Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Puola

Uusin päivitys: 02-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Puola

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”asiakirjojen tiedoksianto” käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (jos asiakirja on esimerkiksi annettu kolmannelle)?

Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (eli onko säännösten rikkominen korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi? 7.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä lakitermi ”asiakirjojen tiedoksianto” käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Asiakirjojen tiedoksianto tarkoittaa, että tietylle henkilölle osoitetut asiakirjat toimitetaan hänelle laissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Asiakirjojen tiedoksianto on erittäin tärkeä osa yksityisoikeudellista menettelyä, koska sillä on tiettyjä oikeudellisia vaikutuksia. Kun asiakirjat annetaan tiedoksi sääntöjen mukaisesti, voidaan taata perustuslakiin kirjatun lainkäytön läpinäkyvyyden periaatteen toteutuminen, turvata osapuolten oikeudet menettelyssä ja tarjota heille mahdollisuus puolustaa niitä; lisäksi voidaan noudattaa menettelyn laillisuutta ja määräaikojen asianmukaista laskemista koskevia sääntöjä ja siten varmistaa päätöksen legitimiteetti.

Asiakirjojen tiedoksiantamista koskevat säännöt ovat pakottavia. Osapuolilla ei ole niiden suhteen harkintavaltaa. Säännöt vahvistetaan siviiliprosessilain 131–147 §:ssä.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Puolassa asiakirjojen tiedoksianto tapahtuu viran puolesta. Tiedoksianto koskee seuraavia asiakirjoja: oikeudenkäyntiasiakirjat (tuomioistuimen osapuolille ja muille asianomaisille lähettämät asiakirjat) eli erilaiset ilmoitukset, kehotukset ja muut asiakirjat, jotka useimmiten laaditaan vakiolomakkeelle ja joihin voidaan liittää jäljennöksiä oikeudenkäyntiasiakirjoista (osapuolten hakemukset ja lausumat, asian vireillepanoa varten esitetyt haastehakemukset ja muut tuomioistuimelle asian käsittelyn yhteydessä esitetyt asiakirjat), sekä esimerkiksi asiantuntijoiden lausunnot ja tuomioiden tai määräysten jäljennökset.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Menettelyn aikana asiakirjojen tiedoksianto kuuluu tuomioistuimelle. Asiakirjojen tiedoksiantamisesta vastaavia viranomaisia ovat posti, ulosotto- ja haastemies, tuomioistuimen vahtimestarit ja tuomioistuimen yhteydessä toimiva erityinen tiedoksiantamisesta vastaava toimisto. Tiedoksianto toimitetaan ensisijaisesti postitse. Jos tiedoksiantoa ei poikkeuksellisesti voida toteuttaa postitse, tuomioistuin voi antaa sen tuomioistuimen vahtimestarien tehtäväksi. Täytäntöönpanomenettelyn yhteydessä tiedoksiantamisesta vastaa haastemies. Oikeusministeriö voi perustaa tuomioistuimen yhteyteen tiedoksiantoa varten erityisen toimiston. Ministeriö määrittelee toimiston organisaatiokaavion ja sen hoitamiin tiedoksiantoihin sovellettavan menettelyn.

Asianajajat ja oikeudelliset neuvonantajat muodostavat poikkeuksen periaatteeseen, jonka mukaan asiakirjojen tiedoksiantamisen on tapahduttava virallista tietä: he voivat antaa asiakirjoja tiedoksi suoraan toisilleen päivättyä vastaanottotodistusta vastaan. Asiakirjat voidaan myös antaa tiedoksi suoraan vastaanottajalle tuomioistuimen kansliassa, missä hänen on todistettava henkilöllisyytensä ja vahvistettava, että hän on saanut kyseisen asiakirjan.

Lisäksi oikeuden puheenjohtaja voi tietyissä tapauksissa määrätä, että oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan antaa tiedoksi suoraan samalla paikkakunnalla toimiville instituutioille ja asianajajille ja että näiden on vastaavasti toimitettava tiedoksiannettavat asiakirjat suoraan tuomioistuimelle. Asiakirjojen tiedoksianto tuomioistuimen kanssa samassa rakennuksessa sijaitseville instituutioille tapahtuu suoraan vastaanottotodistusta vastaan ilman tuomioistuimen postin väliintuloa. Jos valmisteluasiakirja on toimitettu niin myöhään, ettei sen jäljennöstä voida antaa tiedoksi yhdessä haastehakemuksen kanssa ennen oikeudenistuntoa, se voidaan antaa tiedoksi kyseisessä istunnossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Oikeudenkäyntiasiakirjat annetaan tiedoksi postitse kirjattuna kirjeenä saantitodistusta vastaan.

Työ- ja sosiaaliturvaoikeutta koskevissa asioissa tuomioistuin voi kutsua osapuolet, todistajat, asiantuntijat ja muut asianosaiset kuultavaksi tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla, jos se on välttämätöntä asian tutkinnan nopeuttamiseksi.

Yritysoikeutta koskevissa asioissa osapuoli, jolla on apunaan asianajaja tai oikeudellinen neuvonantaja, on velvollinen antamaan oikeudenkäyntiasiakirjojen jäljennökset ja niiden liitteet tiedoksi suoraan vastapuolelle. Tämä ei kuitenkaan koske asiakirjoja, joiden toimittaminen tuomioistuimelle käynnistää jonkin määräajan kulumisen (vastakanne, muutoksenhaku, kassaatiovalitus, valitus, yksipuolisen tuomion vastustaminen, maksamismääräyksen vastustaminen (sprzeciw od nakazu zapłaty), maksamismääräystä koskeva valitus (zarzut od nakazu zapłaty), turvaamistoimia koskeva hakemus, kanne menettelyn uudelleen käynnistämiseksi).

Kun vastaanottaja on luonnollinen henkilö, asiakirjat annetaan tiedoksi suoraan hänelle itselleen. Jos vastaanottaja ei ole oikeustoimikelpoinen, asiakirjat toimitetaan hänen lailliselle edustajalleen.  

Kun vastaanottaja on oikeushenkilö tai organisaatio, jolla ei ole oikeushenkilöyttä, asiakirjat annetaan tiedoksi elimelle, joka on valtuutettu edustamaan oikeushenkilöä tai organisaatiota tuomioistuimessa, tai työntekijälle, jolla on kyseisen oikeushenkilön tai organisaation johtajan valtuutus ottaa vastaan postilähetyksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos oikeudellista menettelyä varten on nimetty oikeudellinen edustaja tai tietty henkilö on valtuutettu ottamaan vastaan tuomioistuimen toimittamia asiakirjoja, asiakirjat annetaan tiedoksi tälle edustajalle tai henkilölle.

Jos osapuolella on oikeudellinen edustaja, asiakirjoja ei saa antaa tiedoksi suoraan osapuolelle, paitsi jos oikeudellisen edustajan valtuutusta on rajattu tällä tavoin tai jos joku toinen henkilö on valtuutettu ottamaan vastaan tiedoksiannettavat asiakirjat. Tiedoksiantoon liittyvä määräaika alkaa siitä kun asiakirja on annettu tiedoksi oikeudelliselle edustajalle, vaikka tuomioistuin olisi osoittanut asiakirjat myös osapuolelle itselleen.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen vastaanottajaksi valtuutetun henkilön on oltava työntekijä, jonka työtehtäviin kuuluu tämäntyyppisten kirjelähetysten vastaanottaminen joko tiedoksiantamisesta vastaavalta taholta tai henkilökohtaisesti postitoimistossa tai tuomioistuimessa. Hänellä on oltava tehtävän edellyttämä valtuutus.

Kun vastaanottaja on liiketoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö, asiakirjojen tiedoksianto tapahtuu samojen sääntöjen mukaan kuin silloin kun kyseessä on luonnollinen henkilö. Kun vastaanottajana ovat yrittäjä ja hänen liikekumppaninsa, jotka on merkitty tuomioistuimen rekisteriin erillisten säännösten nojalla, asiakirjat annetaan tiedoksi rekisterissä olevaan osoitteeseen, paitsi jos asianomainen on antanut asiakirjojen tiedoksiantoa varten jonkin toisen osoitteen.

Asiakirjat voidaan antaa tiedoksi myös uskotulle miehelle, jonka asiaa käsittelevä tuomioistuin nimeää sen osapuolen hakemuksen perusteella, jonka etua asia koskee. Näin toimitaan silloin, kun kanne tai muu asiakirja, joka edellyttää asianosaisen etujen puolustamista, on annettava tiedoksi sellaiselle asianosaiselle, jonka olinpaikka (asuinpaikka tai väliaikainen olinpaikka) ei ole tiedossa. Uskottu mies voidaan nimetä myös organisaatiolle, jolla ei ole toimielimiä, tai silloin kun tällaisiin elimiin kuuluvien henkilöiden olinpaikka ei ole tiedossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asianosaisen olinpaikka ei ole tiedossa eikä tiedoksiannettava asiakirja edellytä asianosaisen oikeuksien puolustamista, tiedoksianto toimitetaan asettamalla asiakirja julkisesti nähtäville tuomioistuimen ilmoitustaululle.

Jos asianosainen tai sen edustajat eivät ole ilmoittaneet osoitteenmuutoksesta eikä uusi osoite ole tuomioistuimen tiedossa, oikeudenkäyntiasiakirjat jätetään asiakirjakansioon ja tiedoksianto katsotaan toimitetuksi, paitsi jos kyseessä on kanne menettelyn uudelleen käynnistämiseksi. Tuomioistuimen on ilmoitettava asianosaiselle ensimmäisen tiedoksiannon yhteydessä velvollisuudesta ilmoittaa kaikista osoitteenmuutoksista ja tämän velvollisuuden laiminlyönnin seurauksista.

Jos asianosainen asuu ulkomailla, tiedoksianto toimitetaan hänen Puolassa asuvalle oikeudelliselle edustajalleen tai henkilölle, joka on valtuutettu ottamaan vastaan tiedoksiantoja. Jos tällaista edustajaa tai henkilöä ei ole nimetty, tiedoksianto toimitetaan kanteessa ilmoitettuun osoitteeseen.

Jos vastaanottaja on vapausrangaistusta kärsivä vanki, tiedoksianto tapahtuu asianomaisen vankilan tai säilöönottokeskuksen johtajan välityksellä.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Tiedoksianto voidaan toimittaa vastaanottajan asunnolla, hänen työpaikallaan tai missä tahansa, missä hänet tavataan. Osapuolet voivat itse vaikuttaa siihen, missä tiedoksianto tapahtuu, täyttäessään velvollisuutensa ilmoittaa asuinpaikkansa ja myöhemmin tapahtuvat osoitteenmuutokset. Tiedoksiantamisesta vastaava taho ei ole velvollinen selvittämään uutta osoitetta. Tuomioistuin selvittää osapuolen osoitteen erityissäännösten nojalla ainoastaan perhe- ja huoltajuusoikeutta koskevissa asioissa, ja se voi tehdä samoin, kun asia koskee työntekijöiden vaateita. Tuomioistuin voi myös toimittaa tiedoksiannon vastaanottajan työpaikalla poikkeustilanteissa, jos tiedoksiantaminen asuinpaikkaan tuottaa hankaluuksia. Tuomioistuimella ei kuitenkaan ole velvollisuutta selvittää vastaanottajan työpaikan osoitetta, jos tämä on ilmoittanut tiedoksiantoa varten ainoastaan asuntonsa osoitteen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ns. sijaistiedoksiantoa eli tiedoksiantoa, jota ei toimiteta suoraan vastaanottajalle vaan toiselle henkilölle, voidaan käyttää ainoastaan silloin kun vastaanottaja on luonnollinen henkilö. Tällaista tiedoksiantoa säännellään yksityiskohtaisin säännöin. Tällöin katsotaan, että asiakirja on toimitettu vastaanottajalle itselleen.

Jos tiedoksiannosta vastaava henkilö ei tavoita vastaanottajaa kotoa, hän voi luovuttaa asiakirjan samaan talouteen kuuluvalle täysi-ikäiselle henkilölle. Jos tällaista henkilöä ei ole paikalla, asiakirja voidaan luovuttaa taloyhtiön edustajalle, talonmiehelle tai asianomaisen kunnallisen elimen edustajalle, jos nämä henkilöt eivät ole vastaanottajan vastapuolena kyseisessä asiassa ja lupaavat toimittaa sen vastaanottajalle. Jos tiedoksiantoa ei voida toimittaa edellä kuvatulla tavalla tai jos vastaanottaja tai hänen kanssaan asuva henkilö kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjaa, se jätetään postitoimistoon tai kunnallisen elimen toimistoon ja tätä koskeva ilmoitus kiinnitetään vastaanottajan asunnon oveen tai jätetään postilaatikkoon. Asiakirjaa säilytetään em. toimistossa 7 päivää sen jälkeen kun se on jätetty sinne. Jos asiakirjaa ei ole noudettu määräaikaan mennessä, se palautetaan tuomioistuimelle. Tällöin tiedoksiantopäiväksi katsotaan päivä, jona vastaanottaja on noutanut asiakirjan, tai päivä, jona noutamiselle asetettu määräaika päättyy.

Samaa menettelyä noudatetaan silloin kun vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta tiedoksiantoa, eikä sitä voida jättää tiedoksiantopaikkaan.

Edellä kuvattua menettelyä sovelletaan, kun vastaanottaja on luonnollinen tai oikeushenkilö, organisaatio tai jokin valtiovarainministeriön yksikkö. Sen sijaan sitä ei sovelleta silloin kun hallintoelin, huoltomies tai kunnallinen elin kieltäytyvät tiedoksiannosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tiedoksiantoa ei voida toimittaa oikeushenkilölle siksi, että osoitteenmuutoksesta ei ole ilmoitettu, asiakirjat jätetään asiakirjakansioon, ja tiedoksianto katsotaan toimitetuksi.

Jos vastaanottaja on oikeushenkilö tai organisaatio, jota koskee rekisteröitymisvelvollisuus, eikä tiedoksiantoa voida toimittaa, koska rekisteriin ei ole ilmoitettu osoitteenmuutoksesta, tiedoksiannettavat asiakirjat jätetään asiakirjakansioon ja tiedoksianto katsotaan toimitetuksi, paitsi jos uusi osoite on tuomioistuimen tiedossa.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Päivätty vastaanottotodistus osoittaa, milloin tiedoksianto on tapahtunut. Todistus laaditaan yleensä lähetyksen mukana olevalla lomakkeella. Lomakkeessa todetaan, että vastaanottaja on mainittuna päivänä vastaanottanut siinä tarkoitetun kirjeen lomakkeessa mainitussa osoitteessa. Vastaanottaja vahvistaa saaneensa asiakirjan merkitsemällä lomakkeeseen päiväyksen ja omakätisen allekirjoituksensa. Jos vastaanottaja ei pysty tai ei halua tätä tehdä, tiedoksiantamisesta vastaava henkilö merkitsee tiedoksiantoon päivämäärän ja syyn allekirjoituksen puuttumiseen ja allekirjoittaa todistuksen itse. Kun tiedoksianto on toimitettu, lähettäjän postitoimisto vahvistaa vastaanottotodistuksen päiväyksen omalla päiväleimallaan ja varmistaa siten päiväyksen oikeellisuuden mahdollisten epäilysten varalta.

Postin antama todistus siitä, että lähetys on toimitettu vastaanottajalle, on virallinen asiakirja, joka vahvistaa, että tiedoksianto on tapahtunut, ja tiedoksiantamisen päivämäärän. Jos joku väittää, että tiedoksianto on tapahtunut jonakin muuna päivänä, hänen on pystyttävä todistamaan se.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (jos asiakirja on esimerkiksi annettu kolmannelle)?

Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (eli onko säännösten rikkominen korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Jos tiedoksianto on toimitettu sääntöjen vastaisesti, se on vaikutukseton. Tämä saattaa johtaa myös siihen, että koko menettely todetaan pätemättömäksi.

Jos tiedoksianto on toimitettu virheellisesti eli väärälle henkilölle, se aiheuttaa vaikutuksia vastaanottajalle vasta siitä hetkestä alkaen, jolloin hän todellisuudessa saa tiedoksiannetun asiakirjan haltuunsa.

Asianosaiset eivät voi valittaa tiedoksiantamista koskevista tuomioistuimen päätöksistä. Oikeudenkäyntimenettelyn osapuoli voi kuitenkin valittaa tiedoksiantamisen puuttumisesta tai virheellisyydestä muutoksenhaun tai kassaatiovalituksen tai jotakin muuta seikkaa koskevan valituksen yhteydessä. Yksi niistä perusteista, joiden nojalla tuomioistuin voi viran puolesta todeta menettelyn pätemättömäksi, on se, että osapuolta on estetty puolustamasta oikeuksiaan, mikä voi johtua mm. siitä, että oikeudenkäyntiasiakirjoja ei ole annettu hänelle tiedoksi.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Ei suoranaisesti.

Asiakirjojen tiedoksiantamisesta tuomioistuimelle aiheutuvat kustannukset sisältyvät osapuolilta perittäviin oikeudenkäyntikuluihin (kirjaamismaksu), joiden suuruus määritellään asiaa koskevan päätöksen tekoajankohtana voimassa olevien sääntöjen perusteella.

Lisätietoja

Puolan oikeusministeriö

http://www.ms.gov.pl polski

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta