Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Alankomaat

Uusin päivitys: 02-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Alankomaat

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi oikeudellisten asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava tiedoksi haastemiehen välityksellä? 2.
3. Kenellä on valtuudet antaa asiakirja tiedoksi? 3.
4. Miten asiakirjan tiedoksianto käytännössä tapahtuu? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona tai jos hän piileskelee)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos vastaanottaja ei jostain syystä saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi toiselle henkilölle)? Onko tiedoksianto siitä huolimatta pätevä (eli onko tapahtunut virhe korjattavissa) vai pitääkö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi oikeudellisten asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Oikeudenkäynnissä on erittäin tärkeää, että riita-asian osapuolet saavat tarkat tiedot toistensa kannoista asiassa. Näin varmistetaan, että osapuolet tietävät etukäteen, mitä vastapuoli aikoo esittää, ja voivat vastata esitettyihin väitteisiin hyvin valmistautuneina. Jotta voitaisiin mahdollisimman hyvin huolehtia siitä, että näin todellakin tapahtuu, on olemassa sääntöjä kantojen esittämisestä asiakirjoissa ja kyseisten asiakirjojen toimittamisesta asian osapuolille.

Alankomaissa tätä kutsutaan asiakirjojen tiedoksi antamiseksi joko haastemiehen välityksellä tai postitse. Molemmissa tarkoitus on sama eli prosessin osapuolille tiedottaminen.

Kaksi pääasiallisinta tapaa riita-asian viemiseksi oikeuteen Alankomaissa ovat haaste ja hakemus. Laki määrää, milloin käytetään haastetta ja milloin hakemusta (ks. myös Asian vireillepano tuomioistuimessa). Jos valittu tapa on väärä, tuomioistuin tekee tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Haasteella vireille pantavassa menettelyssä haastemies toimittaa kantajan pyynnöstä haasteen vastaajalle. Kun kantaja on saattanut asian toimivaltaisen tuomioistuimen juttulistalle, haastettu asianosainen voi vastata kanteeseen. Vastaus samoin kuin sen jälkeen mahdollisesti toimitetut oikeudenkäyntiasiakirjat on toimitettava vastapuolelle. Tämä tapahtuu nk. juttulistakäsittelyssä. Jos asianosaisia edustaa oikeudenkäynnissä asiamies, he yleensä toimittavat oikeudenkäyntiasiakirjat toisilleen etukäteen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemukseen perustuva menettely tulee vireille, kun postitse lähetetty hakemus saapuu toimivaltaisen tuomioistuimen kansliaan. Tämän jälkeen tuomioistuin haastaa hakijan ja hakemuksessa mainitut tai siitä ilmenevät asianomaiset – myös tämä tapahtuu postitse. Joissain tapauksissa, esimerkiksi avioeroasioissa, hakemus on annettava tiedoksi haastemiehen toimesta.

2. Mitkä asiakirjat on annettava tiedoksi haastemiehen välityksellä?

Kantajan on huolehdittava siitä, että vastaaja saa haasteen ja tuomioistuimen päätöksen virallista tietä eli haastemiehen toimesta.

3. Kenellä on valtuudet antaa asiakirja tiedoksi?

Haastemies, jonka kotipaikka on Alankomaissa.

Hakemuksesta vireille pantavassa menettelyssä kantajan tarvitsee vain toimittaa hakemus tuomioistuimen kansliaan. Tämän jälkeen kanslia haastaa hakijan ja (mahdolliset) asianomaiset (avioeroasioita lukuun ottamatta). Toimivaltaisen tuomioistuimen kanslia huolehtii myös muiden oikeudenkäyntiasiakirjojen lähettämisestä. Haaste ja asiakirjat lähetetään tilanteesta riippuen joko tavallisena tai kirjattuna kirjeenä.

4. Miten asiakirjan tiedoksianto käytännössä tapahtuu?

Haasteella vireille pantavassa menettelyssä haasteen antaa tiedoksi haastemies. Haastemiehen toimittama virallinen asiakirja on nimeltään haaste. Periaatteessa haaste on toimitettava vastapuolelle henkilökohtaisesti. Jos kyseinen henkilö kieltäytyy vastaanottamasta haastetta, haastemies tekee kieltäytymisestä merkinnän haasteeseen, minkä jälkeen oletuksena on, että asianomainen on vastaanottanut siitä jäljennöksen. Haastemies jättää haasteen suljetussa kirjekuoressa vastaanottajan osoitteeseen tai lähettää sen postitse. Jos haastemies ei onnistu toimittamaan asiakirjaa vastaajalle henkilökohtaisesti, hän voi jättää sen kenelle tahansa vastaajan osoitteessa läsnä olevalle henkilölle kirjaten ylös, missä ominaisuudessa asianomainen henkilö on osoitteessa läsnä (esim. saman talouden jäsen). Jos tämäkään ei onnistu, haastemies jättää asiakirjan suljetussa kirjekuoressa vastaanottajan osoitteeseen tai lähettää sen postitse.

Sivun alkuunSivun alkuun

Julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden (esim. lääni tai kunta) tapauksessa tiedoksi annettava asiakirja toimitetaan joko asianomaisen oikeushenkilön kokoontumispaikkaan tai päätoimipaikkaan taikka sen johdossa olevan henkilön kotiosoitteeseen. Yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden tapauksessa tiedoksi annettava asiakirja toimitetaan asianomaisen oikeushenkilön toimipaikkaan tai jonkun sen johtoon kuuluvan henkilön kotiosoitteeseen.

Jos tiedoksianto postitse on sallittua, asiakirja lähetetään yleensä joko posti- tai lähettipalveluja käyttäen. Asiakirjat voidaan toimittaa myös juttulistakäsittelyssä.

Hakemuksesta vireille pantavassa menettelyssä tiedoksianto tapahtuu vain harvoissa poikkeustapauksissa haastemiehen toimesta. Kuten vastauksesta kysymykseen nro 4 käy ilmi, hakemuksesta vireille pantavassa menettelyssä tuomioistuimen kanslia haastaa hakijan ja muut asianomaiset tavallisella tai kirjatulla kirjeellä. Kanslia lähettää myös muut oikeudenkäyntiasiakirjat joko tavallisena tai kirjattuna kirjeenä.

Jos ulkomailla sijaitseva henkilö haluaa haastaa Alankomaissa sijaitsevan henkilön ulkomaiseen tuomioistuimeen, tämän on käännyttävä Alankomaihin sijoittautuneen haastemiehen puoleen. Tämän voi tehdä lähettämällä asiakirjan alankomaalaiselle haastemiehelle, joka toimii tällöin neuvoston tiedoksiantoasetuksessa (EY) N:o 1348/2000 tarkoitettuna vastaanottavana viranomaisena. Myös tuomioistuimen sijaintimaassa sijaitseva tiedoksiantava viranomainen voi lähettää asiakirjan kirjattuna kirjeenä suoraan vastaanottajalle.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona tai jos hän piileskelee)?

Haasteella vireille pantava menettely

Jos haastettava ei ole paikalla, haasteesta voidaan antaa jäljennös toiselle saman talouden jäsenelle tai kenelle tahansa haastettavan kotiosoitteessa läsnä olevalle edellyttäen, että tämän voidaan olettaa toimittavan jäljennöksen ajoissa sen oikealle vastaanottajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos haasteen jäljennöstä ei voida jättää kenellekään edellä tarkoitetulle henkilölle, haastemies jättää jäljennöksen suljetussa kirjekuoressa haastettavan kotiosoitteeseen. Jos tämäkään ei ole mahdollista, jäljennös voidaan viimeisenä keinona lähettää postitse.

Jos henkilöllä ei ole tiedossa olevaa kotipaikkaa Alankomaissa, tiedoksianto tapahtuu sen tuomioistuimen yleisen syyttäjän virastossa, jossa asia on pantu vireille. Tätä järjestelyä sovelletaan myös oikeushenkilöiden tapauksessa.

Tiedoksianto henkilöille, joiden tiedossa oleva koti‑ tai asuinpaikka sijaitsee Alankomaiden ulkopuolella mutta EU:n rajojen sisällä, tapahtuu oikeudenkäynti‑ ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili‑ tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 1348/2000 mukaisesti.

Hakemuksesta vireille pantava menettely

Hakemukseen perustuvassa menettelyssä asiakirjat annetaan tiedoksi eri periaatteita noudattaen. Lähtökohtana hakijan ja muiden asianomaisten haastamisessa tavallisella kirjeellä on se, että asianosaiset ovat itse - tuomioistuimen kansliaan toimitetulla kanne‑ tai vastinekirjelmällä - antaneet osoitteen, josta heitä tavoittaa. Näin ollen voidaan olettaa, että haaste saadaan toimitetuksi vastaanottajalle.

Jos asianosainen ei itse ole toimittanut osoitettaan, hänet haastetaan kirjatulla kirjeellä. Jos kirje palautuu kansliaan, virkailija tarkistaa, asuiko vastaanottaja kirjeen lähetyspäivänä tai siitä enintään viikon kuluttua väestörekisterin tietojen mukaan haasteessa ilmoitetussa osoitteessa. Mikäli asui, virkailija lähettää haasteen välittömästi tavallisena kirjeenä. Muussa tapauksessa virkailija korjaa osoitteen (jos mahdollista) ja lähettää haasteen uudestaan kirjattuna kirjeenä, ellei tuomioistuin päätä toisin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Myös hakemuksesta vireille pantaviin menettelyihin voidaan soveltaa kansainvälisiä sääntöjä. Niinpä tiedoksianto tapahtuu oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun asetuksen (EY) N:o 1348/2000 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti silloin, kun hakijalla tai muilla asianosaisilla ei ole tiedossa olevaa koti‑ tai asuinpaikkaa Alankomaissa mutta kylläkin sellaisessa toisessa valtiossa, jossa sovelletaan neuvoston tiedoksiantoasetusta.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Haasteella vireille pantavassa menettelyssä haastemies ilmoittaa haasteessa, kenelle tämä on jättänyt haasteen jäljennöksen ja missä ominaisuudessa kyseisen henkilö on jäljennöksen vastaanottanut. Näin voidaan todistusvoimaisesti osoittaa, miten ja kenelle haaste on toimitettu.

Haastemiehen on allekirjoitettava haaste ja sen jäljennökset. Ilman allekirjoitusta haaste ei ole pätevä. Tilanne voidaan korjata laatimalla oikaiseva haaste.

Jos asiakirja lähetetään vastapuolelle kirjattuna kirjeenä, siitä ei useinkaan jää kirjallista todistetta, koska kokemus on osoittanut, että vastapuoli usein kieltäytyy kuittaamasta vastaanottoilmoitusta.

Sama koskee hakemuksesta vireille pantavia menettelyjä, jos asianosaisten haastamiseen tai asiakirjan lähettämiseen käytetään kirjattua kirjettä.

7. Mitä tapahtuu, jos vastaanottaja ei jostain syystä saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi toiselle henkilölle)? Onko tiedoksianto siitä huolimatta pätevä (eli onko tapahtunut virhe korjattavissa) vai pitääkö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Alankomaissa sovellettavassa haasteella vireille pantavassa menettelyssä haaste annetaan yleensä tiedoksi sille henkilölle, jolle se on osoitettu. Jos asianomainen henkilö ei ole paikalla, laki sallii haasteen jättämisen toiselle saman talouden jäsenelle tai kolmannelle osapuolelle, jonka haastemies on tavoittanut paikalta. Hakemuksen voi myös jättää vastaanottajan osoitteeseen tai lähettää postitse. Kahta viimeksi mainittua keinoa voi käyttää vain, jos paikalla ei ole ketään, kenelle haastemies voisi antaa haasteen tiedoksi. Kaikissa mainituissa tapauksissa oletuksena on, että mikäli kaikkia lakisääteisiä vaatimuksia on noudatettu, haaste on toimitettu asianosaiselle.

Joissakin tapauksissa haaste ei ole pätevä – esimerkiksi silloin, kun siinä ei ole ilmoitettu kaikkia vaadittuja tietoja. Se ei ole pätevä myöskään silloin, jos siitä puuttuu haastemiehen allekirjoitus (ks. vastaus kysymykseen nro 6). Tällöin selvitetään, onko kyseisestä menettelyvirheestä aiheutunut haasteen vastaanottajalle kohtuutonta haittaa; mikäli ei ole, haaste katsotaan päteväksi.

Haasteen mitätöivä menettelyvirhe voidaan korjata antamalla uusi haaste. Tämä voi tapahtua kantajan tai tuomioistuimen pyynnöstä.

Hakemuksesta vireille pantavassa menettelyssä lähtökohtana on, että hakijan ja muiden asianosaisten osoitetiedot ovat oikeat. Tästä seuraa, että jos haastaminen ei syystä tai toisesta onnistu, hakijaa tai muita asianosaisia voidaan periaatteessa pitää itse siitä vastuussa.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, kuinka paljon?

Tiedoksi antaminen on maksullista. Haastemies veloittaa asiakirjan tiedoksi antamisesta. Maksu muodostuu kahdesta osasta: toimeksiantajan ja haastemiehen kesken vapaasti neuvoteltavissa olevasta osuudesta ja valtion asettamasta kiinteästä osuudesta, joka lankeaa vastaajan maksettavaksi. Viimeksi mainitut kustannukset haastemiesten palveluista lasketaan osaksi oikeudenkäyntikuluja.

Lisätietoja

Osa edellä esitetyistä tiedoista löytyy Alankomaiden siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke rechtsvordering) 45–66, 271–277 ja 291 §:stä. Katso myös Overheid.nl English - Nederlands:

  • valitse kohta ”wet- en regelgeving” (lait ja asetukset)
  • kirjoita kohtaan 3 (In de titel) sanat ”burgerlijke rechtsvordering” (siviiliprosessi)
  • valitse ”Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering” (siviiliprosessilaki)

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta