirjan jäljennökseen tai siihen todistukseen tekemällä allekirjoituksella, jonka Secretario Judicial laatii ja vahvistaa tätä tarkoitusta varten.

Kun päätöksen tai määräyksen jäljennös lähetetään kirjattuna kirjeenä tai sähkösanomana saantitodistusta vastaan tai muulla vastaavalla tavalla, Secretario Judicial todistaa asiakirjojen lähettämisen ja sisällön liittäen niihin tapauskohtaisesti saantitodistuksen tai muun todisteen vastaanotosta.

Kun tiedoksianto viedään perille kotiosoitteeseen, toimitus varmennetaan sen suorittaneen virkamiehen todistamalla vastaanottajan allekirjoituksella tai päätöksen jäljennöksellä, johon vastaanottajan allekirjoitus merkitään.

Jos on käytetty kuulutuksia, tiedoksianto ja sen toimitusajankohta varmennetaan Secretario Judicialin todistuksella kuulutusten kiinnittämisestä oikeus- tai tuomioistuimen ilmoitustaululle, ja todistukseen liitetään jäljennös lehdestä, jossa ilmoitus julkaistiin, jos ilmoitustaulun lisäksi on turvauduttu tähän tapaan.

7. Mitä tapahtuu, jos tiedoksianto on suoritettu lainvastaisesti tai jos asianomainen ei ole saanut ilmoitusta (esim. jos se on annettu kolmannelle henkilölle)?

Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Tiedon antaminen muulle henkilölle kuin varsinaiselle vastaanottajalle on mahdollista laissa säädetyissä ja edellä selvitetyissä tapauksissa olettaen, että tiedoksiantotoimi on täysin pätevä.

Sivun alkuun

Jos tiedoksiantotoimia ei suoriteta siviiliprosessilain (laki 1/2000) säännösten ja edellisiin kysymyksiin annetuista vastauksista ilmenevien sääntöjen mukaisesti, ne ovat mitättömiä, aina kun ne voivat estää etujen ajamisen. Tähän tarvitaan tuomioistuimen päätös, jolla tiedoksianto julistetaan mitättömäksi, ja asia voidaan ottaa esille viran puolesta. Kun tiedoksiannon, haasteen, kutsun tai käskyn vastaanottanut henkilö on saanut tiedon asiasta eikä tuo esille toimen mitättömyyttä saapuessaan ensimmäisen kerran oikeuden eteen, se saa edellä kerrotusta huolimatta tästä lähtien täyden oikeusvoiman kuin se olisi suoritettu lain säännösten mukaisesti. Tiedoksiantoa ei siis tässä tapauksessa tarvitse suorittaa uudestaan.

Tiedoksiannon pätevyys on olennainen seikka, koska vastaajan jäädessä fyysisesti pois oikeudenkäynnistä haasteessa tai kutsussa asetettuna päivänä tai asetetussa määräajassa hänet julistetaan niskoittelevaksi, ja oikeudenkäyntiä jatketaan ilman hänen myötävaikutustaan. Tällöin toimien mitättömyyttä on tilanteen jatkuessa vaadittava täytäntöönpanovaiheessa.

On kuitenkin mahdollista, että tiedoksiannon pätevyydestä huolimatta haetaan sitovan päätöksen kumoamista ja päätös kumotaan etuja loukkaavana tietyissä poikkeustapauksissa ja erittäin rajoitetuista syistä, silloin kun tuomioita ei ole annettu tiedoksi henkilökohtaisesti. Tällainen vaatimus on esitettävä tuomioistuimelle 20 päivästä neljään kuukauteen vaihtelevassa määräajassa, ja sitä voidaan perustella ainoastaan seuraavilla syillä:

• Kyse on keskeytymättä jatkuneesta force majeur -tilanteesta, joka esti niskoittelevaksi julistettua henkilöä saapumasta oikeuteen, vaikka ahän oli saanut tiedon riita-asiasta tultuaan muodollisesti haastetuksi tai kutsutuksi oikeuteen.
• Niskoittelevaksi julistettu vastaaja ei ollut tietoinen kanteesta eikä riita-asiasta, vaikka haaste- tai kutsumääräys toimitettiin, koska hän ei ollut saanut sitä käsiinsä ilman omaa syytään.
• Niskoittelevaksi julistettu vastaaja ei ollut tietoinen kanteesta eikä riita-asiasta, koska hänet oli haastettu tai kutsuttu kuulutuksilla eikä hän ollut oleskellut paikkakunnalla, jossa oikeudenkäynti pidettiin, tai valtion taikka autonomisen alueen muulla paikkakunnalla, jonka virallisessa lehdessä kuulutukset julkaistiin.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Tämä riippuu tavasta, jolla tiedoksianto on suoritettu.

Tuomioistuimen toimesta suoritetut tiedoksiannot ovat maksuttomia.

Asiamiesten välityksellä suoritetut toimet kerryttävät maksuja ja palkkioita (hinnoiteltu 7. marraskuuta annettuun kuninkaan asetukseen 1372/2003 sisältyvässä palkkioluettelossa). Periaatteessa osapuolen, joka valtuuttaa asiamiehen edustamaan itseään, on suoritettava maksut, ellei hänelle ole myönnetty oikeutta maksuttomaan oikeusapuun, mutta ne voidaan myös sisällyttää tuomittuihin oikeuskuluihin, jolloin oikeudenkäynnin häviävän osapuolen on yleensä viime kädessä korvattava ne.

Lisätietoja

• Consejo General del Poder Judicial (Espanjan yleinen oikeusneuvosto)  
• Ministerio de Justicia (oikeusministeriö)  -

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Espanja - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 01-02-2007