Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Slovenia

Uusin päivitys: 04-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto, ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Jos EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen tai muun elimen on annettava oikeudenkäynti- tai muu asiakirja tiedoksi siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa toisessa jäsenvaltiossa asuvalle osapuolelle taikka toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneelle juridiselle henkilölle tai valtion elimelle, kyseinen asiakirja annetaan tiedoksi oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 nojalla. Asiakirjojen tiedoksianto on Sloveniassa paikallisten tuomioistuinten tehtävänä. Asiakirjat annetaan tiedoksi Sloveniassa oleville vastaanottajille Slovenian lainsäädännön mukaan.

Asiakirjojen tiedoksiantoa varten tarvitaan erityisiä sääntöjä, jotta varmistetaan perustuslaillisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen lain edessä tapahtuvan yhdenvertaisen kohtelun ja kontradiktorisen periaatteen osalta. Osapuolilla on oltava mahdollisuus myötävaikuttaa tuomioistuinmenettelyssä ja saada tiedoksi vastapuolen lausumat ja todisteet sekä tuomioistuimen ratkaisut, jotka koskevat asian prosessuaalisia ja aineellisia seikkoja. Asiakirjojen tiedoksiantoa koskevat säännöt sisältävät käytännön keinot edellä mainitun myötävaikutusoikeuden toteuttamiseen ja sen periaatteen toteuttamiseen, että molempia osapuolia on kuultava. Osapuolten on voitava saada asiakirjat tiedoksi asianmukaisesti niiden tiedoksiantoa koskevien säännösten mukaan, joita siinä maassa sovelletaan, jossa tiedoksianto tapahtuu.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Asiakirjojen tiedoksiannosta säädetään siviiliprosessilaissa (Zakon o pravdnem postopku, ZPP, Slovenian tasavallan virallinen lehti, Uradni list, nro 36/2004, konsolidoitu teksti) niissä tapauksissa, joissa tuomioistuimet käsittelevät ja ratkaisevat henkilökohtaisista suhteista aiheutuneita tai perheoikeudellisia riita-asioita taikka omaisuusriitoja tai muita siviilioikeudellisia riita-asioita luonnollisten tai juridisten henkilöiden välillä.

Slovenian lainsäädännössä tunnetaan kaksi eri tiedoksiantotapaa: tavallinen tiedoksianto ZPP 140 §:n ja 141 §:n mukaan sekä henkilökohtainen tiedoksianto ZPP 142 §:n mukaan. Seuraavat asiakirjat on annettava tiedoksi henkilökohtaisesti: kanteet, tuomioistuimen päätökset, joiden osalta on olemassa erityinen muutoksenhakumahdollisuus, asiakirjat, joiden osalta soveltuvat erityiset oikeussuojakeinot, ja muistutukset tuomioistuinmaksujen suorittamiseksi. Muut asiakirjat annetaan tiedoksi henkilökohtaisesti vain, jos siitä on säädetty laissa tai jos tuomioistuin harkitsee sen tarpeelliseksi liitteenä olevan alkuperäisen asiakirjan tai muun syyn vuoksi. Muutoin noudatetaan tavallista tiedoksiantotapaa.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

ZPP 132 §:n mukaan asiakirjat voidaan antaa tiedoksi vastaanottajille Slovenian alueella postitse, tuomioistuinvirkailijan toimesta, tuomioistuimessa tai muulla laissa säädetyllä tavalla.

Vastapuolen pyynnöstä tuomioistuin voi määrätä, että tiedoksiannosta vastaa sellainen juridinen tai luonnollinen henkilö, jonka rekisteröitynä toimintana on tiedoksiantojen suorittaminen oikeusministerin antaman erityisluvan perusteella (sodni vročevalec).

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Slovenialaiset tuomioistuimet antavat yleensä ulkomaisten tuomioistuinten asiakirjat tiedoksi kutsumalla vastaanottajan tuomioistuimeen, jossa hänelle ilmoitetaan mahdollisuudesta olla ottamatta vastaan asiakirjoja, joita ei ole käännetty sloveniaksi.

Asiakirjat annetaan tiedoksi valtion elimille, juridisille henkilöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille siten, että ne toimitetaan tiedoksiannon vastaanottoon valtuutetulle henkilölle taikka toimiston tai toimipaikan työntekijälle.

Jos osapuolella on laillinen tai valtuutettu edustaja, asiakirja annetaan tiedoksi tälle henkilölle, jollei laissa ole toisin säädetty.

Henkilökohtaisista ja tavallisista tiedoksiantomuodoista ja kyseeseen tulevista menettelyistä säädetään ZPP 140–144 §:ssä.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Jos asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi vastaanottajalle, ZPP:ssä säädetään muista tiedoksiantotavoista, joiden osalta menettely eroaa sen mukaan, onko kyseessä tavallinen vai henkilökohtainen tiedoksianto.

Tavallinen tiedoksianto

Jos sellainen henkilö ei ole kotona, jolle asiakirja on annettava tiedoksi tavallisena tiedoksiantona ZPP 140 §:n mukaan, asiakirja annetaan samassa taloudessa asuvalle täysi-ikäiselle henkilölle, joka on velvollinen vastaanottamaan asiakirjan. Jos asunnossa ei ole tällaista henkilöä, asiakirja luovutetaan talosta huolehtivalle henkilölle tai naapurille heidän suostumuksellaan. Jos asiakirja on tarkoitus antaa tiedoksi työpaikalla, mutta vastaanottajaa ei tavoiteta sieltä, asiakirja voidaan luovuttaa samassa työpaikassa työskentelevälle henkilölle tämän suostumuksella. Asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi henkilölle, joka on vastaanottajan vastapuolena tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

ZPP 141 §:ssä säädetään tapauksista, joissa 140 §:n mukainen tiedoksianto ei ole mahdollista. Tiedoksianto suoritetaan tällöin luonnolliselle henkilölle siten, että asiakirja luovutetaan tiedoksiannosta määränneelle tuomioistuimelle tai vastaanottajan asuinpaikan postitoimistolle, jos kyseessä on postitse tapahtuva tiedoksianto. Vastaanottajan asunnon oveen tai postilaatikkoon jätetään lisäksi ilmoitus siitä, mistä asiakirja on haettavissa ja että vastaanottajan on noudettava se 15 päivän kuluessa. Tiedoksiannon suorittajan on perusteltava kyseisen tiedoksiantotavan käyttö ilmoituksessa ja asiakirjassa. Hänen on merkittävä niihin myös ilmoituksen jättöpäivämäärä ja allekirjoitettava ne. ZPP 141 §:n kolmannessa momentissa säädetään lisäksi ”kuvitellun” tiedoksiannon mahdollisuudesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos vastaanottaja ei nouda asiakirjaa 15 päivän kuluessa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi sinä päivänä, jolloin ilmoitus jätettiin oveen tai postilaatikkoon. Edellä mainitun pykälän mukaan on tiedoksiannon määränneelle tuomioistuimelle ilmoitettava siitä, että tiedoksianto on suoritettu kyseisellä tavalla.

Henkilökohtainen tiedoksianto

ZPP 142 §:n toisessa momentissa säädetään tilanteesta, jossa sitä henkilöä, jolle asiakirja on annettava tiedoksi henkilökohtaisesti, ei tavoiteta tiedoksiantopaikasta. Tiedusteltuaan ajankohtaa ja paikkaa kyseisen henkilön tapaamiseksi tiedoksiannon toimittajan on jätettävä tällöin samassa taloudessa asuvalle täysi-ikäiselle henkilölle tai muulle ZPP 140 §:n ensimmäisessä tai toisessa momentissa tarkoitetulle henkilölle tiedoksiannon vastaanottajalle osoitettu kirjallinen ilmoitus, jossa häntä kehotetaan olemaan kotonaan tai työpaikallaan tiettynä ajankohtana asiakirjan saamiseksi. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa edellä mainitulla tavalla, tiedoksiannon toimittajan on jätettävä ilmoitus asunnon oveen tai postilaatikkoon. Jos tiedoksiannon toimittaja ei tämän jälkeenkään pysty tavoittamaan asiakirjan vastaanottajaa, sovelletaan ZPP 140 §:ää tai 141 §:ää, jolloin tiedoksianto katsotaan suoritetuksi (”kuviteltu” tiedoksianto).

Sivun alkuunSivun alkuun

ZPP 142 §:n seitsemännen momentin mukaan asiakirja katsotaan annetuksi tiedoksi osapuolelle henkilökohtaisesti, jos tiedoksianto on tapahtunut tämän lailliselle tai valtuutetulle edustajalle.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Tiedoksiannon vastaanottaja ja sen toimittaja allekirjoittavat todistuksen (vročilnico), jossa vahvistetaan asiakirjan tiedoksianto. Vastaanottaja merkitsee itse tiedoksisaantipäivämäärän todistukseen. Jos tiedoksianto on suoritettu ZPP 142 §:n toisen momentin mukaan, todistuksessa on vahvistettava tiedoksisaanti ja se, että vastaanottajalle oli ilmoitettu tiedoksiannosta etukäteen.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti?

Jos asiakirja on annettu tiedoksi vastoin tiedoksiantoa koskevia säännöksiä, siviilioikeudellisessa menettelyssä on tapahtunut olennainen virhe. Kyseisessä menettelyssä annettuun ratkaisuun muutosta hakeva osapuoli voi vedota tähän virheeseen.

Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (voiko esimerkiksi lainvastaisuus korjaantua) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Jos muutoksenhakutuomioistuin toteaa, että lainvastaisella menettelyllä, erityisesti tiedoksiannon laiminlyönnillä, on estetty osapuolta saattamasta asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, se voi kumota ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisun sen menettelyn osalta, jota olennainen virhe koskee. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on käsiteltävä asia uudelleen asianmukaisesti ja annettava asiakirja tiedoksi niiden tiedoksiantoa koskevien säännösten mukaan, joita vastaanottajan asuinmaassa sovelletaan.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto, ja jos, niin kuinka paljon?

Asiakirjojen tiedoksianto on pääsääntöisesti maksutonta; tästä on poikkeuksena tilanne, jossa tuomioistuin määrää osapuolen pyynnöstä, että tiedoksiannosta vastaa sellainen juridinen tai luonnollinen henkilö, jonka rekisteröitynä toimintana on tiedoksiantojen suorittaminen oikeusministerin antaman erityisluvan perusteella. Tällöin pyynnön esittäneen osapuolen on suoritettava ennakkomaksu tiedoksiantokulujen kattamiseksi. Menettelyn päätyttyä kulut peritään hävinneeltä osapuolelta tai molemmilta osapuolilta siinä suhteessa kuin niiden katsotaan menestyneen vaatimuksissaan.

Lisätietoja

Asiakirjojen tiedoksiannosta säädetään siviiliprosessilain 132–150 §:ssä; lakiin voi tutustua seuraavassa Internet-osoitteessa: Sprejeti Zakoni - Pomoč slovenšcina

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta